Siirry pääsisältöön
Euroopan komission logo
Euroopan komissio

EU:n päästökauppajärjestelmä

Sivun sisältö

Perustietoa EU:n päästökauppajärjestelmästä

Miten EU:n päästökauppajärjestelmä toimii?

Miten se toimii?

Järjestelmän toiminta perustuu päästökattoon ja päästökauppaan:

EU:n päästökauppajärjestelmä on ollut käytössä sähköntuotannossa ja energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla vuodesta 2005. Se laajennettiin ilmailuun vuonna 2012 ja meriliikenteeseen vuonna 2024. Järjestelmä on käytössä kaikissa EU-maissa sekä Islannissa, Liechtensteinissa ja Norjassa. Vuodesta 2020 lähtien se on ollut yhteydessä myös Sveitsin päästökauppajärjestelmään.

EU:n päästökauppajärjestelmän hyödyt

EU:n päästökauppajärjestelmä on tuottanut konkreettisia tuloksia. Järjestelmään kuuluvien alojen päästöt ovat vähentyneet yli 50 prosenttia vuodesta 2005.

Lähde: Euroopan ympäristökeskus.

Vuodesta 2013 lähtien EU:n päästökauppajärjestelmä on tuottanut yli 270 miljardia euroa tuloja, joista noin kolme neljäsosaa on kohdennettu EU-maille. Lisäksi EU on myöntänyt siirtymän tukemiseen noin 255 miljardin euron arvosta maksuttomia päästöoikeuksia.

  • Innovaatiorahasto on investoinut
    yli15.00miljardia euroapuhtaisiin teknologioihin ja innovatiivisiin hankkeisiin vuodesta 2020
  • EU:n päästökauppajärjestelmä on tuottanut
    270.00miljardia euroahuutokauppatuloina vuodesta 2013
  • Modernisaatiorahastosta on maksettu
    yli23.00miljardia euroavuodesta 2021
  • EU on jakanut
    255.00miljardia euroamaksuttomina päästöoikeuksina 2013–2025

Miten EU:n päästökauppajärjestelmää nykyaikaistetaan?

Euroopan talouden ja maailmanlaajuisten haasteiden muuttuessa myös EU:n päästökauppajärjestelmää on kehitettävä. EU:n teollisuuden uudet tarpeet ja haastava geopoliittinen tilanne edellyttävät järjestelmän uudistamista. 

Uudistuksella lisätään tukea puhtaille investoinneille ja tarjotaan yrityksille selkeä ja ennakoitavissa oleva keino vähentää päästöjään kilpailukykyä heikentämättä.

Miten EU:n päästökauppajärjestelmä muuttuu?

Tarkistuksessa pyritään siihen, että EU:n päästökauppajärjestelmä tukisi paremmin Euroopan teollisuutta. Järjestelmän rooli keskeisenä välineenä EU:n ilmastotavoitteisiin pyrittäessä ei muutu.

  • Asteittaisempi siirtymä

    EU:n päästökauppajärjestelmän päästökaton vuotuista vähennystä mukautetaan, jotta siirtymä tapahtuisi asteittain: 

    • 3,7 % vuodessa vuosina 2031–2035
    • 1,7 % vuodessa vuosina 2036–2040

    Päästökaupasta tulee yrityksille siten ennustettavampaa ilman että ilmastoneutraaliustavoitteesta tingitään.

  • Lisää investointeja puhtaaseen teollisuuteen

    EU mobilisoi 100 miljardia euroa uuden teollisuuden vähähiilistämispankin kautta edistääkseen teollisuuden investointeja puhtaampiin teknologioihin.

  • Enemmän päästökauppajärjestelmän tuloja ilmastotoimiin

    EU-maiden on käytettävä 50 prosenttia päästökauppajärjestelmän kansallisista tuloistaan järjestelmään kuuluvien alojen hiilestä irtautumisen tukemiseen. Tämä voi johtaa yli 100 miljardin euron lisäinvestointeihin vuoteen 2030 mennessä.

  • Jatkuva tuki oikeudenmukaiselle siirtymälle kaikkialla Euroopassa

    Modernisaatiorahastosta tuetaan edelleen alemman tulotason EU-maita niiden energiajärjestelmien parantamiseksi ja teollisuuden muuttamiseksi.

  • Tuki puhtaaseen siirtymään investoiville yrityksille

    Päästöoikeuksien ilmaisjako yrityksille jatkuu vuoden 2030 jälkeenkin, mutta se linkitetään tiukemmin vähähiilistämistä tukeviin investointeihin. Näin palkitaan yrityksiä, jotka investoivat puhtaaseen teknologiaan, ja kannustetaan muita nopeuttamaan siirtymäänsä. 

    Teollisuus saa 6 miljardin euron edestä lisää maksuttomia päästöoikeuksia vuosina 2026–2030.

  • Vahvempi EU:n päästökauppajärjestelmä kaikilla aloilla

    EU:n päästökauppajärjestelmää vahvistetaan lento- ja meriliikenteen osalta, ja uutena mukaan tulee jätteenpoltto. Nämä muutokset luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, vähentävät epäreilun kilpailun riskiä ja varmistavat tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla Euroopassa. 

