Siirry pääsisältöön
Euroopan komission logo
Euroopan komissio

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

Työllisyyden, sosiaaliasioiden ja syrjäytymisen torjunnan alalla toimintapoliittinen vastuu jakautuu EU:n ja jäsenmaiden kesken.

Mitä EU tekee

Avainlukuja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitetään 20 keskeistä periaatetta ja oikeutta, joilla tuetaan oikeudenmukaisia ja moitteettomasti toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmassa asetetaan EU:lle sosiaalisia tavoitteita, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Työllisyys
vähintään 78 prosentilla 20–64-vuotiaista EU:ssa on työpaikka
Koulutus
vähintään 60 prosenttia kaikista aikuisista EU:ssa osallistuu koulutukseen vuosittain
Köyhyyden vähentäminen
köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevien määrä EU:ssa pienenee vähintään 15 miljoonalla.

Toiminta-alat

Suunnitelma laadukkaan koulutuksen ja elinikäisen oppimisen parantamiseksi

Autetaan nuoria siirtymään sujuvasti koulutuksesta työelämään ja ehkäistään nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä

Varmistetaan jokaiselle köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevalle lapselle perusoikeudet, kuten terveydenhuolto ja koulutus.

Mahdollisuus saada tilapäisoleskelun yhteydessä tarvittavaa julkista terveydenhuoltoa samoin edellytyksin kuin paikalliset asukkaat EU:ssa, ETA:ssa, Sveitsissä ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa

EU:n tärkein investointiväline ihmisiin työllisyyden, osaamisen kehittämisen ja sosiaalisen osallisuuden tukemiseksi. Rahastosta myönnetään jäsenvaltioille 95,8 miljardia euroa EU:n talousarviovaroja kaudella 2021–2027.

Keskeiset saavutukset

  • EU on ottanut käyttöön säännöt vähimmäispalkkojen riittävyyden parantamiseksi ja työehtosopimusneuvottelujen lisäämiseksi. Riittävillä palkoilla varmistetaan kohtuullinen elintaso kaikille ja parannetaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
  • EU vahvistaa säännöt alustatyöntekijöiden työolojen parantamiseksi. Digitaalisten alustojen kautta työskentelee 28 miljoonaa henkilöä, ja näistä jopa 4,1 miljoonasta virheellisesti itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi luokitelluista voi tulla palkkatyöntekijöitä. Näin he pääsevät hyötymään työelämäoikeuksista ja sosiaalisista oikeuksista, kuten sairausvakuutuksesta, palkallisesta lomasta, työttömyystuesta ja sosiaalisen suojelun saatavuudesta.
  • Naiset ansaitsevat EU:ssa samasta työstä 13 prosenttia vähemmän kuin miehet. EU on laatinut palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevat säännöt, jotta perusperiaate, jonka mukaan samasta työstä maksetaan sama palkka, toteutuisi. Yli 100 työntekijää työllistävien yritysten on julkaistava tiedot nais- ja miespuolisten työntekijöiden välisestä palkkaerosta.
  • Nuorisotakuulla varmistetaan, että nuorille tarjotaan työtä, jatkokoulutusta taikka harjoittelu- tai oppisopimuspaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai koulutuksen päättämisestä. Vuodesta 2013 lähtien eurooppalainen nuorisotakuu on auttanut yli 50:tä miljoonaa nuorta.
  • Vuodesta 2022 lähtien yli neljä miljoonaa ukrainalaista on saanut tilapäistä suojelua, jonka ansiosta he voivat rakentaa elämänsä uudelleen ja työskennellä EU:ssa.
  • Vuodesta 2020 lähtien käytössä olleella osaamissopimuksella kannustetaan julkisia ja yksityisiä organisaatioita yhdistämään voimansa työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutuksessa. Vuoteen 2024 mennessä sopimukseen oli liittynyt yli 2 500 jäsentä, jotka ovat yhdessä kouluttaneet yli 3,5 miljoonaa ihmistä.
  • Euroopan globalisaatiorahasto työttömiksi jääneille työntekijöille on pelkästään vuosina 2007–2024 ottanut käsittelyyn 182 tapausta ja kohdentanut 700 miljoonaa euroa yli 170 000 ihmisen auttamiseen 20 jäsenvaltiossa.

Valokeilassa