Miten kontaktien jäljitys- ja varoitussovellukset auttoivat rajoittamaan covid-19-pandemian leviämistä

Kontaktien jäljitys- ja varoitussovellukset

Covid-19-pandemia oli ensimmäinen digitaalisen aikakauden pandemia. Käyttöön otettiin sosiaalista osallistamista edistäviä digisovelluksia, joilla pyrittiin voimaannuttamaan ihmisiä ja motivoimaan heitä muuttamaan käyttäytymistään ja torjumaan virusta yhdessä. Pandemian alkukuukausina digitaaliala alkoi yhteistyössä kehittää uusien luotettavien teknologioiden (kuten Bluetooth-tiedonsiirtoteknologian) potentiaalin hyödyntämistä pandemian seurannassa ja hillinnässä. Tavoitteena oli myös tukea potilaiden terveyden seurantaa ja antaa ihmisille suoraa opastusta taudin torjuntakeinoista.

Kaikkiaan 22 maan kansanterveysviranomaiset ottivat käyttöön kansallisia jäljitys- ja varoitussovelluksia osana toimenpidepakettia, jolla pyrittiin ehkäisemään koronaviruksen leviämistä. Sovelluksen avulla viranomaiset pystyivät välittämään käyttäjälle hälytyksen, jos hän oli ollut lähellä henkilöä, joka oli saanut positiivisen covid-19-testituloksen. Näiden suojattujen sovellusten käyttö perustui vapaaehtoisuuteen, ja niissä varmistettiin käyttäjien yksityisyyden suoja. Jäljitys- ja varoitussovelluksilla onnistuttiin tehokkaasti täydentämään ihmisvoimin tehtävää koronavirustartuntojen jäljitystä. Sovellukset auttoivat katkaisemaan tartuntaketjuja sekä kansallisesti että valtioiden rajojen yli ja pelastamaan ihmishenkiä.

EU-maat ja Euroopan komissio perustivat lokakuussa 2020 EU:n yhdyskäytäväpalvelun, jonka avulla kansalliset sovellukset voivat kommunikoida keskenään kaikkialla EU:ssa. Eurooppalaiset saattoivat siis käyttää oman maansa sovelluksia myös ulkomailla, sillä sovellukset olivat täysin yhteentoimivia. Tiedonsiirto oli suojattua, ja siirrettävien tietojen määrä oli rajattu vain välttämättömiin tietoihin. Palvelu kehitettiin ja otettiin käyttöön ennätysajassa, vain kuuden kuukauden sisällä siitä, kun ensimmäiset covid-19-tapaukset havaittiin Euroopassa. Se on erinomainen esimerkki eurooppalaisesta yhteistyöstä.

Yhdyskäytäväpalvelun käyttö oli huipussaan syksyllä 2021, kun tietojenvaihtoyhteistyöhön oli liittynyt 19 Euroopan maata. Eri maiden sovelluksia ladattiin yhteensä noin 206 miljoonaa kertaa, ja niillä oli kymmeniä miljoonia aktiivisia käyttäjiä. 

EU:n yhdyskäytäväpalvelu

Kontaktien jäljitys- ja varoitussovellusten käyttö oli vapaaehtoista. Sovelluksissa noudatettiin tiukkoja yksityisyydensuojasääntöjä, eikä käyttäjien sijaintia voitu jäljittää.

Kansalliset sovellukset ja EU:n yhdyskäytäväpalvelu olivat lähtökohtaisesti suunniteltu väliaikaisiksi ja poistettaviksi käytöstä, kun covid-19-pandemia on ohi tai kansalliset viranomaiset lopettavat sovellustensa ja yhdyskäytäväpalvelun käytön. Useat maat hyväksyivät väliaikaisia säädöksiä tai muuttivat jo voimassa olevaa lainsäädäntöä (esim. tietosuojaa ja pandemiasta johtuvia poikkeusjärjestelyjä koskevia säännöksiä) kontaktinjäljityssovellusten käyttöönottoa varten. Kun pandemia alkoi hellittää, maat alkoivat irtautua EU:n yhdyskäytäväpalvelusta vuoden 2021 lopusta alkaen joko siksi, että ne lopettivat kansallisen sovelluksen käytön, tai siksi, että väliaikaisen lainsäädännön voimassaolo päättyi.

Yhdyskäytäväpalvelu siirrettiin huhtikuussa 2022 Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) toimivallan alaisuuteen. Näin EU pystyi vahvistamaan digitaalisia kontaktinjäljitysvalmiuksia ECDC:n uuden toimeksiannon mukaisesti, kun tarvittava asiantuntemus keskitettiin ECDC:hen.

Helmikuuhun 2023 mennessä kaikki maat olivat irtautuneet yhdyskäytäväpalvelusta, ja se poistettiin käytöstä kokonaan. ECDC ja komissio ovat kuitenkin varautuneet siihen, että palvelu voidaan tarvittaessa ottaa uudelleen EU-maiden käyttöön.

Kontaktien jäljityssovellukset EU:ssa – tuloksia yhteistyöllä

Komissio julkaisi joulukuussa 2022 tutkimuksen, jossa tarkasteltiin pandemian aikana käytettyjen kontaktinjäljityssovellusten yhteentoimivuutta maiden rajojen yli, koordinointia, toteutusta ja epidemiologisia vaikutuksia.

EU-maat ovat selvästi yhtä mieltä siitä, että digitaaliseen kontaktinjäljitykseen liittyvä, eri työryhmissä tehty EU-yhteistyö auttoi vähentämään maiden rajat ylittävästä tartuntojen jäljityksestä aiheutuvaa rasitetta. Yhteistyö tarjosi teknistä apua, vertaistukea ja arvokasta tietoa, mikä vähensi useiden kansallisten sovellusten toteutus- ja toimintakustannuksia.

