Perustietoa EU:n päästökauppajärjestelmästä
EU:n päästökauppajärjestelmä on maailman ensimmäinen ja yksi maailman suurimmista hiilimarkkinoista. Päästökauppa tekee puhtaista investoinneista kannattavia, palkitsee edelläkävijöitä ja tukee talouden muutosta. Samalla se edistää EU:n kilpailukykyä ja riippumattomuutta.
Järjestelmässä yritysten on maksettava kasvihuonekaasupäästöistään, mikä kannustaa niitä vähentämään saasteita mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kerätyillä varoilla rahoitetaan siirtymistä puhtaampaan energiaan ja teknologiaan.
Sen jälkeen, kun järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2005, sen myötävaikutuksella päästöt ovat vähentyneet noin 50 prosenttia. Se on myös auttanut vähentämään kaasun kulutusta ja Euroopan riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista.
Euroopan talouden ja maailmanlaajuisten haasteiden muuttuessa myös EU:n päästökauppajärjestelmää on kehitettävä. EU:n uudet teolliset tarpeet ja haastava geopoliittinen tilanne edellyttävät järjestelmän uudistamista. Uudistuksella lisätään tukea puhtaille investoinneille ja tarjotaan yrityksille selkeä ja ennakoitavissa oleva keino vähentää päästöjään kilpailukykyä heikentämättä.
Miten EU:n päästökauppajärjestelmä toimii?
Järjestelmän toiminta perustuu päästökattoon ja päästökauppaan:
EU:n päästökauppajärjestelmä on ollut käytössä sähköntuotannossa ja energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla vuodesta 2005. Se laajennettiin ilmailuun vuonna 2012 ja meriliikenteeseen vuonna 2024. Järjestelmä on käytössä kaikissa EU-maissa sekä Islannissa, Liechtensteinissa ja Norjassa. Vuodesta 2020 lähtien se on ollut yhteydessä myös Sveitsin päästökauppajärjestelmään.
EU:n päästökauppajärjestelmä on tuottanut konkreettisia tuloksia. Järjestelmään kuuluvien alojen päästöt ovat vähentyneet yli 50 prosenttia vuodesta 2005.
Lähde: Euroopan ympäristökeskus.
EU:n päästökauppajärjestelmän tulojen käyttö
Vuodesta 2013 lähtien EU:n päästökauppajärjestelmä on tuottanut yli 270 miljardia euroa tuloja, joista noin kolme neljäsosaa on kohdennettu EU-maille. Lisäksi EU on myöntänyt siirtymän tukemiseen noin 255 miljardin euron arvosta maksuttomia päästöoikeuksia.
- Innovaatiorahastoyli15.00miljardin euronsijoitukset vuodesta 2020
- Huutokauppatulot€270.00miljardia euroavuodesta 2013
- Modernisaatiorahastoyli23.00miljardia euroamaksettu vuodesta 2021
- Ilmaisjako€255.00miljardia euroateollisuuden tukemiseen vuosina 2013–2025
EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistus
Sen jälkeen, kun EU:n päästökauppajärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2005, Euroopan talous ja maailmanlaajuiset haasteet ovat muuttuneet. Myös päästökauppajärjestelmän on muututtava, ja siksi EU tarkistaa sitä parhaillaan.
Miten EU:n päästökauppajärjestelmä muuttuu?
Tarkistuksessa pyritään siihen, että EU:n päästökauppajärjestelmä tukisi paremmin Euroopan teollisuutta. Järjestelmän rooli keskeisenä välineenä EU:n ilmastotavoitteisiin pyrittäessä ei muutu.
- EU:n päästökauppajärjestelmän päästökaton vuotuista vähennystä mukautetaan, jotta siirtymä tapahtuisi asteittain:
- 3,7 % vuodessa vuosina 2031–2035
- 1,7 % vuodessa vuosina 2036–2040
- Päästökaupasta tulee yrityksille siten ennustettavampaa ilman että ilmastoneutraaliustavoitteesta tingitään.
- EU mobilisoi 100 miljardia euroa uuden teollisuuden vähähiilistämispankin kautta edistääkseen teollisuuden investointeja puhtaampiin teknologioihin.
- Vuoteen 2030 mennessä tehtäviä lisäinvestointeja tuetaan myös päästökauppajärjestelmän investointikannustimella.
- EU:n päästökauppajärjestelmän innovaatiorahastosta tuetaan edelleen innovatiivisten puhtaiden teknologioiden kehittämistä ja käyttöä.
- EU-maiden on käytettävä 50 prosenttia päästökauppajärjestelmän kansallisista tuloistaan järjestelmään kuuluvien alojen hiilestä irtautumisen tukemiseen.
- Tämä voi johtaa yli 100 miljardin euron lisäinvestointeihin vuoteen 2030 mennessä.
- Modernisaatiorahastosta tuetaan edelleen alemman tulotason EU-maita niiden energiajärjestelmien parantamiseksi ja teollisuuden muuttamiseksi.
