EU on vuoden mittaan jatkanut sitkeästi työtä kansalaistensa vapauden ja hyvinvoinnin suojelemiseksi. Maailman muuttuessa yhä vaarallisemmaksi olemme myös pyrkineet suojelemaan paremmin koko unionia ja sen jäsenmaita. Olemme myös ryhtyneet toimiin niiden perusarvojen suojelemiseksi, joille unioni rakentuu.
Käytännössä EU on
- vahvistanut puolustusta
- turvannut ulkorajat
- vastannut uhkiin sekä unionissa että sen ulkopuolella
- panostanut tehokkaan, mutta myös oikeudenmukaisen muuttoliikejärjestelmän luomiseen.
Suojellaan EU:n arvoja
Eurooppa on arvojen unioni. Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet määrittävät paitsi eurooppalaisuutta, myös sitä, miten Eurooppa toimii. Näiden keskeisten arvojen suojeleminen sisäiseltä rapautumiselta ja ulkoisilta uhkilta on ollut tänäkin vuonna yksi tärkeimmistä painopisteistä.
Oikeusvaltioperiaate kunniaan
Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on välttämätöntä kaikessa EU:n varojen käytössä. Tänä vuonna kehitys on ollut rohkaisevaa erityisesti Unkarissa. Se osoittaa, miten tärkeitä EU:n varoihin sovellettavat tiukat suojatoimet ovat ja miten niillä voidaan edistää niin jäsenmaita kuin koko EU:ta vahvistavia uudistuksia.
Vuosittain laadittava oikeusvaltiokertomus auttaa torjumaan ennakolta demokratian taantumista. Siinä annetaan suosituksia muun muassa oikeusjärjestelmien vahvistamiseksi, tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden lisäämiseksi ja korruption torjumiseksi.
EU:n seuraavaa monivuotista talousarviota koskevissa ehdotuksissa rahoituksen saaminen kytketään entistä tiukemmin oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Kyseisellä talousarviolla komissio aikoo parantaa oikeusvaltionormien noudattamisen ja moitteettoman varainhoidon seurantaa vuotuisten oikeusvaltiokertomusten pohjalta.
Suojellaan demokratiaa Euroopassa
Euroopan demokratioihin kohdistuu entistä enemmän pyrkimyksiä horjuttaa vaaleja, levittää disinformaatiota ja luoda yhteiskunnallisia jakolinjoja. EU torjuu näitä pyrkimyksiä uudella eurooppalainen demokratian kilpi -aloitteella. Se on toimenpidekokonaisuus, jolla
Jotta valmiuksia tällaisten uhkien havaitsemiseksi ja niihin reagoimiseksi voitaisiin parantaa, EU on perustanut demokratioiden selviytymiskyvyn eurooppalaisen keskuksen, joka kokoaa yhteen asiantuntemusta eri EU-maista.
Komissio myös tukee ohjelmia, joilla autetaan erityisesti maaseutualueiden ja pienten kaupunkien yhteisöjä, kehitetään kaikenikäisten medialukutaitoa ja lisätään luottamusta demokraattiseen keskusteluun.
Suojellaan eurooppalaisia verkossa
Meneillään on syvällinen teknologinen muutos, joka tarjoaa uskomattomia mahdollisuuksia mutta myös valtavia haasteita. Euroopan kanta on yksiselitteinen: digiympäristöämme ohjaavista säännöistä päättävät demokraattiset yhteiskunnat, eivät teknologiayritykset.
EU:lle digipalvelusäädös ja digimarkkinasäädös ovat tehokkaita välineitä sen varmistamiseen, että sen sääntöjä noudatetaan ja että alustat toimivat vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti. Kuluneen vuoden aikana EU on tutkinut
- TikTokia sen riippuvuutta aiheuttavasta suunnittelusta
- Metaa, koska se ei ole valvonut ikärajoitustensa noudattamista
- X:ää siitä, että Grokia on käytetty lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävän materiaalin luomisessa ja levittämisessä.
EU on myös määrännyt sakkoja sähköisen kaupankäynnin alustoille. Esimerkiksi AliExpress on saanut sakkoja laittomien ja vaarallisten tuotteiden myynnistä ja Temu siitä, ettei se ole arvioinut laittomien tuotteiden riskejä asianmukaisesti. EU on myös puuttunut markkina-aseman väärinkäyttöön Applen, Metan ja Googlen tapauksessa.
