Disinformaation torjunta

Sisältö arkistoitu
Tämän osion verkkosivuja ei enää päivitetä. Sisältö kuvastaa vain julkaisuhetken tilannetta ja voi olla vanhentunutta.

Koronaviruksesta on liikkeellä monenlaista virheellistä ja vääristeltyä tietoa, disinformaatiota. Kun haet tietoa koronaviruksesta, varmista aina lähteen luotettavuus.

Seuraa ensi sijassa oman maasi kansanterveysviranomaisten tiedotusta sekä kansainvälisten terveysalan organisaatioiden verkkosivustoja. Kattavinta ajantasaista tietoa tarjoaa EU:ssa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC ja maailmanlaajuisesti Maailman terveysjärjestö WHO. Auta levittämään oikeaa tietoa äläkä jaa eteenpäin epäilyttävistä lähteistä peräisin olevia varmentamattomia tietoja.

Kaikki EU-elimet osallistuvat disinformaation torjuntaan tiiviissä yhteistyössä verkkoalustojen kanssa. Verkkoalustoja kannustetaan nostamaan esiin asiantuntijalähteitä ja antamaan vähemmän näkyvyyttä sellaiselle sisällölle, jonka tiedot on todistettu vääriksi tai harhaanjohtaviksi, sekä poistamaan laittoman sisällön ja sellaisen sisällön, joka voi aiheuttaa vahinkoa terveydelle.

Tarkoituksellisesti ja tahattomasti levitettävän virheellisen tiedon sekä ulkomaisen vaikuttamisen torjuntaa on nyt tehostettu komission ja EU:n ulkoasiainedustajan yhteisellä tiedonannolla.

Tarkoituksellisesti ja tahattomasti levitettävän virheellisen tiedon torjunta pelastaa ihmishenkiä. Euroopan komissio on kokonaisvaltaisesti mukana tässä työssä ja rahoittaa myös alan tutkimusta.

Koronavirusta koskevan disinformaation torjunta

Rokotteet – miten erottaa fakta fiktiosta?

Kaikki, mitä kuulet tai luet koronaviruksesta, ei ole totta. Tämä on faktaa:

