Siirry pääsisältöön
Euroopan komission logo
Euroopan komissio

Varmempi ja vakaampi energiajärjestelmä

Tärkeimmät saavutukset

Vuodesta 2022 lähtien

  • EU:n kaasunkulutus on vähentynyt 13 prosenttia
  • EU:n riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista on loppunut
  • EU:ssa tuotettiin sähköä vuonna 2025 enemmän tuuli- ja aurinkoenergialla kuin kaasulla
  • varman ja kohtuuhintaisen energian saanti on varmistettu
  • uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti on kasvanut nopeasti.
  • öljyntuonti 2 %

    aiemmin 43 %

  • vuonna 2025 riippuvuus venäläisestä kaasusta 12 %

    vuonna 2021 riippuvuus 45 %; tarkoitus luopua venäläisestä kaasusta kokonaan

  • yli 70 %

    vähähiilisen sähkön osuus (uusiutuvat energialähteet ja ydinvoima)

Edistyksestä huolimatta tietyt alat, kuten liikenne, ovat edelleen erittäin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, ja energian hintoja on vakautettava edelleen. EU:n on jatkettava työtä kohti yhdennetympää energiaunionia ja nopeutettava siirtymistä EU:ssa tuotettuun vähähiiliseen energiaan.

Kaasun saatavuus talvisin

Komissio ehdotti kesällä 2022 uusia sääntöjä, joiden tarkoituksena oli varmistaa, että Euroopalla olisi riittävästi kaasuvaroja, jotta se voi selviytyä äkillisistä Venäjän toimitushäiriöistä talvikuukausina.

Uusien kaasun varastointisääntöjen mukaan EU-maiden on täytettävä 90 prosenttia varastoistaan kunkin vuoden marraskuun 1. päivään mennessä. Talvikauden 2024–2025 alussa kaasuvarastot oli täytetty 95-prosenttisesti, ja 90 prosentin kynnysarvo saavutettiin jo elokuussa 2024.

Tämän lisäksi EU-maat sopivat asetuksesta, jolla maakaasun kysyntää vähennetään vapaaehtoisesti 15 prosentilla talvikaudella 2022–2023. Asetusta laajennettiin myöhemmin niin, että se kattoi myös talven 2023–2024. Neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2024 suosituksen jatkaa vapaaehtoisten toimenpiteiden toteuttamista maaliskuuhun 2025 saakka, jotta kaasun kysyntä pysyisi edelleen yhteensä 15 prosenttia pienempänä verrattuna keskimääräiseen kysyntään huhtikuun 2017 ja maaliskuun 2022 välisenä aikana. 

Komissio perusti huhtikuussa 2022 myös EU:n energianhankintafoorumin, jonka tarkoituksena on auttaa EU-maita tekemään yhteistyötä maailmanmarkkinoilla. Tavoitteena on välttää EU-maiden välistä kilpailua, käyttää EU:n vaikutusvaltaa monipuolisten energialähteiden turvaamiseen, edistää suurten toimittajien välistä kilpailua ja parantaa kuluttajien ehtoja.

Kaasuvarastot on täytettävä ennen jokaista talvea
90 % täytettävä kunkin vuoden marraskuun 1. päivään mennessä
95 % kaasuvarastoista täytetty ennen talvea 2024–2025

Kaasun hankintalähteiden monipuolistaminen ja investoinnit infrastruktuuriin

Nesteytetyn maakaasun terminaaleihin ja kaasuyhdysputkiin tehtävien investointien ansiosta jokainen EU-maa voi nyt saada kaasua vähintään kahdesta lähteestä, ja vastakkaisvirtaus on mahdollista naapurimaiden välillä. Esimerkiksi Puolan ja Liettuan välinen kaasuyhdysputki otettiin käyttöön toukokuussa 2022. Se vahvistaa saatavilla olevien energialähteiden valinnanvaraa ja parantaa häiriönsietokykyä Baltian kaasumarkkinoilla. Lokakuussa 2022 otettiin käyttöön myös Kreikan ja Bulgarian välinen kaasuyhdysputki, jolla on keskeinen rooli Kaakkois-Euroopan kaasutoimitusten monipuolistamisessa.

Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto

Sen lisäksi, että EU:ssa turvaudutaan ulkopuolisiin lähteisiin, on käytettävä mahdollisimman paljon EU:ssa tuotettua energiaa. EU:lla on jo maailmanlaajuinen johtoasema uusiutuvan energian teknologian kehittämisessä.