Lisäksi EU on edistynyt lasten ja nuorten suojelemisessa verkossa. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret voivat nauttia digitaalisesta sisällöstä turvallisesti. Heidän ajatusmaailmansa on vasta muotoutumassa, ja siksi he ovat erityisen alttiita riippuvuutta aiheuttaville alustoille, haitalliselle sisällölle ja verkossa esiintyvälle paineelle. Lapset eivät ole hyödykkeitä, eikä yhdenkään yrityksen tule tehdä voittoa heidän haavoittuvuuttaan hyödyntämällä. Puheenjohtaja von der Leyen perusti lasten verkkoturvallisuutta käsittelevän erityispaneelin, joka tarkasteli sosiaalisen median algoritmien hyötyjä, mahdollisuuksia ja haittoja lasten näkökulmasta ja laati komissiolle suosituksia lasten suojelun vahvistamisesta.
Lasten suojelua haitalliselta sisällöltä tuetaan EU:n laajuisella iänvarmennussovelluksella. Verkkokiusaamisen vastaisella toimintasuunnitelmalla taas lisätään tietoisuutta ja tuetaan ennaltaehkäisyä samoin kuin sellaisen verkkoturvallisuusmekanismin käyttöönottoa, jonka avulla lapset ja nuoret voivat helposti ilmoittaa verkkokiusaamisesta.
Eurooppa osoittaa näin, että teknologisen kehityksen on tuettava demokratian arvoja ja suojeltava kansalaisia.
Luodaan puolustusunioni
Euroopan turvallisuusympäristö on nyt uhatumpi kuin moniin vuosikymmeniin. Tänä päivänä rauhan säilyttäminen edellyttää, että parannamme kykyämme torjua kaikenlaiset hyökkäykset. Vuodesta 2020 lukien EU-maiden puolustusmenot ovat kasvaneet lähes 80 prosenttia. Tätä kehitystä tuetaan EU:n tasolla unionin historian mittavimmalla panostuksella.
- 81.00%EU:n kansalaisista kannattaa puolustusyhteistyön lisäämistä, mikä on suurin prosenttiosuus kahteen vuosikymmeneen
- 74.00%eurooppalaisista hyväksyy puolustusinvestoinnit tai katsoo, että niitä olisi lisättävä
- 66.00%eurooppalaisista katsoo, että EU:lla olisi oltava suurempi rooli heidän suojelemisessaan maailmanlaajuisilta kriiseiltä ja turvallisuusuhkilta
Puolustusinvestoinneilla tukea EU-maille
ReArm Europe -suunnitelmalla (Puolustusvalmius 2030) mobilisoidaan 800 miljardia euroa, joilla paikataan puutteita suorituskyvyssä, kasvatetaan teollisuuskapasiteettia ja nopeutetaan yhteiseen turvallisuuteen tehtäviä investointeja. Puolustusvalmiuden tiekartassa 2030 esitetään konkreettisia välitavoitteita ja niille aikataulut.
Näiden pyrkimysten keskiössä on SAFE-väline, josta myönnetään 150 miljardin euron lainat EU-maiden puolustusinvestointeihin.
Tekstiversio
ReArm Europe -suunnitelma / Puolustusvalmius 2030
SAFE-väline
- 18 kansallista suunnitelmaa hyväksytty Safe-lainoilla rahoitettavia puolustushankintoja varten
- 150 mrd. euroa käytettävissä > 12 mrd. euroa maksettu toistaiseksi
Kansallinen poikkeuslauseke
- 18 maata aktivoinutkansallisen poikkeuslausekkeen
- Kansallisten puolustusmenojen lisäys enintään 1,5 % suhteessa BKT:hen ilman liiallisen alijäämän menettelyn riskiä
Koordinoitu lähestymistapa suorituskyvyn kehittämiseen
Pelkkä investointi ilman suunnitelmaa ei riitä. Siksi näitä investointeja tuetaan soveltamalla koordinoitua lähestymistapaa suorituskyvyn kehittämiseen. Ja siksi vuoteen 2030 ulottuvalla tiekartalla lanseerattiin suorituskykykoalitiot, joihin kuuluvat jäsenmaat sopivat yhteisistä vaatimuksista sekä yhdessä suunnittelevat ja hankkivat kyvykkyyksiä laajamittaisesti.