EU varmistaa, että covid-19-rokotteet täyttävät EU:n tiukat turvallisuus- ja tehokkuusvaatimukset ja että rokotteet tulevat kaikkien niitä tarvitsevien saataville mahdollisimman pian.
Rokotukset ovat yksi kansanterveystyön suurimmista saavutuksista. Maailmanlaajuisesti ne pelastavat vuosittain vähintään 2–3 miljoonaa henkeä ja säästävät vielä useampia vammoilta ja elinikäisiltä sairauksilta. EU varmistaa, että kaikki EU:ssa käyttöön otettavat covid-19-rokotteet täyttävät EU:n tiukat turvallisuus- ja tehokkuusvaatimukset. Euroopan komissio teki useita ennakkohankintasopimuksia rokotteiden kehittäjien kanssa ja siten varmisti, että EU-maat saivat riittävästi rokoteannoksia kaikkien EU-kansalaisten rokottamiseksi. Kaikki rokotteet, joille komissio on antanut myyntiluvan Euroopan lääkeviraston (EMA) arvioinnin jälkeen, näkyvät Turvallisia covid-19-rokotteita eurooppalaisille -verkkosivulla. Sivulla näkyvät myös rokotteet, jotka ovat parhaillaan kehitteillä tai EMAn arvioitavina.
Rokotteet suojaavat ihmisiä vaarallisilta taudeilta. Koronaviruspandemian aikana on levitetty epätieteellisiä rokotusvastaisia väitteitä, jotka herättävät ihmisissä pelkoa ja voivat aiheuttaa suurta haittaa kansanterveydelle. Valheellisten ja vailla tieteellistä pohjaa oleviin teorioihin perustuvien väitteiden mukaan rokotteet esimerkiksi muuttavat DNA:ta tai aiheuttavat myrkytyksiä. Tällaiset harhaanjohtavat tiedot synnyttävät rokotusvastaisuutta ja pelottavat monia niin, etteivät he ota rokotteita.
Tiedeyhteisöjen valtavat ponnistelut ovat tuottaneet lupaavia tuloksia. Koronavirus on poikkeuksellisen vaarallinen, ja sillä on suuri vaikutus elämäämme. Sen vuoksi lääketieteellistä tutkimusta tekevät yhteisöt ympäri maailmaa keskittyivät kehittämään turvallisia ja tehokkaita rokotteita ja hoitokeinoja ja saavuttivatkin tavoitteensa ennätysajassa. Kiireellisyydestä huolimatta Euroopan lääkevirasto (EMA) arvioi rokote-ehdokkaat perusteellisesti niiden tehon, turvallisuuden ja laadun varmistamiseksi ennen kuin ne otettiin yleiseen käyttöön. Rokotteiden kehittämis-, arviointi- ja lupamenettelyjä on voitu nopeuttaa, koska resursseja ja asiantuntemusta on ollut prosessin kaikissa vaiheissa valtavasti käytettävissä.
EU:n digitaalinen koronatodistus helpottaa turvallista matkustamista EU:ssa ja ulkomailla.
Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksen perusteella on otettu käyttöön digitaalinen koronatodistus, joka todistaa, että henkilö on saanut covid-19-rokotuksen tai negatiivisen testituloksen tai parantunut covid-19-taudista. Todistuksen tarkoituksena on helpottaa kansalaisten turvallista ja vapaata liikkumista EU-maissa. Se sisältää vain välttämättömät tiedot, jotka vahvistavat todistuksen haltijan rokotus-, testaus- tai parantumistilanteen. Todistus on maksuton ja saatavilla QR-koodin muodossa sekä digitaalisena että paperiversiona.
QR-koodissa oleva digitaalinen allekirjoitus suojaa todistuksen väärentämiseltä. Kun todistus tarkastetaan, sen QR-koodi skannataan ja allekirjoitus todennetaan. Komissio on luonut palveluväylän, jonka kautta kaikkien todistusten allekirjoitukset voidaan todentaa kaikkialla EU:ssa. Palveluväylän kautta ei siirretä henkilötietoja.
EU:n digitaaliseen koronatodistukseen liittyy monia kysymyksiä ja sen ympärillä on myös paljon väärinkäsityksiä ja salaliittoteorioita ja muuta virheellistä tietoa. Yhden väitteen mukaan todistuksella pyrittäisiin rajoittamaan rokottamattomien henkilöiden matkustamista, mutta väite on virheellinen. EU:n digitaalinen koronatodistus perustuu syrjimättömyyteen. Rokotustodistusta vaativien jäsenmaiden on hyväksyttävä samoin ehdoin myös negatiivinen testitulos tai todistus covid-19-taudista parantumisesta. Todistus ei lisää matkustusrajoituksia eikä estä matkustamista, vaan päinvastoin se helpottaa matkustamista EU:ssa.
On myös syytä muistaa, että EU:n digitaalinen koronatodistus on vain väliaikainen. Komissio lopettaa sen käytön heti, kun Maailman terveysjärjestö (WHO) on julistanut covid-19-pandemian päättyneeksi.
Rokotteiden mahdolliset sivuvaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä.
Sivuvaikutukset eivät ole yksinomaan rokotteiden lieveilmiö, myös tietyt ruoka-aineet ja lääkkeet voivat aiheuttaa niitä. Sivuvaikutusten vakavuus vaihtelee, mutta useimmiten niitä ei ilmene. Silloinkin kun sivuvaikutuksia ilmenee, ne ovat lähes aina vähäisiä eivätkä kestä kovin pitkään. Näin on myös covid-19-rokotteiden laita. Kaikkien rokotusten yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat lievä ja tilapäinen kipu tai turvotus pistoskohdassa, väsymys, vilunväristykset, pahoinvointi, oksentelu ja kuume. Alle 10 prosentille rokotetuista voi tulla pistoskohtaan ihottumaa, nokkosihottumaa tai punoitusta. Vielä harvinaisempaa on pistoskohdan kutina (1 % rokotetuista). Luettelo BioNTech-Pfizerin, Modernan, AstraZenecan ja Janssenin rokotteiden potentiaalisista sivuvaikutuksista on julkisesti saatavilla. Sinua hoitava terveydenhuollon ammattilainen neuvoo tarvittaessa lähemmin.
Vaikka jokainen epäilty tapaus covid-19-rokotteen vakavasta sivuvaikutuksesta on syytä selvittää huolellisesti, ei kannata tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä. Vaikka jokin oire ilmenisi pian rokotuksen jälkeen, se ei välttämättä ole rokotuksen aiheuttama; syy voi olla jokin muu, ja ajoitus on sattumaa. Ainoa tapa varmistaa, että oire on rokotuksen sivuvaikutus, on odottaa, että terveydenhuollon ammattilaiset ovat tutkineet kaikki rokotuksen saajat ja pystyneet tekemään eron tosiasiallisten sivuvaikutusten ja muiden syiden välillä.
