Venäjän saattaminen vastuuseen toimistaan

Kansainvälisen oikeuden loukkaukset

EU on vakaasti sitoutunut varmistamaan, että Ukrainassa ja Ukrainaa vastaan tehdyt kansainväliset rikokset eivät jää rankaisematta.

Rikokset ihmisyyttä vastaan, sotarikokset, joukkotuhonta ja hyökkäysrikos ovat kaikkein vakavimpia kansainvälisen oikeuden loukkauksia. Niitä pidetään myös keskeisinä kansainvälisinä rikoksina ja laajamittaisina julmuuksina.

Ukrainalla on tutkinnassa yli 200 000 väitettyä kansainvälistä rikosta, ja julmuuksien todellisen määrän epäillään olevan vielä suurempi.

Venäjän asettaminen syytteeseen sen Ukrainassa tekemistä rikoksista

Todisteiden keräämisen koordinoimiseksi komissio on tukenut Ukrainaan kohdistuvan hyökkäysrikoksen syytteeseenpanoon liittyvän kansainvälisen keskuksen (ICPA) perustamista. Keskus on osa Eurojustin yhteistä tutkintaryhmää, ja se avustaa Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta koskevien kansallisten tutkimusten koordinoinnissa.

Komissio myös jatkaa nykyisten mekanismien tukemista esimerkiksi seuraavin keinoin:

• kansainvälisen rikostuomioistuimen toimintavalmiuden tukeminen – hyökkäyksen alkamisen jälkeen tukea annettu yli 10 miljoonaa euroa
• Ukrainan syyttäjänviraston tietotekniikan ja laitteiston vahvistaminen yli 6 miljoonalla eurolla sekä Euroopan unionin neuvontaoperaation avustaminen Euroopan unionin, Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteisen hirmutekoja käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän puitteissa
• Eurojustin mukauttaminen tehtävään: muutetun Eurojust-asetuksen ansiosta virasto pystyy turvallisesti keräämään, säilyttämään ja analysoimaan kansainvälisiin rikoksiin liittyviä todisteita uudessa tietokannassa
• koordinoinnin tukeminen Eurojustin ja Europolin välillä, jotka toimivat EU-maiden kansallisten tutkintatoimien yhteyspisteinä
• koordinointi kansainvälisten kumppaneiden kanssa vastuuvelvollisuuden ja maailmanlaajuisten toimien varmistamiseksi. 

Syytteiden nostaminen hyökkäysrikoksesta

Hyökkäysrikoksen tekee yleensä maan korkein poliittinen ja sotilaallinen johto toisen maan suvereniteettia, alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan. Hyökkäysrikoksia ovat hyökkäys, sotilaallinen miehitys, liittäminen voimakeinoin, pommittaminen ja satamien sotilaallinen saarto. Venäjä on syyllistynyt näihin kaikkiin.

Koska Venäjä ei ole Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön sopimusvaltio, tuomioistuimella ei ole tässä tilanteessa toimivaltaa käsitellä hyökkäysrikosta. Komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja ovat osallistuneet Ukrainan tueksi perustetussa ydinryhmässä käytäviin keskusteluihin Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen perustamisesta.

Kansainvälinen koalitio, johon kuuluivat komissio, korkea edustaja, Euroopan neuvosto ja Ukraina, sopivat toukokuussa 2025 Euroopan neuvoston puitteissa toimivan erityistuomioistuimen perustamisesta.  

Ukraina ja Euroopan neuvosto allekirjoittivat sopimuksen erityistuomioistuimen perustamisesta kesäkuussa 2025. Venäjän poliittiset ja sotilasjohtajat poliittiset ja sotilasjohtajat tullaan saattamaan tuomioistuimessa vastuuseen hyökkäysrikoksistaan. 

Aiheutetun vahingon korvaaminen

EU pyrkii takaamaan, että Ukraina ja sen kansa saavat täyden korvauksen Venäjän hyökkäyksen aiheuttamista vahingoista. Tätä varten EU liittyi Venäjän hyökkäyssodan vahinkorekisteriin – aluksi liitännäisjäsenenä ja heinäkuusta 2024 alkaen täysivaltaisena osallistujana. Osallistujana EU tukee rekisteriä maksamalla vuosittain rahoitusosuuden ja osallistumalla rekisterin osallistujien konferenssin kokouksiin.

Euroopan neuvoston puitteissa perustettuun rekisteriin kirjataan korvausvaatimukset, joilla haetaan hyvitystä Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyksestä aiheutuneiden vahinkojen, menetysten tai vammojen korvaamiseksi. Vahinkoluokat kattavat aineellisen tuhon, fyysiset ja henkiset haitat, pakkomuuton ja perheenjäsenten menettämisen.

Toisessa vaiheessa perustetaan Ukrainan kansainvälinen korvausvaatimuskomissio, joka ratkaisee rekisteriin kirjatut vaatimukset ja määrittää Venäjän maksettavaksi tulevien korvausten arvon. 

