Koronaviruspandemia oli vakava sokki Euroopan ja koko maailman taloudelle. Se aiheutti valtavan haasteen Euroopan taloudelle ja ihmisten toimeentulolle. Terveyskriisin aikana oli olennaisen tärkeää suojella talouden keskeisiä aloja, yrityksiä ja työntekijöitä.
Komissio ryhtyi välittömiin toimiin pandemian taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi – sekä sallimalla jäsenmaiden voimakkaat toimet että toteuttamalla kiireellisiä taloudellisia tukitoimia, joilla autettiin työntekijöitä ja työnantajia ja tuettiin taloutta kriisin aikana. Komissio vastasi välittömiin tarpeisiin, mutta se reagoi talouden häiriöön myös ennennäkemättömällä elpymissuunnitelmalla, johon sisältyi investointeja ja uudistuksia: uusi NextGenerationEU-väline hyväksyttiin yhdessä EU:n monivuotisen talousarvion 2021–2027 kanssa.
Yritysten ja työpaikkojen suojelu
Komissio otti käyttöön toimenpiteitä ja välineitä suojellakseen työpaikkoja ja työntekijöitä, joihin covid-19-pandemia vaikutti.
Eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline (SURE), jolla autetaan työntekijöitä säilyttämään tulonsa ja yrityksiä pysymään elinkelpoisina.
Vuodesta 2020 lähtien se on tarjonnut tukea noin 31,5 miljoonalle työntekijälle ja yli 2,5 miljoonalle yritykselle 19:ssä tukea saavassa EU-maassa.
EU:n toimenpiteet, joilla edistetään nuorten työllisyyttä ja lisätään heidän vaikutusmahdollisuuksiaan digitaalisen ja vihreän talouden edistäjinä.
Tukipaketti on jo johtanut nuorisotakuun lujittamiseen, ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen nykyaikaistamiseen ja uuteen panostukseen oppisopimuskoulutuksen suhteen. Nuorisotakuujärjestelmä on vuodesta 2014 lähtien auttanut yli 36:ta miljoonaa nuorta saamaan työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- ja/tai harjoittelupaikan.
Pilarin periaatteita muutetaan konkreettisiksi toimiksi kansalaisten hyväksi.
Toimintasuunnitelma sisältää yleistavoitteet, joiden mukaan vuoteen 2030 mennessä olisi taattava, että 20–64-vuotiaiden työllisyysaste on vähintään 78 prosenttia ja että vuosittain vähintään 60 prosenttia kaikista aikuisista osallistuu koulutukseen. Lisäksi köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrää on vähennettävä vähintään 15 miljoonalla.
Pienten ja keskisuurten yritysten suojelu
Koronaviruskriisin vaikutukset Euroopan talouteen vaihtelivat toimialoittain ja yrityksittäin.
EU:n talouden selkärangan muodostavien pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi komissio laati yhdessä Euroopan investointipankkiryhmän kanssa kattavan paketin, jota tuetaan Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR). Yhtenä esimerkkinä ESIR-rahastosta ohjattiin 714 miljoonaa euroa uudelleen COSME-lainatakausjärjestelyyn. Tämä antoi Euroopan investointirahastolle (EIR) mahdollisuuden kannustaa pankkeja tarjoamaan likviditeettiä koronaviruskriisistä kärsiville pk-yrityksille. Lainatakausjärjestelyn käyttäjille annettiin enemmän joustoa, ja takausprosentti nostettiin 50 prosentista 80 prosenttiin.
Joulukuun 2022 lopussa tuki oli auttanut tarjoamaan likviditeettiä yli 180 000 pk-yritykselle eri puolilla EU:ta kannustamalla paikallisia pankkeja tarjoamaan yli 10 miljardia euroa likviditeettirahoitusta COSME-ohjelman covid-19-toimenpiteen puitteissa.
Alueiden ja paikallisyhteisöjen tukeminen koheesiopolitiikan ja investointien avulla
Kansalliset, alueelliset ja paikalliset yhteisöt olivat etulinjassa pandemian ja sen seurausten torjunnassa. Komissio muutti koheesiopolitiikan sääntöjä muutamassa viikossa siten, että jäsenmaille voitiin tarjota lisää joustavuutta, likviditeettiä ja yksinkertaisempia sääntöjä. Näin tehtiin kahden koronavirusinvestointialoitteen eli koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevan investointialoitteen (CRII) ja koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevan investointialoite plussan (CRII+) avulla. Jäsenmaat saivat kohdentaa käyttämätöntä koheesiopolitiikan rahoitusta uudelleen sitä eniten tarvitseville aloille – terveydenhuoltoon, yritysten tukemiseen ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien suojeluun. Tällaisten toimien arvo oli 13 miljardia euroa jo kuuden ensimmäisen kuukauden aikana ja nousi myöhemmin 24 miljardiin euroon. Toimenpiteet auttoivat pitämään yritykset toiminnassa sulkutoimien aikana, tarjoamaan sairaaloille lääkinnällisiä laitteita ja varmistamaan, että heikommassa asemassa olevat ihmiset saivat kaiken tarvitsemansa lääkinnällisen ja sosiaalisen tuen.