ETS2 – EU:n uudet hiilimarkkinat rakennuksille, tieliikenteelle ja muille aloille

ETS2 muodostaa EU:lle uudet hiilimarkkinat, ja sen tarkoituksena on auttaa vähentämään päästöjä aloilla, jotka eivät kuuluneet EU:n alkuperäisen päästökauppajärjestelmän piiriin. Pääasiassa kyse on tieliikenteestä, rakennuksista ja joistakin pienistä toimialoista. Järjestelmän on määrä olla toimintavalmiina vuonna 2028, eivätkä uudistusehdotukset vaikuta siihen.

Alkuperäisen päästökauppajärjestelmän tavoin senkin toiminta perustuu päästökattoon ja päästökauppaan, mutta sillä säännellään päästöjä tuotantoketjujen alkupäässä, eli sitä sovelletaan polttoaineiden toimittajiin, ei suoraan kotitalouksiin tai yksittäisiin kuluttajiin.

Osa saaduista tuloista käytetään haavoittuvien kotitalouksien ja mikroyritysten tukemiseen sosiaalisen ilmastorahaston kautta

  • rakennusten peruskorjausten helpottamiseen eristyksen ja energiatehokkuuden parantamiseksi
  • vanhentuneiden lämmitys-, jäähdytys- ja ruoanlaittojärjestelmien korvaamiseen puhtaammilla vaihtoehdoilla
  • aurinkopaneelien kaltaisten uusiutuvien energialähteiden asentamiseen
  • päästöttömän liikenteen (esim. sähköinen joukkoliikenne ja jaetut liikkumispalvelut) saatavuuden parantamiseen
  • väliaikaisen suoran taloudellisen avun tarjoamiseen sitä eniten tarvitseville

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Miksi komissio muuttaa EU:n päästökauppajärjestelmää?

Järjestelmää on kehitettävä, koska Euroopan talous ja maailmanlaajuiset haasteet ovat muuttuneet. Päästökaton vuotuista vähennystä mukautetaan, jotta siirtymä olisi asteittaisempi ja ennakoitavampi. Näin yritykset saavat enemmän aikaa suunnitteluun, puhtaisiin teknologioihin investoimiseen ja kilpailukyvyn säilyttämiseen samalla kun ne jatkavat päästöjensä vähentämistä.

Miten hiilen hinnoittelusta saatavilla tuloilla tuetaan työpaikkoja EU:ssa?

Vuoteen 2030 mennessä hiilen hinnoittelusta saatavien tulojen avulla voitaisiin luoda yli miljoona uutta työpaikkaa puhtaaseen teollisuuteen, energiatehokkuuteen ja vihreään liikenteeseen. Työpaikkojen luomista tuetaan tulojen kierrätyksellä, uudelleenkoulutusohjelmilla ja EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvilla alueellisilla investoinneilla.

Miten hiilen hinnoittelu parantaa ympäristön terveyttä?

Hiilen hinnoittelulla saadaan puhtaampaa ilmaa. Sillä hillitään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja vähennetään haitallisia epäpuhtauksia, kuten rikkioksideja (SOx), typen oksideja (NOx) ja pienhiukkasia (PM2,5).

Hiilen hinnoittelu voi ilmansaasteita vähentämällä auttaa pienentämään astman, hengityselinsairauksien, sydän- ja verisuonitautien ja ennenaikaisten kuolemien riskiä. Puhtaampi ilma säästää terveydenhuoltokustannuksia ja parantaa elämänlaatua erityisesti kaupunkialueilla.

Mitä hyötyä EU:n päästökauppajärjestelmästä on yhteiskunnalle?

Hiilitulot tuovat suoria hyötyjä yhteiskuntaan, talouteen ja kansalaisten jokapäiväiseen elämään. EU:n päästökauppajärjestelmä on tuottanut EU-maille noin 270 miljardin euron tulot sen jälkeen, kun huutokaupat aloitettiin vuonna 2013. Nämä varat on investoitu suoraan puhtaaseen joukkoliikenteeseen, energiatehokkaaseen asumiseen ja nykyaikaiseen infrastruktuuriin, joka parantaa miljoonien ihmisten arkea.

Näillä tuloilla on tuettu esimerkiksi uusien vähäpäästöisten linja-autojen käyttöönottoa Unkarissa, tulvariskien hallintaa Virossa ja liikkumisseteliohjelmaa Italiassa. Tarkistuksen myötä suurempi osa näistä tuloista investoidaan uudelleen EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvaan teollisuuteen. Tällä pyritään nopeuttamaan teollisuuden hiilestä irtautumista.

Onko EU ainoa alue maailmassa, jolla hiilen hinnoittelu on käytössä?

Hiilen hinnoittelu on osoittautunut toimivaksi välineeksi, jota käytetään yhä useammissa maissa eri puolilla maailmaa. Se on jo käytössä esimerkiksi Kiinassa, Etelä-Koreassa, Uudessa-Seelannissa, Kanadassa ja useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa. Muun muassa Brasiliassa, Turkissa, Japanissa ja Intiassa kehitetään parhaillaan uusia järjestelmiä. 

Vuosina 2016–2026 hiiliverojen ja päästökauppajärjestelmien määrä itse asiassa yli kaksinkertaistui, samoin kuin niiden kattama osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Hiilen hinnoittelujärjestelmät kattavat nyt lähes 30 prosenttia maailman päästöistä.

Tätä sivua on päivitetty viimeksi 24 syyskuuta 2026