Unioni osallistui yhdessä yli 50 valtuuskunnan kanssa Ukrainan kansainvälisen korvausvaatimuskomission perustamista koskevasta yleissopimusluonnoksesta käytyihin neuvotteluihin, jotka saatiin onnistuneesti päätökseen syyskuussa 2025. Unioni ja asianomaiset valtiot allekirjoittivat yleissopimuksen joulukuussa 2025. 

Rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpano

Venäjän hyökättyä Ukrainaan komissio perusti maaliskuussa 2022 jäädyttämis- ja takavarikointityöryhmän. Sen tavoitteena on varmistaa EU:n rajoittavien toimenpiteiden, erityisesti varojen jäädyttämisen, tehokkaampi täytäntöönpano varsinkin rikosoikeudellisin keinoin.

Komissio perusti maaliskuussa 2022 jäädyttämis- ja takavarikointityöryhmän, jonka avulla jäsenvaltiot sekä EU:n virastot ja elimet (Eurojust, Europol ja EPPO) voivat tehdä yhteistyötä, jotta EU:n rajoittavat toimenpiteet voidaan panna tehokkaasti täytäntöön ja pakotteiden rikkomista voidaan torjua.

Työryhmä tekee tiivistä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa, joita ovat muun muassa Ukrainassa toimivat vastaavat tahot ja G7-ryhmä.

Monialaisen lähestymistavan ansiosta työryhmä on edistänyt uusien täytäntöönpanovälineiden suunnittelua. Näitä välineitä ovat esimerkiksi 13. pakotepakettiin sisältyvä pakoterikkomusten vapaaehtoinen omaehtoinen ilmoittaminen ja huhtikuussa 2024 hyväksytty direktiivi (EU) 2024/1226 pakotteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelyn yhdenmukaistamisesta.

Työryhmän toimien tueksi Eurojust on säännöllisesti verrannut luetteloa henkilöistä ja yrityksistä, joille unioni on määrännyt pakotteita, Eurojustin tietoihin sen tällä hetkellä käsittelemistä tapauksista. Europol taas on käynnistänyt OSCAR-operaation, jonka tarkoituksena on verrata EU:n pakoteluetteloa saatavilla oleviin operatiivisiin tietoihin, tunnistaa yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja rahanpesuun sekä tukea rikoksella saatujen varojen jäljittämistä ja takavarikointia. Tähän mennessä varoja on takavarikoitu yli 2 miljardia euroa.

Lainsäädännön aukkokohtien tukkiminen

Koska Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu edelleen, on entistä tärkeämpää varmistaa, että EU:n pakotteet pannaan täysimääräisesti täytäntöön. Kukaan ei saisi hyötyä niiden rikkomisesta. EU:n lainsäädäntöä on vahvistettu seuraavin toimin:

• varojen takaisinhankintaa ja menetetyiksi tuomitsemista koskevien EU:n sääntöjen tiukentaminen
• EU:n pakotteiden rikkomista koskevien rikosoikeudellisten määritelmien ja seuraamusten yhdenmukaistaminen
• kaikkien EU:n pakotteiden kohteena olevien henkilöiden velvoittaminen julkistamaan varansa EU:ssa.

Tavoitteena on vahvistaa EU:n pakotteiden pelotevaikutusta ja varmistaa, että jäsenvaltioilla on tarvittavat oikeudelliset välineet varojen menetetyksi tuomitsemiseen, jos voidaan osoittaa selkeä yhteys rikokseen.

Venäjän jäädytettyjen varojen käyttäminen Ukrainan tukemiseen

Venäjän keskuspankin valuuttavarantoja on jäädytetty EU:ssa yli 210 miljardin euron arvosta.

EU on hyödyntänyt unionissa olevien pysäytettyjen Venäjän valtion varojen hallinnoinnista saatuja ylimääräisiä tuottoja useilla eri toimilla.

EU hyväksyi vuonna 2024 satunnaisia voittoja koskevan rahoitusmallin, jonka avulla kyseisiä tuloja voidaan käyttää Ukrainan tukemiseen.

Lisäksi kesäkuussa 2024 pidetyn G7-maiden johtajien huippukokouksen jälkeen EU hyväksyi säädökset, joilla pannaan täytäntöön nk. ERA-lainamalli. Mallin mukaisesti edellä mainitut ylimääräiset tulot käytetään G7-maiden Ukrainalle myöntämän 45 miljardin euron lainan takaisinmaksuun. EU:n rahoitusosuus mallista oli 18,1 miljardia euroa, ja se kanavoitiin Ukrainalle erissä makrotaloudellisen rahoitusapulainan kautta vuonna 2025.

Vastatakseen Ukrainan rahoitustarpeisiin vuosina 2026 ja 2027 komissio on ehdottanut sotakorvauslainaa, jonka avulla Ukraina voisi lainata käteisvaroja EU:n rahoituslaitoksilta, joilla on Venäjän keskuspankin pysäytettyjä varoja. 

^{Päivitetty viimeksi: 16.12.2025}