Koronavirukseen liittyvän disinformaation torjunta

Faktat kohdalleen

Koronaviruspandemia on saanut liikkeelle valtavan määrän virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa, kun ulkomaiset toimijat yrittävät vaikuttaa EU-maiden sisäiseen keskusteluun vetoamalla ihmisten pelkoihin ja muihin perustunteisiin kiihkeän uutisvirran kautta. Harhaanjohtava terveystieto, vaaralliset huijaukset ja salaliittoteoriat sekä kuluttajien erehdyttäminen ovat uhka kansanterveydelle.

EU ja sen jäsenmaat ovat ryhtyneet määrätietoisiin vastatoimiin sellaisia toimijoita kohtaan, jotka hyödyntävät pandemiakriisiä ja levittävät propagandaa tai vihapuhetta vaarantaen ihmishenkiä. Toimet, jotka perustuvat vuonna 2018 julkaistuun EU:n disinformaationtorjuntasuunnitelmaan, on nyt pantava koordinoindulla tavalla täytäntöön.

Euroopan komission ja EU:n ulkoasiainedustajan yhteisessä tiedonannossa ehdotettiin konkreettisia toimenpiteitä, joilla voidaan rakentaa vahvempaa ja sietokykyisempää Euroopan unionia. Ne on sittemmin otettu huomioon EU:n disinformaationtorjunnassa, erityisesti eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelmassa ja digitaalisia palveluja koskevassa säädöksessä.

Pandemian aiheuttamasta kriisistä on tullut koetinkivi sille, miten EU ja sen demokraattiset yhteiskunnat vastaavat disinformaatiohaasteeseen. Jotta EU:sta tulisi entistä vahvempi ja selviytymiskykyisempi, tarvitaan monenlaisia toimia.

Ongelman analysointi

Valheellisia tai harhaanjohtavia väitteitä esiintyy useissa eri muodoissa, joista kukin vaatii erilaisia vastatoimia:

• sisältö ei välttämättä riko lakia, mutta se on silti haitallista
• väärää tietoa voidaan levittää tarkoituksella tai tahattomasti
• esimerkkejä ovat harhaanjohtava terveystieto, kuluttajien erehdyttäminen, kyberrikollisuus, vihapuhe sekä ulkomaisten toimijoiden harjoittama kohdennettu vaikuttaminen
• motivaationa voi olla yleistä etua vahingoittava taloudellinen hyöty (verkkohuijaukset), poliittiset tarkoitukset tms.
• ulkomaiset toimijat ja tietyt kolmannet maat, erityisesti Venäjä ja Kiina, pyrkivät vaikuttamaan kohdennetusti ja toteuttavat disinformaatiokampanjoita EU:ssa, sen naapurimaissa ja maailmanlaajuisesti.

Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) seuraavat virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon välittämistä ja ulkomaisten toimijoiden vaikutusyrityksiä.

Viestintä

Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto panostavat jatkossa entistä enemmän strategisen viestinnän valmiuksiin.

Komissio on perustanut koronavirustoimista kertovan verkkosivuston, joka tarjoaa reaaliaikaista tietoa viruksesta ja EU:n torjuntatoimista. Erillisessä disinformaation torjunta -osiossa kumotaan säännöllisesti yleisimpiä koronavirusmyyttejä. Sivusto on saatavilla kaikilla EU-kielillä.

Komissio jakaa Maailman terveysjärjestön (WHO), kansallisten terveysviranomaisten ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) tuottamaa sisältöä.

EU:n ulkosuhdehallinto ja komissio harjoittavat yhdessä strategista viestintää ja julkista diplomatiaa EU:n naapurimaissa ja koko maailmassa. Toimintaa on tarkoitus tehostaa entisestään.

Komission edustustot jäsenmaissa jatkavat tosiasioihin perustuvaa tiedotusta, jota mukautetaan paikallisiin oloihin.

Yhteistyö

Tähän käytetään vakiintuneita kanavia, kuten EU:n nopeaa hälytysjärjestelmää. Sen alaisuuteen on perustettu erityinen osio, jonka kautta voidaan jakaa koronavirukseen liittyvää tiedotusmateriaalia EU:n toimielinten ja jäsenmaiden kesken. Komissio on tiivistänyt entisestään yhteistyötään Euroopan parlamentin kanssa.