Jos koet saaneesi covid-19-rokotuksesta sivuvaikutuksia, käänny lääkärin puoleen.
Covid-19-rokotteiden kliinisiin tutkimuksiin osallistuvat potilaat edustavat väestöä, joka saa rokotuksen, jos rokote hyväksytään.
EU:n tiukat turvallisuus- ja tehokkuusvaatimukset edellyttävät, että kaikki uudet rokotteet testataan perusteellisesti kliinisissä kokeissa. Valmistajien on toimitettava tutkimustulokset Euroopan lääkevirastolle (EMA), joka arvioi tulokset ja päättää, suositteleeko se Euroopan komissiolle rokotteen käyttöä. Yksi Euroopan lääkeviraston arvioimista tekijöistä on kliinisissä tutkimuksissa testattu potilaiden ryhmä. Jotta kliinisissä tutkimuksissa voitaisiin varmistaa covid-19-rokotteen turvallisuus, niihin osallistuvien potilaiden on edustettava väestöä, joka rokotetaan, jos rokote hyväksytään. Tämän vuoksi kliinisiin kokeisiin otetaan mukaan hyvin monitaustainen osallistujajoukko (eri etnisiä ryhmiä, ikäluokkia ja sukupuolia). Osallistujien joukossa on ollut myös riskiryhmien edustajia. Rokotteet ovat osoittautuneet turvallisiksi ja tehokkaiksi kaikille ryhmille.
Liikkeellä on myös virheellistä tietoa rokotteen epäillyistä sivuvaikutuksista raskaana oleville naisille. On totta, että tietoa covid-19-rokotteen vaikutuksista raskauteen on saatavana rajallisesti. Tämä johtuu siitä, että raskaana olevat naiset osallistuvat tutkimuksiin harvemmin, koska raskaus vaikuttaa naisen immuunijärjestelmään. Eläinkokeissa ei ole kuitenkaan todettu haittavaikutuksia raskauden aikana, ja asiantuntijoiden mukaan sivuvaikutukset eivät ole todennäköisiä. Joka tapauksessa päätös raskaana olevan naisen rokottamisesta edellyttää terveydenhuollon ammattilaisen mielipidettä ja huolellista hyöty-riskianalyysia. Rokotteiden valmistajat seuraavat tiiviisti rokotettujen terveydentilaa voidakseen varmistaa rokotteensa pitkän aikavälin tehokkuuden ja turvallisuuden.
- Lisätietoa EU:n kliinisiä lääketutkimuksia koskevasta asetuksesta
- EMAn covid-19-rokotteiden turvallisuutta ja tehokkuutta käsitelleen sidosryhmäkokouksen osallistujien kommentit
- EMAn covid-19-tautiin liittyvä ohjeistus lääkekehittäjille ja muille sidosryhmille
- Tietoa rokotteiden kliinisten kokeiden osallistujista: BioNTech-Pfizer, Moderna, AstraZeneca ja Janssen.
Luonnollinen immuniteetti covid-19-taudin sairastamisen jälkeen on tilapäinen, ja taudin sairastaneiden on syytä hakeutua rokotettavaksi keskusteltuaan ensin lääkärinsä kanssa.
Saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella luonnollinen immuniteetti ei kestä kovin pitkään – useimpien arvioiden mukaan covid-19-taudin sairastanut ja siitä parantunut saa luonnollisen immuniteetin noin 6–8 kuukauden ajaksi. Tätä tietoa ei kuitenkaan ole vahvistettu, joten siihen on suhtauduttava suurella varauksella, ja varotoimia uuden tartunnan estämiseksi on jatkettava: Muista siis turvaetäisyydet, kasvomaski ja säännöllinen käsien pesu. Jos olet hiljattain sairastanut covid-19-taudin, kysy lääkäriltäsi tai terveysviranomaisilta rokotustarpeistasi.
Rokotuksia annetaan niin nopeasti kuin maailmanlaajuinen tuotantokapasiteetti sallii.
Rokotuskattavuus EU-maissa riippuu monista tekijöistä, joista yksi on rokotteiden tuotanto ja jakelu valmistajilta EU-maihin. Tämän vuoksi Euroopan komissio tarjosi pandemian alkuvaiheessa rokotteiden kehittäjille taloudellista tukea tuotantokapasiteetin lisäämiseen. Vastineeksi rokotevalmistajat sitoutuivat toimittamaan EU:lle miljardeja rokoteannoksia. Komissio on tehnyt sopimuksia useiden eri rokotevalmistajien kanssa ja tilannut 2,3 miljardia rokoteannosta maksimoidakseen mahdollisuudet saada parhaat rokotteet. EU osti rokoteannoksia niin aikaisin kuin rokotevalmistajat niitä tarjosivat.
Ensimmäiset rokoteannokset toimitettiin EU-maille rokotusten aloittamisajankohdaksi 27.-29.12.2020, mutta sen jälkeen rokotteiden jakelu on ollut kiinni kansallisista ja alueellisista organisaatioista ja niiden valmiustasosta.
- Turvallisia covid-19-rokotteita eurooppalaisille
- ECDC:n rokotusseuranta (päivitetään kahdesti viikossa)
- Katsaus EU:n koronavirustoimiin
- Kysymyksiä ja vastauksia: Covid-19-rokotukset EU:ssa
Kukin EU-maa vastaa omasta terveyspolitiikastaan. Komissio koordinoi maiden rajat ylittäviä kysymyksiä ja antaa tukea.
Euroopan komissio tukee EU-maita ja koordinoi toimintaa kriisiaikoina. Komissio valmistautuu tuleviin kansainvälisiin terveyskriiseihin tehostamalla toiminnan koordinointia EU-maiden välillä, vahvistamalla lääkintäalan virastoja ja muita tieteellisiä erillisvirastoja sekä käynnistämällä aloitteita (esim. Euroopan lääkestrategia). Terveyden alalla ensisijainen toimivalta kuuluu aina EU-maille, jotka vastaavat omasta politiikastaan.
- Lisätietoa Euroopan terveysunionista
- Euroopan unionin ja EU-maiden välinen toimivallan jako
Covid-19-rokotteet on testattava perin pohjin ja niiden on läpäistävä vertaisarviointi ennen kuin ne voidaan hyväksyä käyttöön.