Tämä uusi malli näkyy jo Euroopan puolustusalan lippulaivahankkeissa.
- Eurooppalainen droonipuolustusaloite
- Itäisen sivustan valvonta
- Eurooppalainen ilmapuolustuskilpi
- Eurooppalainen avaruuspuolustuskilpi
Näissä aloitteissa on kyse strategisista kyvykkyyksistä, jotka ovat niin kalliita tai monimutkaisia tai niitä tarvitaan niin nopeasti, ettei yksikään maa selviydy tehtävästä yksin.
Vahva teollinen perusta
Euroopan on vahvistettava teollista perustaansa, jotta se voi tuottaa asevoimien tarvitsemat tuotteet riittävässä mittakaavassa riittävän nopeasti. Komissio mobilisoi uuden Euroopan puolustusteollisuusohjelman (EDIP) välityksellä 1,5 miljardia euroa tuotantokapasiteetin ja yhteishankintojen lisäämiseen ja kriittisten riippuvuuksien vähentämiseen.
EU hyödyntää Kiovassa sijaitsevan EU:n puolustusalan innovaatiotoimiston välityksellä Ukrainan taistelukentiltä kertynyttä asiantuntemusta kehittäessään Euroopan teollista kapasiteettia, mistä on apua seuraavan sukupolven suorituskykyyn panostettaessa.
Ennakoiva lähestymistapa Euroopan puolustukseen
Innovoinnilla on käänteentekevä rooli siinä, miten tulevaisuuden taisteluihin valmistaudutaan ja millaisiksi taistelukentät muodostuvat. EU investoi Euroopan puolustusrahaston ja uuden AGILE-välineen kautta eurooppalaisiin innovoijiin, jotta läpimurtoideat saadaan muunnettua käytännön kyvykkyyksiksi.
Puolustusvalmius on myös sitä, että pystymme näyttämään, että asevoimia voidaan siirtää nopeasti ja joukoittain sinne, missä niitä tarvitaan. Uudella sotilaallisen liikkuvuuden paketilla otetaan käyttöön
Maailmanlaajuinen yhteistyö luotettavien kumppaneiden kanssa
Riippumattomuus ei tarkoita sitä, että kaikesta pitää selvitä yksin. Siksi EU syventää puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä eri puolilla maailmaa sijaitsevien luotettavien kumppaneiden kanssa. Kanadan kanssa on lisätty SAFE-välineen puitteissa tehtävää teollista yhteistyötä ja Australian, Ghanan, Islannin ja Intian kanssa on solmittu puolustusalan kumppanuudet, joilla luodaan uusia teollisen yhteistyön mahdollisuuksia ja tiivistetään yhteisiin turvallisuushaasteisiin liittyvää yhteistyötä.
Vahvemmat rajat idässä
Euroopan itäiset raja-alueet ovat muuttuvan turvallisuusympäristön eturintamassa. Komissio on hyväksynyt uuden strategian, jolla lisätään näiden alueiden vaurautta, selviytymiskykyä ja turvallisuutta. Uudella EastInvest-välineellä niitä autetaan saamaan helpommin rahoitusta ja neuvontaa.
Turvallinen unioni
Perinteinen puolustus on vain osa sitä palettia, josta Euroopan turvallisuus muodostuu. Nykyiset uhat – olipa sitten kyse logistiikkakeskuksiin kohdistetuista kyberhyökkäyksistä, ulkomaisesta sekaantumisesta demokraattisiin prosesseihin tai väkivaltaisista ääriliikkeistä – on usein suunniteltu toteutumaan niin, että aseellisen konfliktin kynnys ei ylity.
