Kilpailukykyinen talous on olennaisen tärkeä Euroopan hyvinvoinnin kannalta, sillä se luo vaurautta ja laadukkaita työpaikkoja, rahoittaa julkisia palveluja ja tukee EU:n sosiaalista mallia ja riippumattomuutta.
EU kuuluu globaaliin kärkeen edistyneen valmistusteollisuuden ja puhtaan teknologian alalla. Euroopassa toimii maailmanluokan yliopistoja ja tutkimuslaitoksia ja se on muodostanut muihin suuriin talouksiin verrattuna laajimman kauppakumppanuuksien verkoston. Markkinoiden hajanaisuus, korkeat energiakustannukset, osaamisvajeet ja sääntelyn monimutkaisuus kuitenkin rajoittavat kasvua Euroopassa.
Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan seuraavin keinoin:
- sisämarkkinoiden valmiiksi saattaminen
- strategisten teollisuudenalojen vahvistaminen
- energiakustannusten alentaminen unionissa tuotettavan puhtaan energian avulla
- kilpailukyvyn yhteensovittaminen Euroopan sosiaalisen malliin kanssa
Vahvemmat sisämarkkinat ihmisille ja yrityksille
EU:n sisämarkkinoilla on 450 miljoonaa kuluttajaa. Sen vuoksi ne ovatkin Euroopan kasvun ja kilpailukyvyn moottori. Markkinoiden sisäisten esteiden poistaminen ja siten sisämarkkinoiden viimeistely on ratkaisevan tärkeää EU:n riippumattomuuden kannalta ja yksi komission tärkeimmistä painopisteistä.
Yksinkertaisemmat säännöt
Sisämarkkinoiden toimintaa helpotetaan vähentämällä tarpeetonta byrokratiaa. Komissio on esittänyt 12 yksinkertaistamispakettia, jotka sisältävät monenlaisia yksinkertaistamistoimenpiteitä eri toimialoilla autoteollisuudesta kemikaaleihin.
Komissio jatkaa yhteistyössä parlamentin ja neuvoston kanssa yksinkertaistamisohjelman toteuttamista, jotta yrityksille jäisi enemmän resursseja innovoida, laajentaa toimintaansa ja luoda laadukkaita työpaikkoja.
Ehdotettujen yksinkertaistamistoimenpiteiden odotetaan tuovan eurooppalaisille yrityksille vähintään 17 miljardin euron säästöt hallinnollisissa nettokustannuksissa.
Tavoitteena on keventää hallinnollista taakkaa vähintään 25 prosenttia kaikkien yritysten osalta ja vähintään 35 prosenttia pienten ja keskisuurten yritysten osalta.
Nopein tapa vahvistaa kilpailukykyä ja Euroopan todellista riippumattomuutta on vähentää sisämarkkinoiden hajanaisuutta. Komissio on jo
esittänyt suurimman osan kilpailukykykompassin aloitteista ja keskittyy nyt niiden toteuttamiseen
sopinut parlamentin ja neuvoston kanssa Yhden Euroopan yhdet markkinat -etenemissuunnitelmasta, jonka tavoitteena on edetä keskeisissä uudistuksissa vuoden 2027 loppuun mennessä ja jossa edistytään jo vauhdilla
EU Inc. – eurooppalainen yrityskehys
Sääntelyn hajanaisuudesta kärsivät ensisijaisesti eurooppalaiset yrittäjät ja innovatiiviset yritykset. Yhden toimintamarkkinan sijasta ne joutuvat selviytymään 27 oikeusjärjestelmän ja yli 60 yhtiömuodon viidakosta. Komissio on esittänyt EU Inc. -yrityskehyksen perustamista, jotta EU:n yritykset voivat hyötyä todellisista sisämarkkinoista.
Tekstiversio
EU Inc. – Uusi yhdenmukaistettu yhtiöoikeusjärjestelmä
- Nopea ja edullinen – Rekisteröinti 48 tunnissa. Enimmäiskustannukset 100 euroa.
- Helppo käyttää – Täysin digitaalinen. Tiedot syötettävä vain kerran. EU:n keskusrekisteri yritystietoja varten.
- Vähäriskinen – Startup-yritysten yksinkertaistettu ja digitaalinen maksukyvyttömyysmenettely.
- Houkutteleva sijoittajille – Yksinkertainen osakkeiden siirto ja pääsy pörssiin.
- Houkutteleva työntekijöille – Työntekijöiden osakeoptioiden helpompi saatavuus.
- Vahvat suojatoimet – Työntekijöitä suojelevia sääntöjä ei vesitetä.