Rokotteen hyväksymismenettely on sekä perusteellinen että läpinäkyvä. Covid-19-rokotteiden on käytävä läpi kliinisten tutkimusten kolme vaihetta ja täytettävä tiukat vaatimukset ennen kuin Euroopan lääkevirasto (EMA) antaa tieteellisen suosituksen, jonka perusteella Euroopan komissio voi antaa luvan rokotteiden käyttöön. Menettely on sama kuin kaikilla muillakin rokotteilla. Lääkevalmistajat noudattavat kliinisissä tutkimuksissa EMAn standardeja, joiden avulla todennetaan testattavien lääkkeiden vaikutukset ja suojellaan tutkittavia terveysriskeiltä. Lisäksi kaikki kliiniset tutkimukset rekisteröidään EU:n kliinisten tutkimusten (EudraCT) tietokantaan, jossa niitä koskevat tiedot ovat julkisesti saatavilla. Koska kuka tahansa voi tutustua tietoihin, menettely on läpinäkyvä.
Rokotteiden kehittämisprosessia on tehostettu suuresti – terveysstandardeista kuitenkaan tinkimättä – tekemällä kliinisiä kokeita tavallista suuremmalle joukolle vapaaehtoisia ja jakamalla samaan aikaan tutkijoille aiempaa enemmän resursseja. Menettelyä on tehostettu myös antamalla rokotteiden kehittäjille mahdollisuus toimittaa EMAlle tutkimustuloksia tutkimus- ja kehitysvaiheiden aikana sitä mukaa kun niitä valmistuu. Yleensä kliinisen lääketutkimuksen tiedot on toimitettu arvioitavaksi vasta sen jälkeen, kun kaikki tutkimus- ja kehitysvaiheet on saatu päätökseen. Kun covid-19-rokotteen kehittäjä hakee myyntilupaa, EMA voi antaa lausuntonsa rokotteesta aiempaa nopeammin, koska suurin osa arvioinnista on jo tehty. Mutta laatua ei uhrata tarkoituksenmukaisuussyistä.
Covid-19-rokotteet, niin kuin muutkin rokotteet, opettavat elimistön immuunijärjestelmää suojautumaan siltä virukselta, jota vastaan rokote annetaan.
Perinteiset rokotteet sisältävät pienen määrän inaktivoitua eli kuollutta virusta, jota vastaan elimistö rakentaa immuunivasteen. Rokote ei aiheuta tautitartuntaa. Immuunivaste suojaa rokotuksen ottanutta taudilta ja ehkäisee virustartuntunnan.
Elimistön solut lukevat geneettistä koodia (DNA:ta) ja luovat väliaikaisia geneettisiä ohjeita RNA:n muodossa. Ne ohjaavat elimistöä tuottamaan proteiineja, joita solut tarvitsevat kasvamiseen ja korjautumiseen. Kun proteiinit on tuotettu, RNA hajoaa. Pfizer-BioNTechin ja Modernan rokotteiden toiminta perustuu tiettyyn pintaproteiiniin (ns. piikkiproteiiniin), jonka avulla koronavirus voi kiinnittyä ihmisen terveisiin soluihin. Rokotteilla viedään soluihin lähetti-RNA:ta (mRNA), joka ohjeistaa soluja tuottamaan piikkiproteiinia muttei muita viruksen osia. Piikkiproteiinin tunkeutuminen elimistöön saa aikaan immuunivasteen. Sen syntyminen voi kestää jonkin aikaa. Rokotuksen jälkeen elimistö oppii tunnistamaan piikkiproteiinin. Jos henkilö joutuu myöhemmin uudelleen kosketuksiin koronaviruksen kanssa, hänen immuunijärjestelmänsä muistaa proteiinin ja alkaa nopeasti valmistaa tarvitsemiaan vasta-aineita.
Mikään ei osoita, että tämä prosessi vahingoittaisi elimistön omia soluja.
Lääkeyhtiöt ovat vastuussa EU:n rokotestrategian mukaisesti ostettujen rokotteiden haittavaikutuksista.
Tuotevastuu kuuluu aina yritykselle, jolla on myyntilupa. Valmistajat ovat vastuussa tuotteidensa turvallisuudesta, ja niillä on erityisiä velvoitteita. Niiden täytyy muun muassa toteuttaa kattavaa riskienseurantaa, ilmoittaa tuotteen mahdollisista haittavaikutuksista ja ryhtyä tarvittaviin jatkotoimiin. On totta, että EU on mukauttanut rokotesääntöjä joiltakin osin voidakseen tarjota turvallisen ja tehokkaan rokotteen normaalia lyhyemmässä aikataulussa. Turvallisuussäännöt ovat kuitenkin yhtä tiukat kuin ne ovat aina olleet ja tuotevastuudirektiivi on edelleen voimassa. Toisin sanoen väite, jonka mukaan komission neuvottelemissa sopimuksissa ei aseteta rokotteiden valmistajia vastuuseen mahdollisista sivuvaikutuksista, on virheellinen.
Myyntiluvan saaneiden covid-19-rokotteiden turvallisuutta ja tehokkuutta valvotaan tiukasti EU:n vakiintuneen lääkevalvontajärjestelmän avulla. Sitä, kuinka pitkään uuden rokotteen aikaansaama immuniteetti kestää, ei voida vahvistaa ennen kuin aikaa on kulunut riittävästi. Jos rokotteen ottamisen yhteydessä ilmenee jokin odottamaton terveysongelma, ihmiset usein otaksuvat rokotteen aiheuttaneen sen. Hyväksyttyjä covid-19-rokotteita seurataan jatkuvasti, jotta saadaan parempi käsitys siitä, aiheuttaako rokote sivuvaikutuksia vai johtuvatko oireet muista syistä. Myös rokotteiden tehoa seurataan pitkällä aikavälillä. Rokotevalmistajat ovat edelleen vastuuvelvollisia, ja niiden odotetaan seuraavan rokotteidensa pitkän aikavälin vaikutuksia pitkään rokotteiden antamisen jälkeen.
Jos on riittävästi luotettavaa näyttöä siitä, että covid-19-rokote täyttää EU:n tiukat turvallisuus- ja tehokkuusvaatimukset, EU suosittelee sen käyttöä riippumatta siitä, kuka sen on valmistanut.
Kremliä myötäilevässä disinformaatiossa väitetään, että EU pyrkii horjuttamaan muiden maiden toimia. Rokotteiden markkinointi sisämarkkinoilla edellyttää, että Euroopan lääkeviraston (EMA) tiukat turvallisuus- ja tehokkuusvaatimukset täyttyvät. Venäläisvalmisteinen Sputnik V -rokote on tällä hetkellä Euroopan lääkeviraston arvioitavana nopeutetussa menettelyssä. Lääkeviraston antama suositus ratkaisee, antaako Euroopan komissio rokotteelle myyntiluvan EU:ssa.
On myös otettava huomioon, että Kreml on tukenut disinformaatiokampanjoita Euroopassa ja muualla maailmassa jo vuosikaudet, minkä EUvsDisinfo on dokumentoinut hyvin. On esimerkiksi havaittu, että Kremliä myötäilevät toimijat ovat suositelleet Sputnik V -rokotetta Latinalaisessa Amerikassa ja samalla pyrkineet horjuttamaan luottamusta muihin rokotteisiin.
EU on valmis käyttämään missä tahansa maassa kehitettyä rokotetta, kunhan se täyttää Euroopan lääkeviraston tiukat turvallisuus- ja tehokkuusvaatimukset.

