Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen EU:ssa edistyy, mutta lisätyötä tarvitaan

Oikeusvaltioperiaate on Euroopan unionin demokratioiden perusta. Se on olennainen myös talouksiemme tulevaisuuden ja Euroopan turvallisuuden kannalta. Viimeisimmässä vuosittain annettavassa oikeusvaltiokertomuksessaan Euroopan komissio tarkastelee oikeusvaltiokehitystä kaikissa EU-maissa sekä neljässä laajentumismaassa: Albaniassa, Montenegrossa, Pohjois-Makedoniassa ja Serbiassa. Kuten aiempinakin vuosina, vuosittainen oikeusvaltiokertomus perustuu kansallisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa käytyyn tiiviiseen vuoropuheluun. Se toimii myös tärkeänä kannustimena uudistuksille.

Tämänvuotisessa kertomuksessa vahvistetaan, että kehitys on ollut myönteistä monissa EU-maissa, ja niissä on toteutettu merkittäviä uudistuksia neljällä keskeisellä osa-alueella (oikeuslaitos, korruption torjunta, tiedotusvälineiden vapaus ja instituutioiden keskinäinen valvonta). Joissakin EU-maissa on edelleen haasteita, ja muutamissa tilanne on vakava. Kaiken kaikkiaan sitoutuminen oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen on kuitenkin edelleen vahvaa, ja huomattava osa vuoden 2024 kertomuksessa annetuista suosituksista on toteutettu. 

Koska oikeusvaltioperiaate on tärkeä rajojen yli toimiville yrityksille, vuoden 2025 kertomuksessa tuodaan esiin seikkoja, joilla suora yhteys sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan, kuten järkevä lainvalmistelu ja julkisia hankintoja koskevat säännöt. 

Tärkeimpiä havaintoja ovat seuraavat:

• Oikeuslaitos – monissa EU-maissa on edistytty oikeusalan uudistuksissa, joilla parannetaan tuomarineuvostojen riippumattomuutta sekä asetetaan lisätakeita tuomareiden nimittämiselle ja syyttäjien riippumattomuudelle. Monet maat kuitenkin raportoivat, että niiden oikeuslaitosten resursseihin kohdistuu paineita, mikä vaikuttaa oikeuden laatuun ja tehokkuuteen. Laajentumismaissa on puututtava epäasianmukaiseen vaikuttamiseen ja pyrkimyksiin heikentää tuomareiden riippumattomuutta.
• Korruptiontorjuntajärjestelmät – useat EU-maat ovat kehittäneet uusia korruptiontorjuntastrategioita ja parantaneet institutionaalisia valmiuksiaan muun muassa lisäämällä lainvalvontaviranomaisten, syyttäjäviranomaisten ja oikeuslaitoksen resursseja. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan korruptiota ennalta ehkäisevien sääntelykehysten lujittamiseksi. Laajentumismaat edistyivät oikeudellisten ja institutionaalisten kehysten parantamisessa, mutta korruptiotapausten tutkintaa ja syytteeseenpanoa on edelleen tehostettava.
• Tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus – EU-maissa ollaan toteuttamassa uudistuksia, joiden myötä niiden kansallinen lainsäädäntö mukautetaan eurooppalaisen medianvapaussäädöksen mukaisiin uusiin sääntöihin. Toimittajiin kohdistuu edelleen monenlaisia uhkia, minkä vuoksi heidän turvallisuuteensa ja suojeluunsa kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Tarvitaan vielä lisätoimia, jotta voidaan ratkaista esimerkiksi toimittajien turvallisuutta koskevia ongelmia ja parantaa joidenkin media-alan sääntelyviranomaisten ja julkisen palvelun tiedotusvälineiden riippumattomuutta koskevia takeita, lisätä omistajatietojen läpinäkyvyyttä ja parantaa oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä valtion mainonnan jakamisessa. Laajentumismaissa on myös huolenaiheita, jotka liittyvät media-alan sääntelyviranomaisten politisoitumiseen ja lähetystoiminnan harjoittajien johtohenkilöiden nimittämiseen.
• Instituutioiden valvonta – useissa EU-maissa ollaan toteuttamassa uudistuksia, joiden myötä esimerkiksi sidosryhmät osallistuvat tiiviimmin lainsäädäntöprosessiin ja lainsäädännön laatua parannetaan. Muutamissa EU-maissa esiintyy edelleen rahoitukseen tai kansalaisyhteiskunnan edustajien rekisteröintivaatimuksiin liittyviä esteitä. Joissakin EU-maissa kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin kohdistuu vakavia haasteita: niihin kohdistuu kohtuutonta taloudellista rajoittamista tai valvontaa tai niiden suojaaminen on riittämätöntä. Laajentumismaissa lainsäädäntöprosesseihin liittyvät haasteet ja tehottomat julkiset kuulemiset rajoittavat hallinnon osallistavuutta.
• Sisämarkkinaulottuvuus – tämän vuoden kertomuksessa korostetaan kysymyksiä, jotka saattavat vaikuttaa sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan tai liiketoimintaympäristöön: järkevää lainvalmistelua, julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja sääntely-ympäristön vakautta.

Komissio on nyt pyytänyt Euroopan parlamenttia ja neuvostoa jatkamaan yleisiä ja maakohtaisia keskusteluja kertomuksen pohjalta ja käyttämään myös suosituksia lähtökohtana sen tarkastelussa, kuinka voidaan saavuttaa konkreettista edistystä. Lisäksi komissio on kehottanut kansallisia parlamentteja, kansalaisyhteiskuntaa ja muita sidosryhmiä jatkamaan vuoropuhelua oikeusvaltioperiaatteesta jäsenmaissa, samoin kuin EU:n tasolla, sekä lisäämään kansalaisten osallistumista.

Lisätietoa

Vuoden 2025 oikeusvaltiokertomus

Oikeusvaltiokertomus 2025 – Kysymyksiä ja vastauksia

Demokratian suojeleminen ja arvojemme vaaliminen

Lehdistötiedote: Vuoden 2025 oikeusvaltiokertomus: oikeusvaltioperiaate tärkeä Euroopan demokratialle, turvallisuudelle ja taloudelle