Innovatiivinen unioni johtaa tulevaisuuden toimialoja
Eurooppa käy läpi suurta teknologista ja teollista murrosta. Käynnissä on globaali kilpajuoksu tulevaisuuden vaurauden ja vallan määrittävien toimialojen muovaamisesta – tekoälystä ja kvanttiteknologioista puhtaaseen teknologiaan ja bioteknologiaan. EU:n kyky toimia itsenäisesti ja pysyä kilpailukykyisenä edellyttää, että näitä teknologioita paitsi käytetään Euroopassa, myös suunnitellaan, kehitetään ja valmistetaan täällä.
Euroopassa on maailman johtavia teollisuus- ja teknologiayrityksiä, huippututkimusta, kasvava startup-yrityskenttä ja erittäin ammattitaitoista työvoimaa. EU:n on
hyödynnettävä näitä voimavaroja entistä paremmin ja autettava unionin yrityksiä käynnistämään ja laajentamaan toimintaansa ja kasvamaan kansainvälisiksi huippuyrityksiksi
lisättävä eurooppalaisten teknologioiden ja puhtaiden tuotteiden kysyntää, jotta houkutellaan enemmän investointeja
Teollisuutta vauhdittava säädös
Maaliskuussa 2026 komissio ehdotti teollisuuden vauhdittamissäädöstä, jolla
Säädöksen tavoitteena on kasvattaa valmistusteollisuuden osuus EU:n BKT:stä 20 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, kun vuonna 2024 sen osuus oli 14,3 prosenttia.
Kun puhtaiden ja innovatiivisten eurooppalaisten tuotteiden kysyntä kasvaa, yritykset saavat lisää varmuutta investoida ja laajentaa toimintaansa Euroopassa.
Tuetaan perinteisiä teollisuudenaloja ja niiden hiilestä irtautumista
Energia-, kemikaali- ja terästeollisuuteen kohdistuu kasvavia paineita korkeiden energiakustannusten, lisääntyneen globaalin kilpailun ja suurten ulkomaisten valtiontukien aiheuttamien markkinavääristymien vuoksi.
Komissio haluaa, että Eurooppa on jatkossakin paitsi innovoinnin myös rakentamisen ja tuotannon maanosa. Sen varmistamiseksi komissio
Tekoäly ja digitaaliteknologia
Euroopan menestyminen tulevaisuudessa edellyttää teknologista johtoasemaa digitaaliteknologian ja tekoälyn alalla ja niitä tukevaa elinvoimaista teollisuutta. Seuraava innovaatioaalto suuntautuu sen mukaan, miten digitaalisia valmiuksia sovelletaan reaalimaailmassa. Arvon tuottamiseksi tekoäly ja muut vastaavat teknologiat on liitettävä fyysisiin järjestelmiin, joita niillä on tarkoitus parantaa.
tukee tekoälyn soveltamisstrategialla EU:n teollisuutta tekoälyn käyttöönotossa keskeisillä toimialoilla, kuten terveydenhuollossa, kehittyneessä valmistuksessa ja lääketeollisuudessa
rakentaa globaalin kilpailun edellyttämää infrastruktuuria: 19 tekoälytehdasta on jo tuloillaan, ja heinäkuussa 2026 julkaistiin ehdotuspyyntö laajentaa tekoälyn gigatehtaiden avulla laskentakapasiteettia, jota tarvitaan etulinjan tekoälymallien kouluttamiseen ja laajamittaisen innovoinnin tukemiseen
yksinkertaistaa sääntöjä digitaalialan koontipaketin avulla, jotta innovointi ja investoiminen Euroopassa olisi entistä helpompaa
vahvistaa EU:n omavaraisuutta ja kilpailukykyä pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemissä ehdottamalla pilvipalveluja ja tekoälyä edistävää säädöstä
Teknologinen johtoasema edellyttää myös kriittisten tuotantopanosten luotettavaa saatavuutta. Tätä varten komissio
Tekstiversio
Euroopan teknologiasuvereniteettipaketti
Teknologiasuvereniteettipaketilla vahvistetaan Euroopan kilpailukykyä, strategista riippumattomuutta ja geotaloudellista asemaa.
Merkitys
- Kotimaisen teollisen kapasiteetin ja riippumattomuuden edistäminen koko toimitusketjussa.
- Loppukäyttäjien valinnanvaran lisääminen.
- Digitaaliteknologian tarjonnan turvaaminen.
- Kriittisten teknologioiden, infrastruktuurin, palvelujen ja datan kehittäminen, valvonta ja skaalaaminen.
- Standardien asettaminen keskeisille strategisille teknologioille.