Covid-19 – miten erottaa fakta fiktiosta?

Kaikki, mitä kuulet tai luet koronaviruksesta, ei ole totta. Tämä on faktaa:

Useimmat tutkijat ja poliittiset päättäjät ovat yhtä mieltä siitä, että yhteiskunnan sulkutoimet pelastavat ihmishenkiä, ja siitä, että ne eivät ole pitkän aikavälin vaihtoehto pandemian torjumisessa.
Euroopan unioni ja kaikki EU-maat asettavat ihmisten terveyden ja toimeentulon aina etusijalle. Pandemian aikana useimpien Euroopan maiden oli toteutettava väliaikaisia sulkutoimia, jotta ne saattoivat hallita tilannetta, jossa ilmeni runsaasti uusia covid-19-virustartuntoja. Silloin kun sulkutoimia toteutetaan, on kaikkien edun mukaista pitää ne mahdollisimman lyhytaikaisina, mutta se on mahdollista vain, jos sulkutoimet ovat tuloksellisia eli vähentävät merkittävästi uusien tartuntojen määrää. Koronaviruspandemian leviämisen pysäyttäminen riippuu myös siitä, miten hyvin ihmiset noudattavat ohjeita, kuten käyttävät kasvomaskia julkisilla paikoilla ja välttävät lähikontakteja.
Päättäjät ja tutkijat ovat tietoisia siitä, että sulkutoimet ovat kalliita ja että ne eivät ole pitkän aikavälin vaihtoehto, koska ne vaikuttavat suhteettoman paljon esimerkiksi köyhiin, lapsiperheisiin ja työntekijöihin, jotka eivät voi työskennellä kotoa käsin. Sulkutoimet rasittavat taloutta ja vahingoittavat ihmisten mielenterveyttä ja hyvinvointia. Tilapäiset toimet ovat kuitenkin joskus tarpeen, jotta terveydenhuoltopalvelut saavat tilanteen hallintaan ja jotta vältetään pahimman mahdollisen skenaarion toteutuminen.
Koronavirus leviää nestemäisten pisaroiden välityksellä ja kauemmas aerosolien välityksellä erityisesti olosuhteissa, joissa ilmanvaihto on heikkoa. Ihmisten välisten kontaktien rajoittaminen on luotettavin tapa katkaista tartuntaketjut. Jos koronaviruksen leviäminen jatkuisi hallitsemattomana, terveydenhuoltopalvelut ylikuormittuisivat, mikä voisi johtaa korkeampaan kuolleisuuteen.
Varo verkossa leviäviä väitteitä ”ihmelääkkeistä”
Tuntemattomista tai epäluotettavista lähteistä peräisin olevat terveysohjeet voivat vaarantaa terveytesi. Kaikki rokotteet, joille komissio on antanut myyntiluvan, mainitaan Turvallisia covid-19-rokotteita eurooppalaisille -verkkosivulla. Hyväksyntää on edeltänyt Euroopan lääkeviraston (EMA) perusteellinen arviointi. EMA arvioi parhaillaan myös muiden lääkevalmistajien kehittämiä rokotteita. Jos joku tarjoaa koronavirushoitoa, jota Euroopan lääkevirasto ei ole hyväksynyt tai jota kansalliset terveysviranomaiset eivät ole suositelleet, sitä on syytä epäillä. Jos et luottaisi johonkin hoitomenetelmään tai sen tarjoajaan normaalitilanteessa, älä luota nytkään.
Älä jaa sosiaalisesta mediasta löytämiäsi tietoja eteenpäin oikopäätä, vaan tee pieni ristiintarkastus ja katso, mitä luotettaviksi tietämäsi lähteet sanovat aiheesta. Yksi esimerkki tästä on keskustelu malarialääke hydroksiklorokiinin käytöstä koronavirustaudin hoidossa. Aihe pysyy pinnalla edelleen, vaikka kontrolloiduista tutkimuksista saadun näytön perusteella ei ole osoitettu, että lääke tehoaisi koronavirusta vastaan. Älä käytä tätä lääkettä tai muita verkossa mainostettavia ihmelääkkeitä. Ajantasaista tietoa kaikista mahdollisista covid-19-hoitomuodoista ja -lääkkeistä löytyy Euroopan lääkeviraston verkkosivustolta.
Koronavirus leviää ihmisestä toiseen pisaratartuntana aivastamisen, yskimisen ja uloshengittämisen yhteydessä, ei mobiiliverkkojen kautta.
Internetissä leviää myytti, joka mukaan koronaviruspandemian leviäminen johtuu 5G-verkkojen yleistymisestä. Tämä ei ole totta. Tällaiset virheelliset salaliittoteoriat yhdistävät 5G-teknologian ja koronaviruksen toisiinsa mahdollisesti siksi, että ne molemmat ovat suhteellisen uusia asioita, joita ei paljaalla silmällä näe. 5G on uuden sukupolven matkaviestinteknologia, eikä se, kuten ei edelleen laajemmassa käytössä oleva 4G-teknologiakaan, voi olla vuorovaikutuksessa viruksen kanssa. 5G-teknologia käyttää radioaaltoja eri laitteiden yhdistämiseen, eikä se voi levittää koronavirusta, joka voi selviytyä vain nestepisaroissa. Tämän tekaistun myytin kumoaa myös se tosiseikka, että koronavirusta esiintyy eri puolilla maailmaa, vaikka 5G-teknologiaa ei ole vielä otettu kaikkialla käyttöön. Monissa maissa, joissa ei ole 5G-verkkoja lainkaan, on kuitenkin havaittu paljon koronavirustautitapauksia. Koronaviruksen ja 5G:n välillä ei yksinkertaisesti ole minkäänlaista yhteyttä.
EU:ssa ihmisten suojelu asetetaan aina etusijalle, minkä vuoksi sallitun säteilyaltistuksen raja-arvo on EU:ssa asetettu hyvin alhaiselle tasolle. Väestölle aiheutuvan altistuksen sallitut enimmäisarvot ovat EU:ssa myös 5G-teknologialle 50 kertaa alhaisemmat kuin arvot, joilla tieteellisen näytön perusteella voidaan olettaa olevan potentiaalinen vaikutus terveyteen. Kaikkien 5G-mastojen on täytettävä nämä erittäin tiukat normit, ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön. Jos 5G-teknologia aiheuttaisi minkäänlaista vaaraa ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille, EU ei olisi suositellut sen käyttöä ja EU-maat olisivat kieltäneet sen.
EU:lla on koordinoitu suunnitelma elvytystoimista, joiden avulla ihmiset ja elinkeinoelämä saavat tarvitsemansa tuen. Terveyden suojelu pysyy edelleen etusijalla.
EU pyrkii toimillaan tukemaan elinkeinoelämän uudelleenkäynnistymistä ja oikeudenmukaisemman, vihreämmän ja digitaalisemman yhteiskunnan ja talouden rakentamista. Euroopan komission esittämä elpymissuunnitelma, jonka kokonaisbudjetti on 1,8 biljoonaa euroa, auttaa EU:ta selviämään kriisistä ja talouden eri aloja pääsemään taas jaloilleen. Suunnitelmaan sisältyy erilaisia ohjelmia, muun muassa NextGenerationEU-elpymisväline, joilla varmistetaan, että elpyminen on kestävää, osallistavaa ja kaikkien kannalta oikeudenmukaista ja että tukea suunnataan kriisistä eniten kärsineisiin kohteisiin ja myös maaseudulle. Next GenerationEU-elpymisväline, joka perustettiin kaikkien EU-maiden tuella, aktivoi talouden toimintaa EU:ssa. Rahoituksen saamisen ehtona on talousuudistusten toteuttaminen, ei kuitenkaan ankarat säästötoimet.
EU haluaa myös varmistaa, että kansalaiset voivat matkustaa Euroopassa ilman tartuntariskiä. Re-open EU -verkkoportaali perustettiin alun perin helpottamaan matkojen suunnittelua koronaviruspandemian aikana. Se tarjoaa keskitetysti tietoa terveyttä koskevista toimenpiteistä, rajoituksista ja matkustusmahdollisuuksista eri puolilla EU:ta. EU ja sen jäsenmaat asettavat ihmisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin etusijalle.
Maailmanlaajuisen pandemian torjuntatoimien taustalla ei ole mitään salaliittoa – rokotteiden kehitystyö on tieteellistä tutkimusta yhteiseksi hyväksi.
