Mitä EU tekee
Euroopan unionilla on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen ja aktiivinen rooli: se edistää rauhaa, vakautta ja yhteistyötä oman alueensa ulkopuolella, tukee ihmisoikeuksia ja demokratian arvoja, reagoi kriiseihin ja solmii kumppanuuksia maiden ja kokonaisten maanosien kanssa.
EU:lla on käytössään monenlaisia välineitä ulkosuhteidensa hoitamiseen. Niistä tärkeimpiä ovat
- diplomatia ja kumppanuudet: näissä ovat avuksi EU:n edustustojen verkosto, maiden ja alueiden kanssa solmitut strategiset kumppanuudet ja monenvälinen toiminta (esim. YK:ssa)
- yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) ja yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP): EU voi toteuttaa siviili- ja sotilasoperaatioita, määrätä rajoittavia toimenpiteitä (pakotteita) ja koordinoida kansallisia asevoimia, jotka EU-maat ovat osoittaneet yhteiseen toimintaan
- humanitaarinen apu: EU antaa sekä naapurimaissaan että maailmanlaajuisesti humanitaarista apua, mihin liittyy usein geopoliittisia ja turvallisuustavoitteita
- kansainväliset kumppanuudet: EU tekee yhteistyötä maailman eri maiden kanssa edistääkseen kestävää kehitystä, luodakseen mahdollisuuksia ja vastatakseen yhteisiin globaaleihin haasteisiin
- kauppa: kauppapolitiikka sivuaa monia asioita ja on samalla keskeinen väline, joka tukee EU:n ulkoista toimintaa ja kansainvälisiä sitoumuksia
- kriisitoiminta ja konfliktinesto: EU ja sen jäsenmaat voivat osallistua rauhanturvaamiseen, välitystoimintaan, rajaoperaatioihin ja vakauttamistoimiin.
Politiikan tärkeimmät osa-alueet
EU vastaa kriiseihin siviili- ja sotilasoperaatioiden avulla
EU puolustaa ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti
EU tarjoaa elintärkeää tukea sitä eniten tarvitseville
EU:n toimet Lähi-idässä humanitaarisesta avusta diplomatiaan
EU tekee yhteistyötä maailman johtavien talouksien kanssa, jotta globaaleihin haasteisiin voitaisiin vastata koordinoidusti
EU:n kauppasuhteet ja -neuvottelut eri maiden ja alueiden kanssa ja WTO:n puitteissa
EU YK:n ilmastokokouksessa
Tärkeimmät saavutukset
- Euroopan unionille myönnettiin vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinto yli kuusi vuosikymmentä jatkuneesta työstä rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien hyväksi Euroopassa ja muualla maailmassa.
- EU on toteuttanut yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) puitteissa yli 35 siviili- ja sotilasoperaatiota eri puolilla Afrikkaa, Eurooppaa ja Lähi-itää. Niiden tarkoituksena on kohde-alueiden vakauttaminen ja paikallisten joukkojen kouluttaminen.
- EU on edelleen maailman johtava humanitaarisen avun antaja. EU kasvatti humanitaarisen avun rahoitustaan keskeytyksettä vuosina 2018–2024. Vuonna 2022 EU osoitti humanitaariseen apuun 2,62 miljardia euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 20 % eli 440 miljoonaa euroa. Apua annettiin miljoonille sodasta ja luonnonkatastrofeista kärsineille ja asuinsijoiltaan pakon edessä siirtymään joutuneille.
- EU on tukenut ympäri maailman hankkeita, joilla parannetaan koulutusta, terveydenhuoltoa ja infrastruktuuria kumppanimaissa, ja auttanut näin miljoonia ihmisiä nousemaan köyhyydestä.
- EU:lla on maailmanlaajuinen johtoasema myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Se on näyttänyt esimerkkiä tavoitteellaan saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä – tavoite, jonka monet maat ovat sittemmin omaksuneet.
- Joulukuussa 2020 perustettu EU:n maailmanlaajuinen ihmisoikeuspakotejärjestelmä on osoitus EU:n päättäväisyydestä puolustaa ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti ja ryhtyä toimiin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneitä vastaan.
Valokeilassa
13.7.2026 – Euroopan komissio isännöi Palestiinan avunantajien ryhmän toista kokousta Brysselissä. Siihen osallistui 65 kansainvälistä valtuuskuntaa, jotka keskustelivat Gazan elpymisen tukemisesta ja palestiinalaishallinnon uudistusohjelmasta. Kokouksen kaksi tärkeintä saavutusta:
- lisää rahoituslupauksia palestiinalaishallinnon tukemiseksi PEGASE-mekanismin välityksellä
- Team Gaza -aloite, jossa sidotaan 883,6 miljoonaa euroa siviilejä hyödyttäviin varhaisen elpymisen toimiin Gazassa useilla eri aloilla.
Keskusteluissa keskityttiin kansainvälisen tuen koordinointiin Gazan rauhansuunnitelman ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2803 mukaisesti. Niihin osallistui EU:n jäsen- ja kumppanimaita, kansainvälisiä järjestöjä, rahoituslaitoksia sekä palestiinalaisten ja kansainvälisen yhteisön keskeisiä edustajia.
Tätä sivua on päivitetty viimeksi 16 heinäkuuta 2026