Hybridiuhkien torjunta
Yksi Euroopan nopeimmin kasvavista turvallisuushaasteista ovat droonit. Kuluneen vuoden aikana eurooppalaiset ovat joutuneet hakeutumaan suojaan drooneilta ja ilmaliikennettä on jouduttu niiden vuoksi rajoittamaan. EU torjuu tätä uhkaa monin tavoin, muun muassa
Myös haitallinen kybertoiminta on lisääntynyt Euroopassa; keskeisiin palveluihin, yrityksiin ja viranomaisiin kohdistuu päivittäin kyberhyökkäyksiä. Tämän vuoksi komissio on tarkistanut kyberturvallisuusasetusta. Näin voidaan varmistaa, että kyberturvallisuus on rakennettu sisään Euroopan markkinoille saatettuihin tuotteisiin, ja korjata kriittisten tieto- ja viestintätekniikan toimitusketjujen haavoittuvuuksia.
Kyberturvallisuutta ja tekoälyä koskevalla EU:n toimintasuunnitelmalla puututaan puolestaan kehittyneimpien tekoälymallien aiheuttamiin kyberturvallisuusriskeihin.
Terrorismin ja radikalisoitumisen torjunta
Terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden uhka muuttuu jatkuvasti. Terroristiryhmät hyödyntävät entistä enemmän digitaaliteknologiaa, sosiaalista mediaa, tekoälyä ja kryptovaluuttoja rekrytoinnissa sekä toimintansa rahoittamisessa ja organisoinnissa. Terrorismin ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan ProtectEU-suunnitelman avulla EU vahvistaa lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä, parantaa tiedustelutietojen jakamista, puuttuu terrorismin rahoitukseen ja kehittää uusia välineitä radikalisoitumisen tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi ennen kuin se johtaa väkivaltaan.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta
Huumekauppaa, ampuma-aseiden salakuljetusta, rahanpesua ja kyberrikollisuutta harjoittavat rikollisverkostot toimivat yli rajojen ja hyödyntävät yhä enemmän digitaaliteknologiaa vaikutusalueensa laajentamiseksi. Komissio on tehostanut torjuntatoimiaan laaja-alaisesti. Se on muun muassa
Luonnonkatastrofien torjunta yhteisvoimin
Tänä kesänä Eurooppaa ovat koetelleet jälleen tuhoisat maastopalot, ankara kuivuus ja ennennäkemättömät tulvat. Maastopalokausi on ollut poikkeuksellisen vaikea. Palanut alue oli elokuun puoliväliin mennessä jo yli kaksinkertainen vuodenajan keskiarvoon verrattuna.
Jo ennen kesää riskialtteimpiin maihin sijoitettiin satoja palomiehiä ja runsaasti palontorjuntakalustoa. Sittemmin yhdeksän katastrofin koettelemaa maata on aktivoinut unionin pelastuspalvelumekanismin 11 kertaa, muun muassa Belgia ja Alankomaat ensikertalaisina niiden alueella riehuneiden maastopalojen takia.
Turvalliset ulkorajat
Vahva turvallisuus edellyttää vahvoja ulkorajoja. EU rakentaa tasapainoista muuttoliike- ja turvapaikkajärjestelmää, jossa yhdistyvät yhtäältä inhimillisyys ja vastuullisuus ja toisaalta solidaarisuus ja turvallisuus. Toisin sanoen järjestelmää, joka on samaan aikaan oikeudenmukainen ja tiukka. EU panostaa myös rajaturvallisuuteen.
Muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen säännöt tulivat voimaan kesäkuussa 2026, minkä ansiosta Euroopalla on nyt yhteinen kehys muuttoliikkeen hallitsemiseksi oikeudenmukaisella ja hallitulla tavalla, joka perustuu EU-maiden väliseen solidaarisuuteen.
Tekstiversio
EU:n yhteinen muuttoliikkeen hallintajärjestelmä
Turvalliset ulkorajat
- Tehokas seulonta
- Turvapaikka- ja muuttoliikeasioiden Eurodac-tietokanta
- Rajamenettely ja palautukset
- Kriisikäytännöt ja välineellistämisen torjunta
Nopeat ja tehokkaat menettelyt
- Selkeät turvapaikkasäännöt
- Ihmisten oikeuksien takaaminen
- Pakolaisaseman määrittelyä koskevat EU:n vaatimukset
- Väärinkäytösten ehkäiseminen
Yhteisvastuuseen ja vastuunjakoon perustuva tehokas järjestelmä
- Pysyvä yhteisvastuukehys
- Operatiivinen ja taloudellinen tuki
- Selkeämmät säännöt turvapaikkahakemusten käsittelyvastuusta
- Hakijoiden edelleen liikkumisen estäminen
Muuttoliikkeen vieminen osaksi kansainvälisiä kumppanuuksia
- Laittomien lähtöjen estäminen
- Muuttajien salakuljetuksen torjunta
- Yhteistyö takaisinottoasioissa
- Laillisten maahantuloväylien edistäminen
Heinäkuussa 2026 komissio ehdotti uutta seuraamusjärjestelmää, jolla torjutaan unioniin sen ulkopuolelta kohdistuvaa ihmissalakuljetusta ja muuta laitonta toimintaa.