Jos joku syyttää kaikista ongelmista yhtä tahoa, kannattaa miettiä tarkkaan, uskoako väitteen esittäjää. Salaliittoteoriat saattavat olla kiehtovia, koska niissä annetaan tyypillisesti hyvin yksinkertainen ja suoraviivainen vastaus monimutkaisiin kysymyksiin. Yleensä niissä nimetään suoraan jokin selvästi yksilöity vihollistaho. Salaliittoteoriat noudattavat ennalta-arvattavaa kaavaa ja toistuvat saman tyyppisinä eri tilanteissa – vain toimijoiden nimet muuttuvat. Älä usko näitä pelkistettyjä ja vääriä selityksiä, sillä meneillään oleva terveyskriisi on paljon monitahoisempi kuin ne antavat ymmärtää.
Teorialle, jonka mukaan esimerkiksi Bill Gates olisi koronaviruksen kehittäjä ja mukana jossakin katalassa juonessa, ei ole minkäänlaisia uskottavia perusteita. Se on ilmiselvää sepitettä. Bill ja Melinda Gatesin säätiö on jo vuosikaudet tukenut työtä vaarallisten tautien, kuten polion, hävittämiseksi maailmasta. Säätiö on lahjoittanut 125 miljoonaa dollaria myös riippumattomiin kansainvälisiin yhteishankkeisiin, joissa kehitetään diagnoosi- ja hoitomenetelmiä ja rokotteita koronavirustaudin torjuntaan. Gatesin säätiö osallistui aktiivisesti myös koronaviruksen torjuntaa tukevaan varainkeruukampanjaan, jonka Euroopan komissio käynnisti 4.5.2020. Kampanjan aikana lahjoittajat eri puolilta maailmaa sitoutuivat rahoittamaan torjuntatyötä yhteensä 15,9 miljardilla eurolla. Kaikille koronavirusrokotteille on tehtävä kattavat kliiniset tutkimukset ennen kuin ne voidaan hyväksyä.
EU:n tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevat säännöt ovat maailman tiukimpien joukossa. Koronaviruspandemia ei muuta tätä faktaa.
Digitaaliteknologian avulla voidaan suojella ja pelastaa ihmishenkiä. Vapaaehtoiset kontaktinjäljitys- ja varoitussovellukset voivat olla erittäin hyödyllisiä kriisin kaikissa vaiheissa ja varsinkin silloin, kun tartunnat ovat taas lisääntymässä. Sovellukset täydentävät muita toimia, kuten testauksen lisäämistä. Sovellusten avulla voidaan pysäyttää viruksen leviäminen katkaisemalla tartuntaketjuja ja varoittamalla ihmisiä, jotka ovat olleet tartunnan saaneen henkilön läheisyydessä. Jäljityssovellusten käytön tulee olla täysin vapaaehtoista. Sovellusten täytyy toimia läpinäkyvästi, turvallisesti ja joustavasti yli maiden rajojen eivätkä ne saa rikkoa ihmisten yksityisyyden suojaa.
Euroopan komissio edistää kontaktien jäljityssovellusten toimintaa ylläpitämällään digitaalisella yhdyskäytäväpalvelulla. Sillä varmistetaan tietojen siirtyminen kansallisten sovellusten taustapalvelinten välillä. Palvelu kattaa lähes kaikki EU:ssa käyttöön otetut jäljityssovellukset ja auttaa näin sekä työnsä vuoksi matkustavia että muita matkailijoita liikkumaan turvallisesti Euroopassa pandemian jatkuessa.
Kasvomaskit auttavat suojautumaan tartunnalta, ja ne ovat täysin turvallisia. Maskeja on käytettävä oikein ja ne on hävitettävä asianmukaisesti.
Jokainen meistä haluaa suojautua koronavirukselta. Kasvomaskit auttavat suojautumaan virustartunnalta, jos niitä käytetään oikein. Ne voivat rajoittaa huomattavasti koronaviruksen leviämistä erityisesti suljetuissa tiloissa. Koronavirustartunta voi olla myös oireeton. Maskien avulla suojaamme siis muita.
Maskin käyttö ei takaa täyttä suojaa tartunnalta, vaan se täydentää muita varotoimia, kuten käsienpesua ja lähikontaktien välttämistä. Maskien oikeaoppinen käyttö ja käsittely on olennaisen tärkeää. Maski ei aiheuta käyttäjälle esimerkiksi happivajausta tai hiilidioksidimyrkytystä. EU:ssa varmistetaan, että sen tukimekanismien kautta jaetut maskit ovat riittävän laadukkaita ennen kuin ne toimitetaan eteenpäin.
Kuka tahansa voi saada koronavirustartunnan ja sairastua, vaikkei kuuluisi mihinkään riskiryhmään.
Euroopassa jokaisella sukupolvella on ollut jokin suuri haaste tai uhka – meidän sukupolvellamme se on koronavirustauti. Koronavirus on erityinen uhka siksi, että se on erittäin tarttuva. Kuka tahansa, jopa nuori ja terve, voi saada tartunnan ja sairastua vakavasti.
EU haluaa ennen kaikkea suojella ihmisten henkeä, terveyttä ja toimeentuloa. EU-maat tekevät tiivistä yhteistyötä toimien koordinoinnissa ja tiedon jakamisessa, ja viruksen leviämistä hidastetaan ja uusia ratkaisuja kehitetään kaikin käytettävissä olevin keinoin. Tällä hetkellä emme tiedä, miten pandemia tulevaisuudessa kehittyy, mutta meidän on valmistauduttava kaikkeen.
Sekä nuoret että vanhat voivat saada tartunnan, jos he eivät noudata viranomaisten ohjeita. Myöskään taudin pitkän aikavälin vaikutukset eivät ole vielä selvillä. Emme vielä tiedä riittävästi viruksesta ja siitä, millaista vahinkoa se voi saada aikaan ihmiskehossa. Sen tiedämme, että kuka tahansa voi sairastua koronavirustautiin.
Viruksen torjunta on kaikkien vastuulla. Huolehdi siis käsihygieniasta, varo koskettamasta kasvojasi, jollet ole juuri pessyt käsiäsi, säilytä turvaetäisyys muihin julkisilla paikoilla ja pysy kotona, jos sinulla on oireita.
Eri EU-maissa käyttöön otetut sulkutoimet ovat tilapäisiä, eivätkä ne merkitse demokratiasta tai eurooppalaisista arvoista luopumista.
Lähikontaktien välttäminen, liikkumisrajoitusten ja muiden ohjeiden noudattaminen suojaavat ihmishenkiä ja auttavat pysäyttämään koronaviruksen leviämisen. Nämä toimintasuositukset perustuvat viimeisimpään tieteelliseen näyttöön ja tietoihin, jotka ovat kaikkien EU-maiden päättäjien käytettävissä. EU-maiden hallitukset ja komissio ovat myös tietoisia näiden sulkutoimen henkisestä ja taloudellisesta kuormituksesta, ja ne pyrkivät kaikin keinoin saamaan viruksen hallintaan ja avaamaan EU:n mahdollisimman pian uudelleen.
Myös liikkumis- ja ilmaisunvapaus ovat keskeisiä eurooppalaisia arvoja. Ne ovat kiinteä osa EU:n toimintaperiaatteita ja eurooppalaista elämäntapaa ja nyt kriisiaikana tärkeämpiä kuin koskaan. Sulkutoimet eivät merkitse näistä arvoista luopumista tai niiden vaarantamista. Sulkutoimia kuitenkin tarvitaan, jos uusien covid-19-tartuntojen määrät nousevat nopeasti. Aina kun uusien tapausten määrä laskee hyväksyttävälle tasolle, väliaikaisista sulkutoimista luovutaan ja kansalaiset voivat jatkaa normaalia liikkumistaan. EU-maat toteuttavat sulkutoimia vain äärimmäisten tilanteiden niin edellyttäessä. EU on sitoutunut varmistamaan, että eurooppalaisia arvoja noudatetaan kaikkialla EU:ssa niin tänä kriisiaikana kuin sen jälkeenkin.
Tarvitaan lisätutkimuksia covid-19-pandemian alkuperän selvittämiseksi.