Digitaaliseen kontaktinjäljitykseen liittyvät toimet osoittivat, että EU-maat pystyvät nopeasti sopimaan innovatiivisesta uudesta teknologiasta ja toimittamaan sen miljoonien käyttäjien saataville yksityisyyden suojasta tinkimättä. Tämä on osallistujamaiden tehokkaan koordinoinnin ja yhteistyön ansiota.

Saavutukset

Suuri yleisö otti jäljitys- ja varoitussovellukset laajamittaisesti käyttöön vapaaehtoispohjalta. Sovelluksia ladattiin yli 206 miljoonaa kertaa vuoden 2020 ja heinäkuun 2022 välisenä aikana, ja aktiivisia käyttäjiä oli kymmeniä miljoonia. Sovelluskehittäjät ja Euroopan maat julkaisivat verkkosivustoja ja tiedotusmateriaalia sekä toteuttivat tiedotuskampanjoita sovellusten käyttöönoton edistämiseksi. 

Epidemiologisen tilanteen muutokset, tartunta-aallot ja uudet tarttuvammat virusmuunnokset toivat EU:n yhdyskäytäväpalveluun runsaasti liikennettä. Vilkkaimmillaan käyttö oli maaliskuussa 2022, kun järjestelmään syötettiin yhtenä ainoana päivänä yli 700 000 kontaktinjäljitystietoa.

* 7 maassa: Suomi, Irlanti, Saksa, Islanti, Ranska, Sveitsi, Alankomaat
** 6 maassa: Suomi, Irlanti, Saksa, Islanti, Ranska, Sveitsi

Sovellusten käyttäjien henkilötietojen suojaaminen  

Euroopan komissio tuotti huhtikuussa 2020 välinepaketin kontaktien jäljitys- ja varoitussovelluksia varten sekä tietosuojaohjeistuksen, joka sisälsi keskeiset periaatteet sovelluksia varten:

• kontaktien jäljitys- ja varoitussovellusten asennuksen ja käytön tulisi olla vapaaehtoista
• tietojen minimoinnin periaate: ainoastaan palvelun kannalta ehdottoman välttämättömät tiedot kerätään
• sovelluksissa tulisi käyttää Bluetooth-lähietäisyysteknologiaa
• jäljityssovellus ei pyydä eikä käytä sijaintitietoja
• sovellukset eivät seuraa ihmisten liikkumista
• tietoja ei tulisi säilyttää pitempään kuin tarpeen – 14 päivää
• tiedot tulisi suojata uusinta teknologiaa käyttäen, mukaan lukien salaus
• sovellukset tulisi deaktivoida heti pandemian päätyttyä.

Terveystiedot ovat EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) 9 artiklan mukaisesti arkaluonteisia tietoja, joten niiden käsittelyssä on noudatettava erittäin tiukkoja vaatimuksia. Yleistä tietosuoja-asetusta ei sovelleta koottuihin tilastotietoihin, koska niitä ei pidetä henkilötietoina; kootuista tilastotiedoista ei ole mahdollista tunnistaa luonnollisia henkilöitä.

Taustatietoa

Komissio antoi 8.4.2020 suosituksen, jolla tuettiin koronaviruksen aiheuttamien eristystoimenpiteiden vähittäistä purkamista mobiilidatan ja -sovellusten käytön avulla. Se sisältää keskeiset periaatteet sovellusten käytölle lähikontaktien välttämisessä, varoituksissa, ennaltaehkäisyssä ja kontaktien jäljittämisessä. Sovellusten ja tietojen käytössä olisi noudatettava tietoturvasääntöjä ja kunnioitettava EU:n perusoikeuksia, kuten yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa.

eHealth-verkoston jäsenmaat hyväksyivät 16.4.2020 komission tuella EU:n välineistön kontaktien jäljittämissovelluksia varten osana EU:n toimia covid-19-pandemian torjumiseksi. Se sisältää perustan yleiseurooppalaiselle lähestymistavalle kontaktien jäljittämiseen ja varoitussovelluksiin. Verkosto hyväksyi 13.5.2020 yhteentoimivuuden suuntaviivat, joissa on yksilöity yhteentoimivuuden tarpeet digitaalisen jäljittämisen eri vaiheissa.

eHealth-verkosto hyväksyi kesäkuussa 2020 aikaisemman työnsä pohjalta teknisen eritelmän ja suuntaviivat, joissa määritellään EU:n yhdyskäytäväpalvelun arkkitehtuuri. Palvelu mahdollistaa kontaktien jäljitystietojen vaihtamisen EU-maiden kesken. Yhdyskäytävään liittyneissä maissa matkustavien ihmisten tarvitsi näin ollen asentaa vain yksi sovellus. Henkilötietojen käsittelyn periaatteet yhdyskäytävässä hyväksyttiin heinäkuussa 2020 verkostoa koskevalla täytäntöönpanopäätöksen muutoksella.

EU:n yhdyskäytäväpalvelu saatiin kehitystyön jälkeen käyttöön syyskuun 2020 lopussa, vain kuuden kuukauden sisällä siitä, kun ensimmäiset tautitapaukset havaittiin Euroopassa. EU-maat liittyivät yhdyskäytäväjärjestelmään vaiheittain. Enimmillään palvelussa oli mukana 19 maata. Käyttö myös lopetettiin eri maissa vaiheittain, ja helmikuussa 2023 se poistui käytöstä kokonaan.