- Päästöoikeuksien ilmaisjako yrityksille jatkuu vuoden 2030 jälkeenkin, mutta se linkitetään tiukemmin vähähiilistämistä tukeviin investointeihin.
- Näin palkitaan yrityksiä, jotka investoivat puhtaaseen teknologiaan, ja kannustetaan muita nopeuttamaan siirtymäänsä.
- Teollisuus saa 6 miljardin euron edestä lisää maksuttomia päästöoikeuksia vuosina 2026–2030.
- Hiilirajamekanismin (CBAM) kattamilla aloilla maksuttomien päästöoikeuksien vähentämistä hidastetaan, ja niiden asteittainen käytöstä poisto jatkuu vuoteen 2038.
- Pysyvät hiilenpoistot sisällytetään EU:n päästökauppajärjestelmään. Tämä lisää joustavuutta aloilla, joilla päästöjen vähentäminen on erityisen vaikeaa, ja tukee samalla hiilenpoistoteknologioiden käytön lisääntymistä.
ETS2 – EU:n uudet hiilimarkkinat rakennuksille, tieliikenteelle ja muille aloille
ETS2 muodostaa EU:lle uudet hiilimarkkinat, ja sen tarkoituksena on auttaa vähentämään päästöjä aloilla, jotka eivät kuuluneet EU:n alkuperäisen päästökauppajärjestelmän piiriin. Pääasiassa kyse on tieliikenteestä, rakennuksista ja joistakin pienistä toimialoista. Järjestelmän on määrä olla toimintavalmiina vuonna 2028, eivätkä uudistusehdotukset vaikuta siihen.
Alkuperäisen päästökauppajärjestelmän tavoin senkin toiminta perustuu päästökattoon ja päästökauppaan, mutta sillä säännellään päästöjä tuotantoketjujen alkupäässä, eli sitä sovelletaan polttoaineiden toimittajiin, ei suoraan kotitalouksiin tai yksittäisiin kuluttajiin.
Osa saaduista tuloista käytetään haavoittuvien kotitalouksien ja mikroyritysten tukemiseen sosiaalisen ilmastorahaston kautta
- rakennusten peruskorjausten helpottamiseen eristyksen ja energiatehokkuuden parantamiseksi
- vanhentuneiden lämmitys-, jäähdytys- ja ruoanlaittojärjestelmien korvaamiseen puhtaammilla vaihtoehdoilla
- aurinkopaneelien kaltaisten uusiutuvien energialähteiden asentamiseen
- päästöttömän liikenteen (esim. sähköinen joukkoliikenne ja jaetut liikkumispalvelut) saatavuuden parantamiseen
- väliaikaisen suoran taloudellisen avun tarjoamiseen sitä eniten tarvitseville
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Miten hiilen hinnoittelu auttaa vähentämään päästöjä?
Hiilen hinnoittelu auttaa vähentämään päästöjä asettamalla hinnan saastuttamiselle ja luomalla yrityksille selkeän kannustimen vähentää kasvihuonekaasupäästöjään. EU:n päästökauppajärjestelmässä päästökatto pienenee ajan mittaan, mikä kannustaa yrityksiä investoimaan puhtaampiin teknologioihin ja innovointiin.
Saadut tulot investoidaan uudelleen ihmisiin ja yhteisöihin puhtaan siirtymän tukemiseksi. Sen jälkeen, kun EU:n päästökauppajärjestelmä otettiin käyttöön 20 vuotta sitten, sen myötävaikutuksella sähkön ja lämmön tuotannosta, energiaintensiivisestä teollisuudesta, ilmailusta ja meriliikenteestä aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet 50 prosenttia.
Miten EU:n päästökauppajärjestelmä auttaa EU:n yrityksiä?
EU:n päästökauppajärjestelmä alentaa päästökattoa vuosittain ennakoitavalla tavalla ja antaa yrityksille selkeän pitkän aikavälin signaalin siitä, että puhtaan teknologian käytölle on liiketaloudelliset perusteet. Tämä auttaa yrityksiä suunnittelemaan tulevaisuutta ja investoimaan vähäpäästöisiin teknologioihin, koska ne tietävät, että investoinnit pysyvät kilpailukykyisinä ja ovat ajan mittaan kannattavia.
Hiilen hinnoittelu edistää teollisuuden nykyaikaistamista ja tukee investointeja puhtaaseen teknologiaan. Innovaatiorahaston ja modernisaatiorahaston kaltaiset ohjelmat, jotka rahoitetaan kokonaan EU:n päästökauppajärjestelmän tuloilla, tarjoavat rahoitusta puhtaille hankkeille ympäri Eurooppaa.
Miten päästökauppajärjestelmän tarkistus auttaa EU:n teollisuutta?
EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistus auttaa Euroopan teollisuutta vähentämään päästöjään ja säilyttämään samalla kilpailukykynsä maailmanlaajuisesti. Teollisuudenalat, jotka ovat alttiita hiilivuotoriskille (hiilidioksidipäästöjen siirtyminen maahan, jossa ilmastosääntely ei ole yhtä tiukkaa), saavat jatkossakin ilmaisia päästöoikeuksia pysyäkseen kilpailukykyisinä. Tällaisten maksuttomien päästöoikeuksien saamisen ehdoksi asetetaan Euroopassa tehtävät investoinnit hiilestä irtautumiseen.
EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistuksella lisätään myös investointeja teollisuuden hiilestä irtautumiseen teollisuuden vähähiilistämispankin ja investointikannustimen kautta sekä jatkamalla innovaatiorahaston ja modernisaatiorahaston toimintaa.
Hiilirajamekanismin (CBAM) kattamilla aloilla ilmaisjaon käytöstäpoistoa hidastetaan. Siitä luovutaan kokonaan vasta vuonna 2038. Tämä auttaa suojelemaan eurooppalaisia yrityksiä epäreilulta kilpailulta erityisesti kauppaintensiivisillä aloilla.
Miten hiilen hinnoittelusta saatavilla tuloilla tuetaan työpaikkoja EU:ssa?
Vuoteen 2030 mennessä hiilen hinnoittelusta saatavilla tuloilla voitaisiin auttaa luomaan yli miljoona uutta työpaikkaa puhtaaseen teollisuuteen, energiatehokkuuteen ja vihreään liikenteeseen. Työpaikkojen luomista tuetaan tulojen kierrätyksellä, uudelleenkoulutusohjelmilla ja päästökauppajärjestelmään kuuluvilla alueellisilla investoinneilla.
Mikä on EU:n päästökauppajärjestelmän rooli EU:n energiariippuvuuden vähentämisessä sekä puhtaan ja kohtuuhintaisen energian edistämisessä?
Euroopan riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista nostaa energiakustannuksia. Kun hiilidioksidipäästöille asetetaan hinta, se edistää investointeja kotimaiseen puhtaaseen energiaan. Näin Euroopan talouksiin jää enemmän rahaa ja riippuvuus tuontipolttoaineista vähenee.
Hiilen hinnoittelu edistää myös puhdasta ja kohtuuhintaista energiaa. Vuonna 2023 lähes puolet EU:n sähköstä oli peräisin uusiutuvista energialähteistä ja lähes 70 prosenttia tuotettiin päästöttömistä lähteistä (kun mukaan lasketaan ydinvoima). Päästökauppajärjestelmän hintasignaalit lisäävät puhtaaseen energiaan tehtävien investointien houkuttelevuutta ja kannustavat kuluttajia siirtymään halvempiin ja puhtaampiin energialähteisiin.
Miten hiilen hinnoittelu parantaa ympäristön terveyttä?
Hiilen hinnoittelulla saadaan puhtaampaa ilmaa. Sillä hillitään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja vähennetään haitallisia epäpuhtauksia, kuten rikkioksideja (SOx), typen oksideja (NOx) ja pienhiukkasia (PM2,5).
Hiilen hinnoittelu voi ilmansaasteita vähentämällä auttaa pienentämään astman, hengityselinsairauksien, sydän- ja verisuonitautien ja ennenaikaisten kuolemien riskiä. Puhtaampi ilma säästää terveydenhuoltokustannuksia ja parantaa elämänlaatua erityisesti kaupunkialueilla.
Mitä hyötyä EU:n päästökauppajärjestelmästä on yhteiskunnalle?
Hiilitulot tuovat suoria hyötyjä yhteiskuntaan, talouteen ja kansalaisten jokapäiväiseen elämään. EU:n päästökauppajärjestelmä on tuottanut EU-maille noin 270 miljardin euron tulot sen jälkeen, kun huutokaupat aloitettiin vuonna 2013. Nämä varat on investoitu suoraan puhtaaseen joukkoliikenteeseen, energiatehokkaaseen asumiseen ja nykyaikaiseen infrastruktuuriin, joka parantaa miljoonien ihmisten arkea.
Näillä tuloilla on tuettu esimerkiksi uusien vähäpäästöisten linja-autojen käyttöönottoa Unkarissa, tulvariskien hallintaa Virossa ja liikkumisseteliohjelmaa Italiassa. Tarkistuksen myötä suurempi osa näistä tuloista investoidaan uudelleen päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvaan teollisuuteen, jotta voidaan nopeuttaa teollisuuden hiilestä irtautumista.
Onko EU ainoa alue maailmassa, jolla hiilen hinnoittelu on käytössä?
Hiilen hinnoittelu on osoittautunut toimivaksi välineeksi, jota käytetään yhä useammissa maissa eri puolilla maailmaa. Se on jo käytössä esimerkiksi Kiinassa, Etelä-Koreassa, Uudessa-Seelannissa, Kanadassa ja useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa. Muun muassa Brasiliassa, Turkissa, Japanissa ja Intiassa kehitetään parhaillaan uusia järjestelmiä.
Vuosina 2016–2026 hiiliverojen ja päästökauppajärjestelmien määrä itse asiassa yli kaksinkertaistui, samoin kuin niiden kattama osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Hiilen hinnoittelujärjestelmät kattavat nyt lähes 30 prosenttia maailman päästöistä.
Tätä sivua on päivitetty viimeksi 17 heinäkuuta 2026