Kansainvälinen yhteistyö ja solidaarisuus ovat nyt entistäkin tärkeämpiä, jotta koronaviruksen torjunnassa onnistuttaisiin. Koronaviruksen alkuperää koskevan disinformaation ja perusteettomien syytösten levittäminen voi helposti vahingoittaa tärkeitä kansainvälisiä tukiverkostoja ja vaarantaa ihmishenkiä. EU tukee maailmanlaajuisia toimia pandemian alkuperän selvittämiseksi, kuten Maailman terveysjärjestön (WHO) tutkimusta Global Study of Origins of Coronavirus.
Covid-19-taudin aiheuttaa uudentyyppinen koronaviruskanta, jonka nimeksi on annettu Sars-CoV-2 ja jonka esiintymisestä Wuhanissa Kiinassa ilmoitettiin WHO:lle 31.12.2019. Koronavirukset aiheuttavat hengityselinsairauksia, ja ne voivat tarttua eläimistä ihmisiin. Ehdotonta varmuutta viruksen alkuperästä ei ole. WHO:n maailmanlaajuisessa tutkimuksessa (Global Study of Origins of Coronavirus) todetaan, että on mahdollista tai todennäköistä, että covid-19 on peräisin suorasta zoonoottisesta lajisiirtymästä. Käytettävissä olevien tietojen perusteella pidetään erittäin epätodennäköisenä, että alkusyynä olisi Wuhanin virologisessa instituutissa tapahtunut laboratorio-onnettomuus. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia covid-19-pandemian alkuperän selvittämiseksi, eikä mitään vaihtoehtoa voi ennalta sulkea pois.
Taudin leviämisestä ilmoittamisessa ja torjuntatoimiin ryhtymisessä olisi epäilemättä ollut parantamisen varaa, mutta muiden syyttäminen ei paranna nykytilannetta. EU ja muu maailma voivat selvitä koronaviruspandemiasta vain yhteistoimin. Koko maailman terveys on kaikkien yhteisellä vastuulla. Kansanterveyttä koskevan tiedon pimittämisellä tai vitkastellulla sen toimittamisessa voi olla huomattavia maailmanlaajuisia vaikutuksia.
Vaikka EU tekee rakentavaa yhteistyötä naapurimaidensa kanssa, se on aina valmis paljastamaan valeuutiset ja niiden lähteet.
Disinformaatio vaikeuttaa ihmisten kykyä tehdä oikeita päätöksiä. Usein tämä tapahtuu niin, että ihmisille suunnataan ristiriitaista tietoa, jotta he tulisivat epävarmoiksi siitä, mitä uskoa. Seuraukset voivat olla vakavia: disinformaatio voi esimerkiksi uhata ihmisten turvallisuutta, lisätä epäluottamusta viranomaisia ja mediaa kohtaan ja heikentää EU:n globaalia roolia. Olemme erityisen alttiina disinformaatiolle stressin alaisina, ja jotkin tahot hyökkäävät koronaviruspandemian varjolla kimppuumme juuri nyt, kun olemme heikoimmillamme.
EUvsDisinfo-projektin asiantuntijat ovat todenneet, että koronaviruksen torjuntaa koskevista EU:n toimista levitetään maailmalla aktiivisesti valeuutisia, joiden tarkoituksena on kylvää hämmennystä ja epäluottamusta. Myös toimijat tietyissä EU:n ulkopuolisissa maissa, erityisesti Venäjällä ja Kiinassa, ovat käynnistäneet koronaviruskriisin yhteydessä kohdennettuja vaikutusyrityksiä ja disinformaatiokampanjoita EU:ssa, sen naapurialueilla ja maailmanlaajuisesti. Ne ovat pyrkineet horjuttamaan demokraattista keskustelua, kärjistämään yhteiskunnan polarisoitumista ja parantamaan omaa imagoaan koronaviruskriisissä. Paras toimintamalli on paljastaa valheet ja niiden alkuperä sekä kertoa totuus mahdollisimman pian ja levittää sitä. Euroopan komissio, Euroopan parlamentti ja Euroopan ulkosuhdehallinto tutkivat yhteistyössä virusdisinformaation levittämistä ja tuovat sitä julki.
Virus ei syrji ketään. Se ei piittaa etnisestä alkuperästä eikä kansalaisuudesta.
Koronaviruksesta saatetaan käyttää syyttäviä nimityksiä: eurooppalainen virus, kiinalainen virus, brittivirus, amerikkalainen virus. Koronavirus leviää pisaratartuntana henkilöstä toiseen aivastuksen, yskimisen tai uloshengityksen kautta, ei jonkin tietyn väestönosan tai ryhmän kautta. Jossain on väitetty, että virusta levittäisivät tahallaan maahanmuuttajat tai jotkin etniset ryhmät, mutta tällaisilla väitteillä ei ole mitään tieteellistä pohjaa. Koronaviruspandemia on maailmanlaajuinen kriisi, josta voidaan selvitä vain maailmanlaajuisen solidaarisuuden avulla.
EU tukee EU-maiden investointeja kansanterveyteen.
EU tukee jäsenmaidensa investointeja kansanterveyteen, eikä EU:n finanssipoliittisissa säännöissä ole koskaan vaadittu leikkauksia tällä alalla. EU:ssa etusijalla ovat ihmiset ja heidän terveytensä. Useimpien EU-maiden julkisen terveydenhuollon budjetit ovat kasvaneet viime vuosikymmenen aikana. Tässä asiassa EU-maat ovat jo pitkään erottuneet monista muista maailman maista. EU käynnisti äskettäin ohjelman, jolla autetaan EU-maita selviytymään koronaviruskriisistä. Maat voivat nyt panostaa enemmän varoja kriittisiin palveluihin ja satsata kaikkein tärkeimpään eli ihmisten suojeluun.
Eikä tämä ole uutta, sillä vuoden 2008 finanssikriisistä alkaen EU on tukenut kaikkia EU-maita monin taloudellisin keinoin. Apua ovat saaneet erityisesti kriisistä eniten kärsineet maat, kuten Kreikka, Espanja ja Italia. Esimerkiksi Kreikassa talouskriisin vuoksi toteutetut uudistukset eivät ole vahingoittaneet maan terveydenhuoltojärjestelmää. EU:n edellyttämä talouden sopeutusohjelma on päinvastoin vahvistanut kattavaa yleistä terveydenhuoltoa ja terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistä. Lisäksi Euroopan investointiohjelmasta on tuettu pienyrityksiä, tutkimusta ja innovointia sekä ilmastoprojekteja ja rahoitettu lukuisia terveydenhuoltoalan hankkeita, kuten uusien syöpähoitojen kehittämistä sekä sairaaloiden laajentamista ja uudenaikaistamista. Komission esittämän uuden EU4Health-ohjelman tavoitteena on vahvistaa pandemioiden vastaisia EU:n toimia. Ohjelman budjetiksi kaavaillaan 5,1 miljardia euroa. Siitä tuetaan EU-maita, terveysjärjestöjä ja kansalaisjärjestöjä.
EU hoitaa oman työsarkansa, jotta EU-maat voivat keskittyä omiin tehtäviinsä.
Ainoastaan EU-maat voivat antaa koronaviruksen torjunnassa tarvittavaa kansallista lainsäädäntöä, ja osa päätäntävallasta EU-maissa on aluetasolla. Euroopan komissiolla ei ole oikeutta puuttua tiettyjä aloja, kuten terveydenhuoltoa, koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön ja päätöksentekoon. EU voi kuitenkin ajaa yhteiseurooppalaista toimintapolitiikkaa ja kehittää koordinoituja EU-tason aloitteita kriisin ratkaisemiseksi yhteistyössä EU-maiden kanssa. Esimerkiksi päätökset rajoittaa kansalaisten liikkumista ja sulkea maiden rajoja tehdään kansallisella tasolla, mutta päätökset EU:n varojen käytöstä yhteisiin torjuntatoimiin tehdään EU:n tasolla. EU on päättänyt muun muassa osoittaa yli 100 miljoonaa euroa Horisontti 2020 -tutkimuspuiteohjelmastaan rokotteiden, uusien hoitokeinojen ja diagnostisten testien kehittämiseen. Lisäksi komissio ohjaa alan tutkimukseen 15,9 miljardia euroa, jotka kerättiin komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin 4.5.2020 käynnistämässä kansainvälisessä varainkeruukampanjassa.
- Euroopan komission koronavirustorjuntatoimet kansanterveysalalla
- Lisätietoa EU:n koronavirusrokotestrategiasta