Komissio on lisännyt yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa (esim. WHO, G7-maiden nopean toiminnan mekanismi ja NATO).

EU on myös lisännyt tukea ja apua kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja riippumattomille tiedotusvälineille naapurimaissaan ja muissa EU:n ulkopuolisissa maissa.

Yhteistyö alustojen ja kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkoston kanssa kattaa ylihintaisten, tehottomien ja potentiaalisesti vaarallisten tuotteiden jäljittämisen ja kieltämisen.

Verkkoalustojen kanssa tehdyn yhteistyön tulokset

Disinformaatiota koskevia käytännesääntöjä tiukennettiin 16.6.2022. Uusissa säännöissä vahvistetaan laajat ja täsmälliset menettelyt, joiden avulla verkkoalustat ja koko toimiala sitoutuvat torjumaan disinformaatiota, ja ne ovat tärkeä askel kohti avoimempaa, turvallisempaa ja luotettavampaa verkkoympäristöä. Käytännesäännöt on määrä vahvistaa digipalvelusäädöksessä.

Käytännesääntöjen 34 allekirjoittajan joukossa on merkittäviä verkkoalustoja, kuten Meta, Google, Twitter, TikTok ja Microsoft, sekä monia muita toimijoita, kuten pienempiä tai erikoistuneita alustoja, verkkomainonta-alan toimijoita, mainosteknologiayrityksiä, faktantarkistajia, kansalaisyhteiskunnan edustajia ja organisaatioita, jotka ovat erikoistuneet disinformaation torjuntaan.

EU:lle tiukemmat disinformaationtorjunnan käytännesäännöt

Käytännesääntöjen allekirjoittajia kannustetaan raportoimaan kuukausittain toimistaan, joilla ne ovat torjuneet koronavirukseen liittyvää disinformaatiota. Ks. tilanneselvitykset

Poimintoja:

• Twitter sulki maalis- ja huhtikuussa 2022 yhteensä 527 tiliä, jotka rikkoivat sen sääntöjä covid-19-tautia koskevan harhaanjohtavan tiedotuksen suhteen.
• TikTokin mukaan helmikuussa havaittu suuntaus jatkui maalis- ja huhtikuussa: havaittujen sääntörikkomusten määrä väheni, kun rajoituksia poistettiin monissa EU-maissa.
• Google julkaisi 4.5.2022 mainontaa koskevan vuoden 2021 turvallisuuskatsauksen, jossa käsitellään toimia Googlen mainosalustojen vahingollisen käytön estämiseksi. Raporttiin sisältyy tilastotietoa covid-19-pandemiaan liittyvistä poistetuista mainoksista. Google ilmoitti, että maalis- ja huhtikuussa 2022 estettiin 33 882 679 (+ 267 048) koronavirukseen liittyvää mainosta.
• Metan ilmoituksen mukaan Facebookin covid-19-infokeskuksessa oli vuoden 2022 maaliskuussa 3,1 miljoonaa kävijää ja huhtikuussa yli 2 miljoonaa kävijää – lähes 21,8 miljoonaa kävijää vähemmän kuin tammi- ja helmikuussa.
• Microsoftin mukaan Bing-hakukoneen covid-19-palvelun kävijöiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Maalis- ja huhtikuussa kävijöitä oli 1 795 676, mikä on 1 220 020 kävijää vähemmän kuin edellisellä raportointijaksolla. Microsoft Advertising valvoo edelleen koronavirukseen liittyvää disinformaatiota. Se on estänyt yhteensä 9 022 800 (+ 8 200 933) Euroopan markkinoille suunnattua mainosta, muun muassa rokotteisiin liittyvää sisältöä.

Faktantarkistus

EU on tehostanut tukeaan eurooppalaisille faktantarkistajille ja disinformaation tutkijoille. Hiljattain perustetun eurooppalaisen digitaalisen median seurantafoorumin tehtävänä on tuottaa tarkempaa tietoa disinformaatiota levittävistä tahoista ja niiden toimintatavoista, keinoista ja kohteista sekä niiden toiminnan vaikutuksista yhteiskuntaan. Tämän seurantafoorumin tavoitteena on tulla verkossa esiintyvän disinformaation torjunnan keskus Euroopassa. Muita EU:n rahoittamia disinformaation torjuntahankkeita ovat esimerkiksi PROVENANCE, SocialTruth, EUNOMIA ja WeVerify.