Pakettiin sisältyy
- Sirusäädös 2.0
- Pilvipalveluja ja tekoälyä edistävä säädös
- EU:n avoimen lähdekoodin strategia
- Energia-alan digitalisaatiota ja tekoälyä koskeva strateginen etenemissuunnitelma
Toteutetaan energiaomavaraisuus
Koska Eurooppaa on tällä vuosikymmenellä kohdannut jo kaksi maailmanlaajuista energiakriisiä, tarve lisätä energiaomavaraisuutta on entistäkin suurempi.
Lähi-idän konfliktin kärjistyminen ja Hormuzinsalmen sulkeminen nostivat jyrkästi öljyn ja kaasun maailmanmarkkinahintoja, mikä on aiheuttanut EU:lle lähes 50 miljardin euron ylimääräiset energiakustannukset. Se on myös osoittanut, kuinka nopeasti geopoliittinen epävakaus EU:n rajojen ulkopuolella voi aiheuttaa taloudellista painetta EU:n kansalaisille ja yrityksille.
EU on viime vuosina toteuttanut merkittäviä toimia nopeuttaakseen siirtymistä puhtaaseen energiaan, alentaakseen päästöjä ja vähentääkseen altistumista epävakaille energiamarkkinoille. Näiden ponnistelujen ansiosta Eurooppa kohtasi kriisin aiempaa paremmin valmistautuneena.
AccelerateEU
Komissio esitteli huhtikuussa 2026 AccelerateEU-toimenpidepaketin, jonka tarkoituksena on
Paketissa yhdistyvät haavoittuvassa asemassa oleville kansalaisille ja energiaintensiivisille teollisuudenaloille annettava lyhytaikainen tuki ja rakenteelliset toimenpiteet, joilla vähennetään riippuvuutta epävakaista fossiilisten polttoaineiden markkinoista.
Uusiutuvien energialähteiden osuus Euroopan sähköntuotannosta oli 36 prosenttia vuonna 2021, ja vuonna 2025 se oli jo 47 prosenttia. Pelkästään aurinkoenergian nopean kasvun arvioidaan tuottaneen päivittäin noin 110 miljoonan euron säästöt Hormuzinsalmen kriisin aikana, koska sen avulla vältyttiin tarpeettomalta kaasun tuonnilta.
EU:n on myös nopeutettava sähköistämistä, jotta liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuusprosesseissa käytetään puhdasta eurooppalaista sähköä fossiilisten tuontipolttoaineiden sijaan. Heinäkuussa 2026 komissio esitti sähköistämistä edistävän toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen sähköllä käyvä maanosa.
EU:n päästökauppajärjestelmä (ETS)
Energiasiirtymä edellyttää myös oikeanlaisia markkinakannustimia. Siksi komissio on käynnistänyt EU:n päästökauppajärjestelmän uudelleentarkastelun.
Päästökauppajärjestelmä on osoittanut, että hiilestä irtautuminen ja kasvu voivat kulkea käsi kädessä.
Tekstiversio
EU:n päästökauppajärjestelmä ja kasvihuonekaasupäästöt
Päästökauppajärjestelmän käyttöönoton (v. 2005) jälkeen
- sen piiriin kuuluvien sektoreiden kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet yli 50 prosenttia
- järjestelmä on tuottanut yli 280 miljardia euroa tuloja, jotka on investoitu innovointiin, nykyaikaistamiseen ja teollisuuden hiilestä irtautumiseen
EU:n talous jatkaa kasvuaan
Euroopan tasolla näitä tuloja investoidaan uudelleen puhtaisiin ratkaisuihin liittyvään innovointiin ja teollisuuden uudistumiseen.
EU-maiden on käytettävä 50 prosenttia kansallisista päästökauppajärjestelmän tuloista päästökauppajärjestelmään kuuluvien alojen irrottamiseen hiilestä. Tämä auttaa varmistamaan, että Euroopan teollisuudelta saatavat tulot investoidaan uudelleen niin, että eurooppalaisia yrityksiä voidaan auttaa kehittämään tulevaisuuden puhdasta teollisuutta.
Maatalous
Eurooppalaiset maataloustuottajat ovat olennaisen tärkeitä unionin vaurauden ja riippumattomuuden kannalta. He varmistavat turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden luotettavan saatavuuden, tukevat miljoonia työpaikkoja maatalouselintarvikealalla ja ylläpitävät maaseutuyhteisöjä ja -alueita, jotka ovat osa Euroopan identiteettiä.
