Päätöksentekomenettely komissiossa

Komission päätökset tehdään tarkasti määritellyssä kollegiaalisessa prosessissa, johon sovelletaan perussopimuksia ja komission työjärjestystä. Komission päätökset voivat olla luonteeltaan lainsäädännöllisiä, kuten muille toimielimille osoitetut lainsäädäntöehdotukset, tai säädöksiä, kuten täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset. Toimet voivat olla myös muita kuin lainsäädännöllisiä, esimerkiksi muille EU:n toimielimille osoitettuja poliittisia strategioita koskevia tiedonantoja ja kertomuksia tai päätöksiä rikkomusmenettelyjen aloittamisesta.

Komissio antaa lainsäädäntöehdotuksia aloiteoikeutensa perusteella (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 2 kohta). Tämä tarkoittaa, että komission tehtävänä on laatia ja ehdottaa uusia lakeja ja muita säädöksiä, joista neuvotellaan Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston kanssa ennen niiden hyväksymistä. Näiden neuvottelujen tuloksena lopullinen EU-lainsäädäntö voi poiketa merkittävästi komission esittämästä ehdotuksesta. 

Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat pyytää komissiota tekemään aiheellisia ehdotuksia asioista, joissa ne katsovat, että on valmisteltava unionin säädös perussopimusten panemiseksi täytäntöön.

Komissio voi neuvoston ja parlamentin valtuuttamana antaa myös delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä. Delegoiduilla säädöksillä muutetaan tai täydennetään säädöksen muita kuin keskeisiä osia. Täytäntöönpanosäädöksiä tarvitaan EU:n lainsäädännön yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Näiden säädösten hyväksymiseen johtavassa prosessissa komissio kuulee myös jäsenvaltioita ja tarvittaessa muita toimijoita asiantuntijaryhmissä (delegoidut säädökset) ja työskentelee jäsenvaltioiden valvonnassa komiteoissa (täytäntöönpanosäädökset).
 

Suunnittelu

Komission aloitteet, erityisesti lainsäädännölliset ja toimintapoliittiset ehdotukset, suunnitellaan hyvissä ajoin etukäteen. Suunnittelu alkaa komission poliittisten painopisteiden vahvistamisen jälkeen uuden viisivuotisen toimikauden alussa, kun puheenjohtaja esittää poliittiset suuntaviivat Euroopan parlamentille ja määrittelee kaikkien uuden kollegion jäsenten toimeksiannot. Tulevan vuoden painopisteet esitetään vuosittain puheenjohtajan unionin tilaa koskevassa puheessa ja aiekirjeessä. Nämä poliittiset suuntaviivat muunnetaan konkreettisiksi toimiksi komission työohjelmassa. Siinä määritetään aloitteet, jotka on tarkoitus hyväksyä seuraavien 12 kuukauden aikana. Niiden lisäksi komissio voi kuitenkin hyväksyä myös muita ehdotuksia esimerkiksi kiireellisten ja odottamattomien tarpeiden ilmaantuessa.

 EU:n pitkän aikavälin talousarvion suunnittelua varten on myös erillinen prosessi. 

Komission toimien suunnittelu ja kansalaisten ja sidosryhmien kuuleminen

EU:n tavoitteena on parantaa kansalaisten, liikeyritysten ja muiden toimijoiden toimintamahdollisuuksia EU:ssa. Paremman sääntelyn välineiden avulla varmistetaan, että uudet toimet perustuvat tutkittuun tietoon ja perusteellisiin kuulemisiin ja ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisia.

Ennen uusien toimien tai lakien ehdottamista tai nykyisten tarkistamista komissio

• laatii kannanottopyynnön, joka sisältää aloitteen kuvauksen ja jossa kansalaisia ja sidosryhmiä pyydetään esittämään näyttöä ja mielipiteitä. Pyyntö käännetään kaikille EU:n kielille. Useimmissa tapauksissa se sisältää julkisen kuulemisen verkossa Kerro mielipiteesi: julkiset kuulemiset ja kansalaispalaute -alustalla, jossa palautetta voi antaa kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Komissio hyödyntää vastauksia aloitteiden laatimisessa.
• arvioi asiaan liittyvillä aloilla tehtyjen aiempien toimien tehokkuutta, vaikuttavuutta, merkityksellisyyttä, EU:n tason lisäarvoa ja johdonmukaisuutta ja ottaa kootut tiedot huomioon toimien tai ohjelmien valmistelussa
• kiinnittää erityistä huomiota lainsäädännön pitämiseen mahdollisimman yksinkertaisena ja siihen, että sen noudattamisesta yrityksille ja kansalaisille mahdollisesti aiheutuvat kustannukset minimoidaan ”yksi sisään, yksi ulos” -lähestymistavan mukaisesti ja pyrkien vähentämään raportointivaatimuksista aiheutuvaa rasitetta vähintään 25 prosentilla (vähintään 35 prosentilla pk-yritysten osalta)
• kerää vaikutustenarvioinnilla näyttöä sen arvioimiseksi, ovatko EU:n toimet perusteltuja, ja jos ovat, miten ne on laadittava, jotta voidaan parhaiten saavuttaa asiaankuuluvat poliittiset tavoitteet analysoimalla eri toimintavaihtoehtojen ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia samalla, kun noudatetaan toissijaisuusperiaatetta (ei EU:n toimia, jos EU:n jäsenvaltiot voivat käsitellä asiaa tehokkaasti) ja suhteellisuusperiaatetta (EU:n toimet eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi)
• käyttää strategista ennakointia sen varmistamiseksi, että toimet ja aloitteet soveltuvat tuleviin haasteisiin ja antavat EU:lle mahdollisuuden hyödyntää tulevia mahdollisuuksia. Komissio varmistaa myös, että sen ehdotukset ovat oletusarvoisesti digitaalisia ja niissä noudatetaan yhden kerran periaatetta ennen lisävaatimusten käyttöönottoa. 

Kansalaiset voivat eurooppalaisella kansalaisaloitteella tehdä EU:lle sen toimintapolitiikkaa tai lainsäädäntöä koskevia ehdotuksia aloilla, joilla EU:lla on toimivaltaa.

Kerro mielipiteesi tai osallistu julkiseen kuulemiseen

Komission sisäiset kuulemiset

Kun aloite on konkretisoitunut, se toimitetaan kaikille asiaankuuluville komission osastoille tarkastelua ja palautetta varten. Tällä prosessilla varmistetaan, että päätöksissä hyödynnetään kaikkea käytettävissä olevaa sisäistä asiantuntemusta ja annetaan kullekin osastolle mahdollisuus osallistua ehdotuksen laatimiseen ja tunnistaa mahdolliset ongelmat. Vasta kun palautetta on saatu ja se on tarvittaessa otettu huomioon aloiteluonnoksessa, aloite voidaan toimittaa kollegion hyväksyttäväksi.