Kun tuhannet ihmiset pyrkivät tänä kesänä laittomasti Marokosta Espanjalle kuuluvaan Ceutaan, komissio tarjosi Espanjalle taloudellista ja operatiivista tukea ensi hetkistä alkaen. Vaikka tilanne Ceutalla on edelleen haastava, uusilta laittomilta rajanylitysyrityksiltä on vältytty. Komission työ Metan, TikTokin ja riippumattomien faktantarkistajien kanssa on ollut käänteentekevää pyrittäessä estämään rikollisverkostoja levittämästä disinformaatiota. EU on myös tehostanut muuttajien salakuljetuksen torjuntaa.
Uuden rajanylitystietojärjestelmän käyttöönotto aloitettiin huhtikuussa 2026. Sen avulla saadaan aiempaa luotettavampaa tietoa Euroopan ulkorajat ylittävistä EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisista ja voidaan tehostaa turvallisuustarkastuksia. Kaikkien aikojen ensimmäinen EU:n viisumistrategia parantaa sekin EU:hun pyrkiville tehtäviä turvatarkastuksia. Siitä on apua myös pyrittäessä houkuttelemaan osaajia, joita Euroopan talous tarvitsee kasvaakseen.
Kaikkien unioni
Viime vuodet ovat olleet monille Euroopan kotitalouksille haasteellisia. Korkea inflaatio, asumisen kallistuminen ja kotitalouksien muut menopaineet ovat kurittaneet yhteisöjä kaikkialla unionissa. Näihin haasteisiin vastaamisessa ei ole kyse ainoastaan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta vaan myös Euroopan kilpailukyvystä.
Keinot elinkustannusten nousun hillitsemiseksi
EU:n väestöstä joka viides on vaarassa pudota köyhyysrajan alapuolelle tai syrjäytyä. Kaikkien aikojen ensimmäisessä EU:n köyhyydentorjuntastrategiassa esitetään pitkän aikavälin etenemissuunnitelma köyhyyden kitkemiseksi vuoteen 2050 mennessä. Tehostetulla eurooppalaisella lapsitakuulla puolestaan varmistetaan, että kaikilla lapsilla on taustastaan ja olosuhteistaan riippumatta mahdollisuus saada palveluja ja tukea, joita he tarvitsevat pärjätäkseen elämässä.
Kustannusten nousu tuntuu kaikkein konkreettisimmin asumisessa. Turvallinen ja kohtuuhintainen asunto on ihmisen elämän perusta, minkä vuoksi kohtuuhintainen asuminen on yksi EU:n prioriteeteista. Kohtuuhintaisuuden nimissä komissio on
Tekstiversio
Eurooppalainen kohtuuhintaisen asumisen suunnitelma
- 60 %:n nousu asuntojen hinnoissa EU:ssa 2013–2024, kotitalouksien tulot kasvaneet hitaammin
- 20 %:n nousu keskivuokrassa samalla ajanjaksolla
- 22 %:n lasku asuntojen rakennuslupien määrässä vuodesta 2021 lukien
Kohtuuhintaista asumista koskevan eurooppalaisen suunnitelman tavoitteet
- Vähemmän asuntotarjontaa hidastavaa byrokratiaa
- Enemmän tuottavuutta ja innovointia rakennusalalle
- Lisää julkisia ja yksityisiä investointeja muun muassa tarkistamalla valtiontukisääntöjä
- Asuntomarkkinoiden keinottelun torjunta
- Lyhytaikaisiin vuokramajoituspalveluihin puuttuminen asuntopulasta kärsivillä alueilla
- Tukea tilanteesta eniten kärsiville, kuten asunnottomille ja nuorille
Kotitaloudet kärsivät edelleen EU:n ulkopuolella alkunsa saaneen energiakriisin vaikutuksista. Kansalaisten energiapaketin avulla EU suojelee haavoittuvassa asemassa olevia kuluttajia paremmin, auttaa ehkäisemään sähkönjakelun katkaisemista, lisää läpinäkyvyyttä ja antaa kotitalouksille enemmän valtaa energiavalintoihinsa ja -laskuihinsa.