Tuottajiin kohdistuu kuitenkin kasvavia paineita tuotantokustannusten noususta ja globaalista kilpailusta ilmastonmuutoksen lisääntyviin vaikutuksiin ja geopoliittisiin haasteisiin. Siksi komissio tukee heitä
vahvistanut tukeaan maatalouden sukupolvenvaihdosstrategialla, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa nuorten ja uusien maatalousyrittäjien määrä vuoteen 2040 mennessä
yksinkertaistanut yhteistä maatalouspolitiikkaa edelleen keventämällä hallinnollista taakkaa ja helpottamalla tukien hakemista
sopinut uusista säännöistä, joilla vahvistetaan tuottajien asemaa elintarvikeketjussa ja autetaan varmistamaan, että he saavat oikeudenmukaisemman osuuden luomastaan arvosta
esittänyt lannoitteita koskevan toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on varmistaa kohtuuhintaisten lannoitteiden saatavuus, vahvistaa unionin omaa tuotantoa ja lisätä taloudellista turvallisuutta ja riippumattomuutta. Lisäksi komissio on mobilisoinut 540 miljoonaa euroa (mahdollisesta 1,5 miljardista eurosta, jos EU-maat täydentävät rahoitusta) tarjotakseen taloudellista apua lannoitteita tarvitseville maatiloille.
hyväksynyt kotieläinstrategian, jolla vahvistetaan elintarviketurvaa, tuetaan maaseutuyhteisöjä ja parannetaan maatalousjärjestelmän häiriönsietokykyä
laatinut proteiineja koskevan toimintasuunnitelman, jolla pyritään lisäämään EU:ssa tuotetun proteiinin tarjontaa ja käyttöä
Lisätään ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja vahvistetaan Euroopan sosiaalista mallia
Kilpailukyky on EU:n kansalaisten hyvinvoinnin perusta ja ylläpitää eurooppalaista sosiaalista mallia. Unionin kilpailukyky pohjautuu Euroopan ainutlaatuiseen sosiaaliseen malliin ja työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun vahvaan perinteeseen. Se myös auttaa kansalaisia kehittämään taitoja, joita he tarvitsevat menestyäkseen globaalin talouden kilpajuoksussa.
Geopoliittisten jännitteiden ja teknologisten mullistusten keskellä monia eurooppalaisia kuitenkin mietityttää tekoälyn merkitys heidän tulevaisuudelleen, kun yrityksissä käydään muutosneuvotteluja ja monilla toimialoilla kohdataan kovaa globaalia kilpailua. Meneillään on voimakkaita ja nopeita muutoksia, ja Euroopan on pysyttävä vauhdissa mukana varmistaen samalla, ettei ketään jätetä jälkeen.
Osaamisunioni
Oikeanlainen osaaminen on keskeistä EU:n kilpailukyvyn ja ihmisten turvallisuuden tunteen kannalta. Osaamisunionin pyrkimyksenä on antaa kansalaisille valmiudet, joita he tarvitsevat muuttuvassa taloudessa toimimiseen.
- yli10.00miljoonaa ihmistäon hyötynyt täydennys- ja uudelleenkoulutusaloitteista vuodesta 2020 lähtien
- 3.90miljoonaa ihmistähyötyi kyseisistä aloitteista pelkästään vuonna 2025
Taitotakuu auttaa työntekijöitä siirtymään syvien rakennemuutosten kohteena olevilta aloilta kasvaville ja strategisille toimialoille, joilla on työvoimapulaa. Tämä tarkoittaa
lisää investointeja täydennys- ja uudelleenkoulutukseen
tukea yrityksille, joissa työtehtävät muuttuvat tekoälyn käyttöönoton myötä
Lisäksi varmistetaan, että EU hyödyntää lahjakasta ja ahkeraa väestöään mahdollisimman tehokkaasti. Vapaa liikkuvuus on yksi unionin suurimmista vahvuuksista, mutta työntekijät kohtaavat edelleen tarpeettomia esteitä siirtyessään maasta toiseen:
Tulevalla oikeudenmukaista työvoiman liikkuvuutta koskevalla paketilla pyritään poistamaan tarpeettomia esteitä ja helpottamaan osaajien siirtymistä sinne, missä heitä eniten tarvitaan.
Laadukkaat työpaikat
Kilpailukykyyn vaikuttaa myös työpaikkojen laatu. Laadukkaat työpaikat tukevat tuottavuutta, houkuttelevat osaajia ja synnyttävät ammattitaitoista työvoimaa, jota Eurooppa tarvitsee menestyäkseen globaalissa kilpailussa. Tämän vuoksi komissio on laatinut yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa laadukkaita työpaikkoja koskevan etenemissuunnitelman, jolla tuetaan reiluja palkkoja, hyviä työoloja, tiukkoja terveys- ja turvallisuusnormeja ja sujuvampaa siirtymistä työpaikasta ja toimialalta toiseen.
Tällä sivulla luetellaan vain joitakin kuluneen vuoden aikaansaannoksia.
Lue lisää esitteestä (pdf).
Tätä sivua on päivitetty viimeksi 11 syyskuuta 2026