Vuonna 2024 uusiutuvan energian osuus EU:n energiankulutuksesta oli 25,2 prosenttia. EU-maat sopivat marraskuussa 2023 annetussa tarkistetussa uusiutuvan energian direktiivissä uusiutuvan energian yleistavoitteesta, joka on vähintään 42,5 prosenttia EU:n tasolla vuoteen 2030 mennessä. Pyrkimyksenä on saavuttaa vähintään 45 prosenttia.

Uusiutuva energia EU:ssa
25,2 % uusiutuvan energian osuus EU:n energiankulutuksesta vuonna 2024
42,5 % uusiutuvan energian yleistavoite EU:n tasolla vuoteen 2030 mennessä (pyrkimyksenä saavuttaa vähintään 45 %)

Euroopan kotitalouksien ja yritysten laskujen pienentäminen

  • väliaikaisen solidaarisuusmaksun kerääminen öljy-, kaasu-, hiili- ja jalostamoalojen ylijäämävoitoista ja varojen ohjaaminen energiankuluttajille

Hätätoimenpiteet päättyivät vuonna 2023.

Helmikuussa 2023 EU-maat sopivat myös markkinakorjausmekanismista, jolla vältetään häiriöt energia- ja rahoitusmarkkinoilla. Tarpeen tullen mekanismi olisi aktivoitunut automaattisesti

  • jos Title Transfer Facility -järjestelmän (TTF) mukainen kuukausihinta olisi ollut yli 180 euroa megawattitunnilta kolmen työpäivän ajan, ja

  • jos TTF-kuukausihinta olisi ollut 35 euroa korkeampi kuin nesteytetyn maakaasun viitehinta maailmanmarkkinoilla samojen kolmen työpäivän ajan.

Mekanismi oli voimassa tammikuuhun 2025 asti, eikä sitä koskaan tarvinnut ottaa käyttöön muun muassa rakenteellisen kysynnän vähenemisen, luotettavilta kumppaneilta peräisin olevien luotettavien nesteytetyn maakaasun tuonnin ja putkituonnin sekä tehostetun tuonti-infrastruktuurin ansiosta.

Kohtuuhintaisen energian toimintasuunnitelma

Energian hinnat ovat kuitenkin edelleen rakenteellisesti korkeat EU:ssa, mikä vahingoittaa kotitalouksia ja teollisuuden kilpailukykyä. Tämän vuoksi komissio ehdotti helmikuussa 2025 kohtuuhintaista energiaa koskevaa toimintasuunnitelmaa. Siinä esitetään konkreettisia lyhyen aikavälin toimenpiteitä, joiden tavoitteena on alentaa kotitalouksille, yrityksille, teollisuudelle ja yhteisöille koituvia energiakustannuksia kaikkialla EU:ssa, toteuttaa energiaunioni, houkutella investointeja ja varautua paremmin mahdollisiin energiakriiseihin. 

Toimintasuunnitelman ansiosta saadaan arviolta 45 miljardin euron kokonaissäästöt vuonna 2025. Säästöjen on tarkoitus kasvaa asteittain jopa 130 miljardiin euroon vuodessa viimeistään vuonna 2030 ja 260 miljardiin euroa vuodessa viimeistään vuonna 2040.

45 mrd. euroa vuonna 2025
jopa 130 mrd. euroa vuosittain vuoteen 2030 saakka
jopa 260 mrd. euroa vuosittain vuoteen 2040 saakka

Komissio on myös esittänyt seuraavat toimenpiteet energian kohtuuhintaisuuden varmistamiseksi:

  • kansalaisten energiapaketti, joka sisältää veronalennukset, toimittajan nopean vaihtamisen ja läpinäkyvän laskutuksen

  • puhtaan energian investointistrategia, jolla lisätään investointeja puhtaaseen teknologiaan

  • yksityisiä investointeja koskeva 200 miljoonan euron takuu kehittyneiden ydinteknologioiden, myös pienten modulaaristen ydinreaktoreiden, käyttöönoton tukemiseksi

Puhtaaseen energiaan siirtymisessä on kyse kaikkia hyödyttävän häiriönsietokykyisen, kohtuuhintaisen ja riippumattoman energiajärjestelmän luomisesta. Tämä tarkoittaa myös riippuvuuden ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä.

Tätä sivua on päivitetty viimeksi 22 huhtikuuta 2026