Kuluttajiin kohdistuvien verkkohuijausten torjunta

Komissio käy verkkoalustojen kanssa jäsenneltyä vuoropuhelua, jolla torjutaan kuluttajiin kohdistuvia koronaviruspandemiaan liittyviä verkkohuijauksia. Yhteistyössä ovat mukana myös kuluttajansuojaviranomaiset. Komissio ja kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkosto ovat säännöllisesti yhteydessä 11 suureen verkkoalustaan: Allegro, Amazon, Alibaba/AliExpress, CDiscount, Ebay, Facebook, Google, Microsoft/Bing, Rakuten, Verizon Media / Yahoo ja Wish. Niiden kanssa keskustellaan pandemiaan liittyvistä uusista suuntauksista ja liiketoimintakäytännöistä. Yhteistyön seurauksena verkkoalustat ovat raportoineet satojen miljoonien laittomien tarjousten ja mainosten poistamisesta ja vahvistaneet, että koronavirukseen liittyvien julkaisujen määrä on jatkuvasti vähentynyt.

Komissio julkaisi 2.3.2021 Safety Gate -vuosikertomuksen. Safety Gate on EU:n ilmoitusjärjestelmä, jonka avulla voidaan poistaa markkinoilta vaarallisia kulutustavaroita (muita kuin elintarvikkeita). Vuosikertomuksesta käy ilmi, että viranomaiset toteuttivat vuonna 2020 peräti 5 377 toimenpidettä, kun vuonna 2019 niitä toteutettiin 4 477. Kaikista vuonna 2020 tehdyistä ilmoituksista 9 prosenttia koski koronavirukseen liittyviä tuotteita, kuten tehottomia kasvomaskeja, myrkyllisiä desinfiointiaineita ja desinfiointikäyttöön myytäviä UV-lamppuja.

Sananvapauden ja moniarvoisen demokraattisen keskustelun varmistaminen

EU:n lähestymistapa disinformaation torjuntaan perustuu perusoikeuksien kunnioittamiseen. Koronavirusta ei voi käyttää tekosyynä sananvapauden rajoittamiselle, viranomaisten vastuuvelvollisuuden vähentämiselle tai tiedonsaannin ja avoimuuden perusteettomalle rajoittamiselle. Koronaviruskriisi on osoittanut, kuinka keskeinen rooli toimittajilla on luotettavan ja tarkistetun tiedon tarjoamisessa yleisölle. Heidän työnsä ansiosta on säästynyt ihmishenkiä.

Komissio on valvonut EU-maiden hätätoimenpiteiden vaikutuksia oikeudelliselta ja arvojen kannalta ja aikoo jatkaa seurantaa, kunnes kaikki toimenpiteet on vaiheittain lopetettu.

Komissio kehottaa EU-maita varmistamaan entistä tehokkaammin, että toimittajat voivat työskennellä turvallisesti ja suotuisissa olosuhteissa, ja suuntaamaan EU:n talouden toimenpide- ja elvytyspaketin tukea tiedotusvälineille niiden riippumattomuudesta kuitenkaan tinkimättä.

EU tukee edelleen kansalaisyhteiskuntaa, riippumatonta mediaa ja toimittajia kaikkialla maailmassa ja lisää toimiaan sananvapauden turvaamiseksi ja turvallisemman mediaympäristön luomiseksi.

Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, valistustyö ja yhteiskunnan selviytymiskyvyn parantaminen

EU:n on parannettava kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, levitettävä tietoa ja vahvistettava yhteiskunnan selviytymiskykyä.

Se jakaa tietoa hyviksi havaituista keinoista, joilla on tuettu yhteiskunnan selviytymiskykyä koronaviruspandemian yhteydessä.

Komissio tukee medialukutaitohankkeita, kriittistä ajattelua ja digitaalisia taitoja sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioita. Se on tehostanut instituutioiden, verkostojen ja jäsenmaiden välistä koordinointia tiedotusmateriaalien ja parhaiden käytäntöjen jakamisessa. Komissio kiinnittää erityistä huomiota ryhmiin, jotka ovat erityisen alttiita harhaanjohtavalle viestinnälle, kuten lapsiin ja nuoriin.