Mitä EU tekee
Muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikka on keskeisellä sijalla pyrittäessä varmistamaan EU:n sisäinen turvallisuus, rajaturvallisuus, talouskasvu sekä kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.
EU pyrkii hallitsemaan muuttoliikettä ja perustamaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän keskittymällä seuraaviin neljään toimintalohkoon:
- turvallisuuden parantaminen ulkorajoilla tiukentamalla seulontaa sekä ottamalla käyttöön pakollinen rajamenettely ja EU:n laajuinen tietokanta kaikkien EU:hun saapuvien identifioimiseksi
- nopeat ja tehokkaat menettelyt, joissa sovelletaan EU:n yhteisiä normeja turvapaikka-asioiden ja kansainvälisen suojelun osalta ja joilla estetään järjestelmän väärinkäyttö
- toimiva solidaarisuus- ja vastuunkantojärjestelmä, jossa yhtäkään muuttopaineesta kärsivää EU-maata ei jätetä yksin ja jossa selkeiden sääntöjen avulla estetään tulijoita siirtymästä sääntöjenvastaisesti maasta toiseen
- ihmissalakuljetuksen vastaisten räätälöityjen kumppanuuksien solmiminen EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sekä laillisen maahantulon ja rekrytoinnin helpottaminen EU:n laajuisen tietoteknisen alustan avulla.
Numerotietoa muuttoliikkeestä ja turvapaikka-asioista EU:ssa
Lähde: Eurostat, Frontex ja Labour Market and Wage Developments in Europe 2024 (työmarkkinoita ja palkkakehitystä Euroopassa vuonna 2024 tarkasteleva raportti)
Toiminta-alat
Turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden hallintaa koskevat EU:n säännöt
EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä
Helpotetaan uudelleensijoittamista, rekrytointia, opiskelua, tutkimustyötä ja perheenyhdistämistä
Edistetään EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten täyttä osallistumista EU:n yhteiskunta- ja talouselämään
Toimet ihmissalakuljetuksen lopettamiseksi ja laittoman maahantulon rajoittamiseksi
EU:n toimet jäsen- ja kumppanimaiden tukemiseksi muuttoliikeasioissa
Tärkeimmät saavutukset
- Muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen avulla EU pystyy valvomaan ulkorajojaan paremmin. Sopimus nopeuttaa ja tehostaa turvapaikka-, raja- ja palauttamismenettelyjä. Sillä tiukennetaan määräaikoja ja sääntöjä, jotka rajoittavat perusteettomien tai toistuvien hakemusten tekemistä, ja turvataan tarvittavat takeet yksittäistapauksissa.
- Jäsenmaat tukevat toisiaan pysyvällä, mutta jouston mahdollistavalla solidaarisuusmekanismilla. Ne voivat valita, missä muodossa ne osoittavat solidaarisuuttaan. EU:lla on nyt paremmat valmiudet hallita muuttoliikettä.
- Muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen sisältyy useita suojatoimia, joilla varmistetaan, että maahanmuuttajien perusoikeuksia kunnioitetaan. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi yhteiset turvapaikka- ja seulontamenettelyt, henkilöiden haavoittuvuuden selvittäminen ja riippumaton seuranta. Erityistä huomiota kiinnitetään suurimmassa vaarassa oleviin ryhmiin, erityisesti lapsiperheisiin.
- Monia maailmanlaajuisia kumppanuuksia on jo solmittu muun muassa taloudellisen yhteistyön, kulttuurivaihdon, muuttoliikkeen hallinnan tehostamisen ja turvallisuuden aloilla.
- EU:n osaajareservi on laatuaan ensimmäinen tietotekninen alusta, jolla helpotetaan kansainvälistä rekrytointia. Se tarjoaa EU:n ulkopuolisten maiden työnhakijoille eri osaamistason työllistymismahdollisuuksia aloilla, joilla kärsitään EU:n laajuisesta työvoimapulasta. Se myös tukee EU:n työnantajia ja edistää inhimillisen pääoman kehittämistä kumppanimaissa.
Valokeilassa
Komissio esitti tammikuussa 2026 viisivuotisen muuttoliike- ja turvapaikkastrategian. Se ohjaa EU:n tulevaa työtä tällä alalla, auttaa vähentämään laittomia maahantuloja EU:hun ja kannustaa sen sijaan käyttämään laillisia maahantuloväyliä. Tulosten saavuttamiseksi strategiassa on määritelty viisi painopistettä:
- tehostettu muuttoliikeyhteistyö
- vahvat ulkorajat valvontaan ja turvallisuuteen panostamalla
- tiukka, mutta oikeudenmukainen ja joustava turvapaikka- ja muuttoliikejärjestelmä
- palauttamisten ja takaisinoton tehostaminen
- työntekijöiden ja osaamisen houkutteleminen.
Komissio esitti myös kaikkien aikojen ensimmäisen EU:n viisumistrategian. Sen painopisteitä ovat turvallisuuden vahvistaminen, vaurauden lisääminen, kilpailukyvyn parantaminen ja viisumivälineiden nykyaikaistaminen.
Tätä sivua on päivitetty viimeksi 12 maaliskuuta 2026