Kuluttajansuoja
Vaikka kuluttajansuojan taso Euroopassa on yksi maailman korkeimmista, digitaalisten palvelujen lisääntyminen ja sähköisen kaupankäynnin räjähdysmäinen kasvu ovat luoneet uusia haasteita. Kuluttaja-asioiden toimintaohjelman 2030 painopiste on lapsissa ja haavoittuvassa asemassa olevissa kuluttajissa. Ohjelman avulla Eurooppa vahvistaa kuluttajansuojaa
Uudet tullisäännöt, kuten 3 euron tulli EU:n ulkopuolelta tuleville arvoltaan alle 150 euron paketeille, auttavat luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset verkkoalustoille ja perinteisille vähittäismyyjille ja varmistamaan, että Euroopassa myytävät tuotteet täyttävät kuluttajien vaatimukset.
Junamatkustamisesta helpompaa
Rajojen ylittäminen junalla voi edelleen olla turhan monimutkaista. Matka, jonka toteutuksesta vastaa useita eri rautatieyhtiöitä, edellyttää usein useita lippuja, jotka on ostettu eri järjestelmistä ja joiden tarjoama suoja on rajallinen, jos jokin junayhteys jää toteutumatta. Komission uuden Yksi matka, yksi lippu -aloitteen ansiosta
Osallistavampi unioni
Euroopan unionissa kaikkien olisi voitava tuntea olonsa turvalliseksi, elää ihmisarvoista elämää ja nauttia muiden kunnioitusta. EU:n tavoitteena on luoda tasa-arvon unioni. Tasa-arvossa ei ole kyse pelkästään oikeuksien suojelusta, vaan myös sellaisen yhteiskunnan luomisesta, jossa jokainen voi osallistua täysipainoisesti ja tuntea kuuluvansa siihen. Kuluneen vuoden aikana komissio on esittänyt useita tärkeitä strategioita.
- Lokakuu 2025Hlbtiq+ -henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia (2026–2030)
Strategian tavoitteena on tehostaa syrjinnältä suojelua, tukea yhtäläisiä oikeuksia kaikkialla unionissa ja tehdä yhteistyötä jäsenmaiden kanssa turvallisempien ja osallistavampien yhteiskuntien luomiseksi.
- Tammikuu 2026EU:n rasisminvastainen strategia (2026–2030)
Strategian tavoitteena on puuttua rakenteelliseen syrjintään, tehostaa viharikosten ja -puheen valvontaa ja varmistaa, että rasismin torjunta otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa.
- Maaliskuu 2026Kaikkien aikojen ensimmäinen sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta koskeva strategia
Strategian tavoitteena on varmistaa, että poliittisissa päätöksissä otetaan tasapuolisesti huomioon nuoret ja tulevat sukupolvet.
- Maaliskuu 2026Sukupuolten tasa-arvostrategia
Strategian tavoitteena on poistaa esteitä, joita on edelleen koulutuksessa, terveydenhuollossa, työmarkkinoilla ja julkisessa elämässä, ja vastata uusiin haasteisiin, kuten verkkoväkivaltaan ja tekoälyn vinoumiin.
Maaliskuussa 2026 komissio nimitti Mairead McGuinnessin uskonnon- ja vakaumuksenvapautta EU:n ulkopuolella edistäväksi erityislähettilääksi. Komissio on myös jatkanut kuluneen vuoden aikana antisemitismin torjuntaa koskevan EU:n strategian (2021–2030) ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian (2021–2030) täytäntöönpanoa.
Tällä sivulla luetellaan vain joitakin kuluneen vuoden aikaansaannoksista.
Lue lisää esitteestä (pdf).
Tätä sivua on päivitetty viimeksi 11 syyskuuta 2026