Älä anna bottien huijata

Bottien avulla levitetään verkossa disinformaatiota koronaviruskriisistä.

Koronaviruksesta on liikkeellä valtavasti disinformaatiota ja valeuutisia, ja on hyvin vaikeaa erottaa, mikä on totta ja mikä valetta. Osa harhaanjohtavasta tiedosta, jota sosiaalisessa mediassa levitetään myös bottien massiivisella voimalla, voi olla erittäin haitallista sinulle ja läheisillesi. Valeuutisten mahti perustuu siihen, että ne vaikuttavat niin uskottavilta, että niitä jaetaan epäröimättä eteenpäin, mikä tekee niistä vielä entistäkin vaarallisempia. Harkitse tarkoin, ennen kuin jaat mitään sisältöä omilla sosiaalisen median tileilläsi. Muista, että tiedon on aina oltava peräisin luotettavasta lähteestä. Jos et luottaisi tieto- tai uutislähteeseen normaalioloissa, älä luota siihen nytkään äläkä jaa sieltä peräisin olevia tietoja.

EU tekee yhteistyötä verkkoalustojen kanssa valetilien ja bottien torjunnassa, ja monia virheellisen tiedon lähteitä onkin jo saatu poistetuksi. Kriisiaikojen pelon ja jännityksen ilmapiirissä valetilit ja botit ovat entistä suurempi uhka. Näin tunnistat valeuutisen:

Selvitä tiedon lähde. Yritetäänkö sinua huiputtaa virheellisten tai keksittyjen lähteiden avulla?
Tarkista faktat. Ovatko tiedot luettavissa useamman uutislähteen kautta?
Selvitä motiivi. Ovatko botit asialla?

Tahallisen ja tahattoman virheellisen informaation raportointi

Verkossa liikkuva virheellinen ja harhaanjohtava tieto covid-19-rokotteista uhkaa kykyämme toipua pandemiasta. Disinformaatio ja väärä tieto heikentävät ihmisten luottamusta lääketieteeseen ja terveydenhuollon ammattilaisiin. Siksi on tärkeää, että jokainen tekee voitavansa ja oikaisee virheellistä tietoa.

Voit auttaa hillitsemään paikkaansa pitämättömän tiedon leviämistä raportoimalla verkossa löytämästäsi tiedosta, joka on uskoaksesi virheellistä tai harhaanjohtavaa. Maailman terveysjärjestö (WHO) on luonut tätä varten verkkosivun, jossa neuvotaan, miten voit tehdä ilmoituksen sosiaalisen median alustoilla esiintyvästä vääristä tiedosta.

Ilmoita tahallisesta ja tahattomasta virheellisestä informaatiosta

Salaliittoteorioiden tunnistaminen

Koronaviruspandemia on lisännyt vaarallisia salaliittoteorioita, joista suurin osa leviää verkossa. Näissä teorioissa esitetään kaukaa haettuja selityksiä siitä, mistä virus on saanut alkunsa ja kenen syytä sen leviäminen on. Euroopan komissio ja YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco ovat käynnistäneet yhteistyön kaikenlaisia salaliittoteorioita vastaan. Think Before Sharing -kampanjasivustolla julkaistujen tiiviiden, yleistajuisten tietopakettien tarkoituksena on auttaa ihmisiä tunnistamaan salaliittoteorioita ja torjumaan niitä.

Lue lisää

Verkkohuijarit

Varo verkkohuijareita: Älä osta verkosta tuotteita, joiden väitetään parantavan covid-19-taudin tai ehkäisevän virustartunnan. Vilpilliset kauppiaat mainostavat ja myyvät kuluttajille väärennettyjä tuotteita (esim. hengityssuojaimia ja käsien desinfiointiaineita), joiden väitetään estävän – tai suorastaan parantavan – koronavirustartuntoja. Lue lisää siitä, miten voit tunnistaa ja välttää huijaukset.

Komissio julkaisi 2.3.2021 Safety Gaten vuosikertomuksen. Safety Gate on EU:n ilmoitusjärjestelmä, jonka avulla vaarallisia kulutustavaroita voidaan poistaa markkinoilta. Järjestelmä ei koske elintarvikkeita.

Safety Gate

Tietoa ja apuvälineitä verkossa

Tutustu opettajille, opiskelijoille ja koululaisille suunnattuihin verkko-opiskeluaineistoihin ja -alustoihin, joita voidaan käyttää etäopiskelussa koronaviruskriisin aikana.

Euroopan komission julkaisu Coronavirus: 5 useful things to know Medium-sivustolla