EU:n toimet
EU:lla on keskeinen rooli katastrofiavun koordinoinnissa Euroopassa ja sen ulkopuolella, olipa kyseessä sitten epidemia, tulva, myrsky, metsäpalo, maanjäristys tai ihmisen aiheuttama katastrofi.
Pelastuspalveluavulla tarkoitetaan apua, joka toimitetaan kohteeseen ennen katastrofia tai välittömästi sen tapahduttua. Apu voi muodostua esimerkiksi lääkkeistä, majoitustarvikkeista tai vedenpuhdistusyksiköistä. Paikan päälle lähetetään asiantuntijoita, jotka vastaavat avustustoimien arvioinnista ja koordinoinnista, ja usein myös erikoisryhmiä, kuten pelastajia tai etsintä- ja pelastusryhmiä. Tämän lisäksi EU:n kansalaisten kotiuttaminen on tärkeä osa apua.
Keskeiset tavoitteet:
- pelastaa ja suojella ihmishenkiä
- ehkäistä ja lieventää inhimillistä kärsimystä
- turvata luonnonkatastrofien tai ihmisen aiheuttamien kriisien koettelemien väestöryhmien koskemattomuus ja ihmisarvo.
Perustietoa
Toiminta-alat
EU-maiden ja kymmenen osallistujamaan yhteistyökehys, jolla reagoidaan luonnonuhkiin ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin
Koordinointikeskus seuraa maailman tapahtumia ympäri vuorokauden ja varmistaa hätätilanteen tuen nopean käyttöönoton
Katastrofeihin voidaan reagoida paremmin varhaisvaroitus- ja tiedotusjärjestelmien avulla
EU-maita tuetaan, kun kriisi on laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan ennennäkemätön
Nopea lääkinnällinen apu ja kansanterveysalan asiantuntemus terveysuhkissa EU:ssa ja sen ulkopuolella
Euroopan katastrofivalmiuksien strateginen reservi, joka sisältää niin sammutuslentokoneita ja -helikoptereita kuin lääkintätarvikkeita ja kenttäsairaaloita
EU reagoi maastopaloihin Euroopassa ja sen ulkopuolella
Konsuliviranomaisia tuetaan hätätilanteissa, kuten evakuointioperaatioiden yhteydessä
EU tukee katastrofien ehkäisyä, niihin varautumista ja reagointia sekä niistä toipumista
Tärkeimmät saavutukset
- EU:n pelastuspalvelumekanismi voidaan ottaa käyttöön EU:ssa ja sen ulkopuolella, joten mikä tahansa maa voi pyytää apua. Vuonna 2024 palvelumekanismi aktivoitiin 58 kertaa muun muassa seuraavien kriisien yhteydessä: i) Ukrainan sota ja Lähi-idän konflikti, ii) tulvat Ranskassa, Tšekissä, Puolassa, Bosnia ja Hertsegovinassa ja Espanjassa, iii) maastopalot Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa ja iv) trooppinen Chido-sykloni Mayottella.
- Kaikkien aikojen laajinta EU:n pelastuspalvelumekanismin hätäapuoperaatiota on toteutettu Ukrainan sodan yhteydessä. Kaikki 27 EU:n jäsenmaata ja kuusi osallistuvaa maata ovat tarjonneet luontoissuorituksina annettavaa apua, johon lukeutuu miljoonia tarvikkeita, kuten ensiapupakkauksia, majoitussuojia, palonsammutuslaitteita, vesipumppuja, sähkögeneraattoreita ja polttoainetta. EU koordinoi myös kiireellistä hoitoa tarvitsevien ukrainalaispotilaiden evakuointeja siirtämällä heidät sairaaloihin eri puolille Eurooppaa.
- RescEU on Euroopan katastrofivalmiuksien strateginen reservi, jonka EU rahoittaa kokonaan. Reservi kattaa sammutuslentokoneita ja -helikoptereita, sairaskuljetuksiin soveltuvan evakuointilentokoneen ja useita olennaisia varastoja. Varastot sisältävät kenttäsairaaloita, kuljetuskalustoa, energia- ja majoitustarvikkeita, kriittisiä lääkintätarvikkeita sekä varusteita, joita käytetään CBRN-hätätilanteissa (kemiallinen, biologinen, säteilyyn ja ydinaineisiin liittyvä).
- Kokoamalla pelastusvoimavaroja yhteen voidaan toimia yhdessä vahvemmin ja johdonmukaisemmin. Vuoden 2024 maastopalokautta varten Kypros, Tšekki, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Portugali ja Ruotsi kokosivat hätätilanteessa olevien jäsenmaiden käyttöön 24 sammutuslentokonetta ja neljä helikopteria.
- Eurooppalaisten lääkintäapujoukkojen ansiosta terveyshätätilanteissa voidaan tarjota nopeaa lääkinnällistä apua ja kansanterveysalan asiantuntemusta EU:ssa ja sen ulkopuolella. Viime aikoina lääkintäapujoukot on otettu käyttöön covid-19-pandemian, räjähdysten, maanjäristysten ja trooppisten syklonien yhteydessä.
Valokeilassa
Maastopalot ovat polttaneet EU:ssa yli miljoona hehtaaria maata vuodesta 2006 lähtien. Maastopalot ovat yhä yleisempiä ja voimakkaampia Euroopassa ilmastonmuutoksen seurauksena, samalla kun sosioekonomiset muutokset muokkaavat maisemia ja lisäävät paloriskiä. Euroopan komissio on laatinut uuden lähestymistavan maastopalojen ehkäisemiseen, niihin varautumiseen, niihin reagoimiseen ja niistä toipumiseen. EU:n pelastuspalvelumekanismiin, rescEU:hun ja varautumisunionistrategiaan perustuvilla uusilla toimenpiteillä pyritään parantamaan Euroopan selviytymiskykyä ja vahvistamaan yhteistyötä, valmiutta sekä ihmisten ja luonnon suojelua.
Tätä sivua on päivitetty viimeksi 25 maaliskuuta 2026