NextGenerationEU-välineen avulla vahvistettiin koheesiopolitiikkaa uuden REACT-EU-välineen kautta osoitetulla 50 miljardin euron lisärahoituksella, joka käytetään pandemiasta toipumiseen tukemalla erityisesti unionin vihreitä ja digitaalisia painopisteitä. REACT-EU auttoi käynnistämään yrityksiä uudelleen, edistämään tieteellistä tutkimusta ja kehittämistä sekä tarjoamaan helposti saatavilla olevaa koulutusta ja työpaikkatukea sitä tarvitseville. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana komissio oli jo hyväksynyt yli 80 prosenttia vuodelle 2021 käytettävissä olevasta rahoituksesta.
Pitkän aikavälin aloitteet elpymisen tukemiseksi
Samaan aikaan kun komissio otti käyttöön toimenpiteitä pandemian taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi, se ehdotti NextGenerationEU-pakettia, jonka tavoitteena on auttaa EU:ta selviämään kriisistä entistä vahvempana.
Elpymis- ja palautumistukiväline on väliaikainen järjestely, joka on keskeisessä asemassa NextGenerationEU-välineen toteutuksessa. Euroopan komissio hankkii elpymis- ja palautumistukivälineen kautta rahoitusta ottamalla lainaa pääomamarkkinoilta (laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjoja EU:n puolesta). EU-maat voivat tämän rahoituksen tuella toteuttaa kunnianhimoisia uudistuksia ja investointeja, jotka
-
tekevät EU:n talouksista ja yhteiskunnasta kestävämpiä, selviytymiskykyisempiä ja valmiimpia vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen EU:n prioriteettien mukaisesti
-
auttavat vastaamaan EU-ohjausjakson eli EU:n talouspolitiikan vuotuisen koordinointi- ja valvontasyklin suosituksissa yksilöityihin maakohtaisiin haasteisiin.
Tukiväline on myös keskeinen osa REPowerEU-suunnitelman täytäntöönpanoa. Tämän komission suunnitelman tavoitteena on lieventää sosioekonomisia vaikeuksia ja maailmanlaajuisia energiamarkkinoiden häiriöitä, joita Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut.
Sekä EU:n monivuotinen talousarvio että elpymis- ja palautumistukivälineestä tuettu NextGenerationEU-väline hyväksyttiin joulukuussa 2020. Elokuuhun 2023 mennessä elpymis- ja palautumistukivälineen 723 miljardista eurosta (vuoden 2022 hintoina) on maksettu yhteensä 153 miljardia euroa.
Elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitetut hankkeet tuottavat konkreettisia tuloksia jäsenmaiden talouksille ja paikallisyhteisöille monilla eri aloilla, kuten vihreä ja digitaalinen siirtymä, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, kestävä ja osallistava kasvu, palautumiskyky ja seuraavalle sukupolvelle suunnatut toimintapolitiikat. Esimerkkejä EU-maissa toteutetuista hankkeista on elpymis- ja palautumistukivälineen verkkosivustolla.
Komissio hyväksyi 19.3.2020 covid-19-pandemiaan liittyvät tilapäiset valtiontukipuitteet, joiden avulla jäsenmaat saivat hyödyntää EU:n valtiontukisääntöjen mukaista täyttä joustovaraa tukeakseen talouttaan koronavirusepidemian yhteydessä. Tilapäiset puitteet mahdollistivat jäsenmaiden tarpeellisen ja oikeasuhteisen tuen muutoin elinkelpoisille yrityksille, joiden toiminta vaarantui pandemian vuoksi. Tilapäisten valtiontukipuitteiden hyväksymisen jälkeen komissio on hyväksynyt niiden nojalla yli 1 020 kansallista tukiohjelmaa, joiden valtiontuen määrä on arviolta 3 biljoonaa euroa. Toukokuussa 2022 ilmoitettiin, että covid-19-pandemiaan liittyvien tilapäisten valtiontukipuitteiden voimassaoloa ei jatkettaisi 30.6.2022 jälkeen joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Nämä poikkeukset ovat erityisiä investointi- ja vakavaraisuustukitoimenpiteitä, joita voidaan toteuttaa 31.12.2023 saakka.
EU:n finanssipoliittisten sääntöjen tarjoama joustavuus
Euroopan komissio otti 20.3.2020 ensimmäistä kertaa käyttöön vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen osana strategiaansa, jolla reagoitiin koronaviruskriisiin nopeasti ja päättäväisesti. Yleisen poikkeuslauseen aktivointi antoi EU-maille mahdollisuuden toteuttaa asianmukaisia kriisitoimia ja poiketa julkisen talouden vaatimuksista, joita EU:n finanssipoliittisen kehyksen yhteydessä tavallisesti sovellettaisiin.
Poikkeuslausekkeen soveltamisesta luovutaan vuoden 2023 lopussa. Komission toukokuussa 2022 antamassa tiedonannossa vuoden 2022 EU-ohjausjakson kevätpaketista todettiin, että edellytykset yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisen lopettamiselle ovat olemassa vuodesta 2024 alkaen. Marraskuussa 2022 julkaistussa vuotuisessa selvityksessä kestävästä kasvusta vahvistettiin tämä arvio ja todettiin, että vakava talouden taantuma EU:ssa on päättynyt. Euroopan talous on elpynyt ja ylittää jo pandemiaa edeltäneen tason, ja lisäksi se on selviytynyt Venäjän Ukrainassa käymän sodan aiheuttamasta energian hintasokin akuutista vaiheesta, vaikkakin epävarmuus on edelleen suurta.