Parempaa puolustusta eurooppalaisten turvallisuuden lisäämiseksi

Turvallisuus- ja puolustushaasteisiin vastaaminen

Komissio on ehdottanut vuoden 2025 alkupuoliskolla useita keskeisiä aloitteita, joilla lisätään Euroopan puolustusvalmiutta ja -investointeja:

• valkoinen kirja Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta: Readiness 2030
• REARM Europe -suunnitelma
• puolustusalan koontiasetuksen yksinkertaistaminen

Näillä ehdotuksilla on keskeinen merkitys EU:n turvallisuus- ja puolustusalalla kohtaamien haasteiden ja puutteiden ratkaisemisessa. 

Komissio esitti lokakuussa 2025 puolustusvalmiuden tiekartan 2030, jotta se voi tarkastella edistymistä ja keskustella seuraavista vaiheista.

Seuraavassa kuussa se esitti valkoisessa kirjassa esitetyn mukaisesti uuden toimenpidepaketin sotilaallisen liikkuvuuden lisäämiseksi kaikkialla Euroopassa. Samalla esitettiin myös etenemissuunnitelma Euroopan puolustusteollisuuden muuttamiseksi murroksellisia innovointeja hyödyntämällä. 

ReArm Europe -suunnitelma lisää puolustusmäärärahoja, sillä se antaa EU-maille enemmän taloudellista joustavuutta.

Suunnitelman tavoitteet saavutetaan seuraavin keinoin: 

• Aktivoidaan vakaus- ja kasvusopimuksen maakohtainen poikkeuslauseke, jotta jäsenmaat voivat lisätä puolustusmenojaan. Puolustusbudjettien kasvattaminen 1,5 prosentilla suhteessa BKT:hen voisi luoda lähes 650 miljardia euroa finanssipoliittista liikkumavaraa neljän vuoden aikana.
• Otetaan käyttöön 150 miljardin euron SAFE-lainaväline, jolla autetaan maita investoimaan keskeisiin puolustusaloihin, kuten ohjuspuolustukseen, drooneihin ja kyberturvallisuuteen. Varat kerätään pääomamarkkinoilta ja maksetaan kansallisten suunnitelmien pohjalta niitä pyytäville jäsenmaille. EU:n neuvoston toukokuussa 2025 hyväksymä SAFE-väline kannustaa jäsenmaita käyttämään enemmän varoja turvallisuuteen, toimimaan yhdessä ja panostamaan eurooppalaisuuteen.
• Tuetaan Euroopan investointipankkiryhmää sen laajentaessa lainanantoaan puolustus- ja turvallisuushankkeisiin ja mobilisoidaan yksityistä pääomaa nopeuttamalla säästö- ja investointiunionin toimintaa, jotta Euroopan puolustusteollisuus ei olisi riippuvainen pelkästään julkisista investoinneista. 

Näiden rahoitusvälineiden täysimääräisellä hyödyntämisellä on myönteisiä vaikutuksia EU:n talouteen ja kilpailukykyyn. Tämä tarkoittaa muun muassa sellaisten uusien tehtaiden ja tuotantolinjojen perustamista, jotka ovat välttämättömiä hyvien työpaikkojen luomiseksi Euroopassa.

Rauhan puolesta – puolustusvalmiuden tiekartta 2030

Puolustusvalmiuden tiekartta on kattava suunnitelma Euroopan puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Siinä esitetään selkeät tavoitteet ja konkreettiset välitavoitteet, joilla voidaan

• korjata suorituskykypuutteet
• nopeuttaa puolustusinvestointeja kaikissa EU-maissa
• saavuttaa täysi puolustusvalmius vuoteen 2030 mennessä. 

Eurooppalaiset valmiuden lippulaivahankkeet

Tiekartassa ehdotetaan neljää lippulaivahanketta:

• eurooppalainen droonipuolustusaloite
• itäisen sivustan valvonta
• eurooppalainen ilmapuolustuskilpi
• eurooppalainen avaruuspuolustuskilpi

Ne vahvistavat Euroopan kykyä torjua ja puolustautua maa-, ilma-, meri-, kyber- ja avaruusaloilla ja edistävät samalla suoraan Naton suorituskykytavoitteiden saavuttamista.

Valmius suorituskykykoalition kautta

Täysi puolustusvalmius tarkoittaa sen varmistamista, että EU-maiden asevoimat voivat ennakoida kaikenlaisia kriisejä, myös korkean intensiteetin konflikteja, sekä valmistautua ja vastata niihin. 

Tiekartassa kehotetaan EU-maita saattamaan päätökseen suorituskykykoalitioiden muodostaminen yhdeksällä keskeisellä alalla ja korjaamaan kriittiset suorituskykypuutteet yhteisten kehitys- ja hankintatoimien avulla. Nämä keskeiset alat ovat ilma- ja ohjuspuolustus, strategiset mahdollistajat, sotilaallinen liikkuvuus, tykistöjärjestelmät, kyberturvallisuus, tekoäly ja sähköinen sodankäynti, ohjukset ja ammukset, droonit ja vastadroonit, maataistelu sekä merialueiden turvaaminen.

Vahvempi EU:n puolustusteollisuusperusta 

Voimavarapuutteiden korjaaminen edellyttää vahvaa EU:n puolustusteollisuutta, joka pystyy vastaamaan EU-maiden suorituskykytarpeisiin tarvittavassa mittakaavassa ja riittävän nopeasti. 

Puolustusalan innovointeja olisi hyödynnettävä täysimääräisesti, mukaan lukien Ukrainan tilanteesta saatavat ratkaisut. Puolustusalan toimitusketjujen häiriönsietokykyä on myös vahvistettava muun muassa vähentämällä kriittisiä riippuvuuksia raaka-aineista ja muista kriittisistä tuotantopanoksista.

Puolustusalan investointien lisääminen 

Tavoitteena on luoda vuoteen 2030 mennessä yksinkertaistetut EU:n puolustusmarkkinat, joiden yhteisten sääntöjen avulla puolustusteollisuus voi tuottaa tarvikkeita nopeammin ja laajemmassa mittakaavassa, mikä edistää sekä tuotantoa että innovointia. Komissio seuraa teollista kapasiteettia – alkaen ilma- ja ohjuspuolustuksesta, drooneista ja avaruusjärjestelmistä – varmistaakseen, että Eurooppa pystyy vastaamaan kiireellisimpiin tarpeisiin.

Puolustusvalmiuden tiekartta on jatkoa ReArm Europe / Puolustusvalmius 2030 -suunnitelmalle, mikä antaa EU-maille enemmän taloudellista joustovaraa vahvistaa tuotantoa ja valmiutta. Siinä kaavaillaan myös, että perustetaan vuoteen 2027 mennessä EU:n laajuinen sotilaallisen liikkuvuuden alue yhdenmukaistettuine sääntöineen sekä maa-, ilma- ja merireittien verkosto, jotta joukkoja ja varusteita voidaan siirtää nopeasti paikasta toiseen kaikkialla Euroopassa. Nämä toimet, joita kehitetään tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa, vahvistavat Euroopan kykyä reagoida nopeasti kriiseihin.