Johdanto
EU on palaamassa raiteilleen, ja paluun veturina on NextGenerationEU. Se on muutakin kuin elvytyssuunnitelma. NextGenerationEU on ainutkertainen tilaisuus nousta pandemiasta entistä vahvempana, uudistaa talous ja luoda Eurooppaan lisää mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Nyt ja tuleville sukupolville. Onnistumiseen on kaikki edellytykset.
Meillä on yhteinen visio, suunnitelma ja rahoitus – yhteensä 806,9 miljardia euroa*.
Nyt on aika toimia. Tehdään yhdessä Euroopasta vihreämpi, digitaalisempi ja kestävämpi.
* Laskettuna nykyhinnoin. Vuoden 2018 hintoina määrä vastaa 750 miljardia euroa.
Suurin koskaan rahoitettu elvytyspaketti
EU:n pitkän aikavälin talousarvio ja NextGenerationEU, elpymisen vauhdittamiseen tarkoitettu väliaikainen rahoitusväline, muodostavat yhdessä suurimman Euroopassa koskaan rahoitetun elvytyspaketin. Covid-19-pandemian jälkeisen Euroopan jälleenrakentamiseen käytetään nykyhinnoin laskettuna* yhteensä 2,018 biljoonaa euroa. Sen tuloksena on vihreämpi, digitaalisempi ja selviytymiskykyisempi Eurooppa.
Rahoituksella vastataan Euroopan tärkeimpiin haasteisiin ja tuetaan heikoimmassa asemassa olevia. Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU:n talousarviosta rahoitettiin myös hätäapua ja tukitoimia sekä Ukrainassa että EU-maissa sodan inhimillisten kärsimysten lievittämiseksi.
* 1,8 biljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina.
Tietoa monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja NextGenerationEU-välineestä
Paketin pääkohdat
Yli 50 prosenttia pitkän aikavälin talousarviosta ja NextGenerationEU:sta osoitetaan nykyaikaistamistoimiin esimerkiksi seuraavin keinoin:
edistetään tutkimusta ja innovointia Horisontti Eurooppa -ohjelman avulla
tuetaan oikeudenmukaista vihreää ja digitaalista siirtymää oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kautta
tuetaan varautumista, elvyttämistä ja palautumista elpymis- ja palautumistukivälineen, rescEU-välineen ja terveysalan uuden EU4Health-ohjelman kautta
uudistetaan perinteisiä politiikkoja, kuten koheesiopolitiikkaa ja EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, jotta niiden vaikutus unionin prioriteetteihin olisi mahdollisimman suuri
tehostetaan ilmastonmuutoksen torjuntaa, johon käytetään 30 prosenttia EU:n talousarviovaroista eli enemmän kuin koskaan ennen
edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelua ja sukupuolten tasa-arvoa.
Monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 ja NextGenerationEU:n kokonaismäärärahat otsakkeittain
| Nimike | Monivuotinen rahoituskehys | NextGenerationEU |
|---|---|---|
| 1. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous | 149,5 mrd. € | 11,5 mrd. € |
| 2. Koheesio, palautumiskyky ja arvot | 426,7 mrd. € | 776,5 mrd. € |
| 3. Luonnonvarat ja ympäristö | 401 mrd. € | 18,9 mrd. € |
| 4. Muuttoliike ja rajaturvallisuus | 25,7 mrd. € | - |
| 5. Turvallisuus ja puolustus | 14,9 mrd. € | - |
| 6. Naapurialueet ja muu maailma | 110,6 mrd. € | - |
| 7. EU:n yleinen hallinto | 82,5 mrd. € | - |
| Monivuotinen rahoituskehys yhteensä: | 1 210,9 mrd. € | 806,9 mrd. € |
Luvut euroina (laskettuna nykyhinnoin). Lähde: Euroopan komissio
NextGenerationEU on yli 800 miljardin euron väliaikainen elpymisväline, jolla autetaan korjaamaan koronaviruspandemian aiheuttamia välittömiä taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja. Covid-19-pandemian jälkeinen Eurooppa on entistä vihreämpi, digitaalisempi ja kestävämpi ja kykenee paremmin vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.
NextGenerationEU:n keskeinen osa on elpymis- ja palautumistukiväline, joka tarjoaa avustuksia ja lainoja uudistusten ja investointien tukemiseen EU-maissa. Tukivälineen kokonaisarvo on 723,8 miljardia euroa. Rahoituksen saaminen elpymis- ja palautumistukivälineestä edellyttää EU-mailta elpymis- ja palautumissuunnitelmia, joissa eritellään rahoituksen käyttötarkoitukset. EU-maiden on myös saavutettava määrätyt väli- ja päätavoitteet, ja varat maksetaan vasta, kun komissio katsoo, että nämä tavoitteet on saavutettu.
Tietoa EU-maiden suunnitelmista ja suoritetuista maksuista on elpymisen ja palautumisen tulostaulussa.
Loput NextGenerationEU-rahoituksesta annetaan EU-maille eri EU-ohjelmista: REACT-EU (koheesiota ja Euroopan alueita tukeva elpymisapu), Horisontti Eurooppa, InvestEU, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF).
Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU-maat voivat käyttää osan näistä varoista alueelleen saapuvien pakolaisten auttamiseen.
NextGenerationEU:n määrärahojen jakautuminen
Elpymis- ja palautumistukiväline | 723,8 mrd. € |
|---|---|
| Lainojen osuus kokonaismäärästä | 385,8 mrd. € |
| Avustusten osuus | 338 mrd. € |
Ohjelma | |
|---|---|
| ReactEU | 50,6 mrd. € |
| Horisontti Eurooppa | 5,4 mrd. € |
| InvestEU | 6,1 mrd. € |
| Maaseudun kehittäminen | 8,1 mrd. € |
| Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) | 10,9 mrd. € |
| RescEU | 2 mrd. € |
| YHTEENSÄ | 806,9 mrd. € |
Luvut euroina (laskettuna nykyhinnoin). Lähde: Euroopan komissio
Osuudet maittain
EU:n talousarviossa ei ole koskaan kyse pelkästään antamisesta ja ottamisesta. Kaikki EU-maat hyötyvät pääsystä EU:n sisämarkkinoille ja mahdollisuudesta vastata yhteisiin haasteisiin yhdessä. EU-rahoitusta – esimerkiksi koheesiorahastoista ja Horisontti Eurooppa -ohjelmasta – annetaan kaikkialle EU:ssa.
Jäsenmaat saivat tietyillä toimintalohkoilla ennalta määrättyjä määrärahoja. Ne löytyvät täältä.
EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja NextGenerationEU:n rahoittaminen
EU:n pitkän aikavälin talousarvio rahoitetaan jatkossakin EU:n talousarvion tunnetuista tulolähteistä:
- tullimaksuista saatavat varat
- arvonlisäveroon perustuvat jäsenmaiden maksuosuudet (alv-varat)
- bruttokansantuloon perustuvat jäsenmaiden maksuosuudet (BKTL)
Lisäksi 1.1.2021 alkaen EU:n talousarvio on saanut uuden tulolähteen kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvasta kansallisesta rahoitusosuudesta.
Lainanotto elpymisen rahoittamiseksi
Euroopan komissio rahoittaa NextGenerationEU-elpymisvälineen ottamalla lainaa markkinoilta Euroopan unionin puolesta. Se saa lainaa edullisemmin ehdoin kuin useimmat jäsenmaat ja jakaa lainaamansa varat edelleen.
Jo ennen NextGenerationEU:ta Euroopan komissio laski liikkeeseen joukkolainoja rahoittaakseen esimerkiksi lainoja, joita myönnetään EU-maille ja EU:n ulkopuolisille maille. Esimerkiksi SURE-ohjelmaa varten komissio ottaa lainaa jopa 100 miljardia euroa. Lainan tarkoituksena on työpaikkojen säilyttäminen.
EU:lla on monipuolinen varainhankintastrategia, jonka avulla se aikoo hankkia nykyhinnoin laskettuna noin 800 miljardin euron rahoituksen NextGenerationEU:ta varten vuoteen 2026 mennessä.
Uusia tulolähteitä lainojen takaisin maksamisen tueksi
Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto ja komissio sopivat joulukuussa 2021 yhteistyöstä, jolla pyritään luomaan uusia omia varoja NextGenerationEU-lainojen takaisinmaksua varten.
Komissio ehdottikin joulukuussa 2021 kolmea uutta tulolähdettä EU:n talousarvioon. Niillä tuettaisiin myös sosiaalisen ilmastorahaston rahoitusta. Tällä rahastolla pyritään varmistamaan, että siirtyminen kohti vähähiilistä taloutta tapahtuu kaikkien kannalta tasapuolisesti.
Päästökauppajärjestelmään perustuvat omat varat
Hiilirajamekanismiin perustuvat omat varat
Erittäin suurten monikansallisten yritysten voittojen uudelleenkohdentamiseen perustuvat omat varat (OECD- ja G20-taso)
Komissio pyrkii Euroopan parlamentin ja EU-maiden kanssa saamaan uusille tulolähteille mahdollisimman pikaisen hyväksynnän.
Komissio aikoo ehdottaa uusien omien varojen toista pakettia vuoden 2023 loppuun mennessä.
Tuensaajat
EU:n talousarvio hyödyttää kaikkia. Meneillään olevat ja tulevat ehdotuspyynnöt, rahoitusohjelmat ja -menettelyt löytyvät verkosta, jossa voi myös hakea rahoitusta.
Euroopan komission hankinnat ja tarjouskilpailut sekä muut julkiset hankinnat
Tausta
Komissio esitti ehdotuksensa EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2.5.2018.
Komissio ehdotti 27.5.2020 koronaviruskriisin johdosta väliaikaista NextGenerationEU-elpymisvälinettä sekä kohdennettuja lisäyksiä EU:n vuosien 2021–2027 rahoituskehykseen.
EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet pääsivät alle kahdessa kuukaudessa poliittiseen sopimukseen paketista 21.7.2020.
Lopullinen hyväksyntä neuvostossa tapahtui 17.12.2020.
Asiakirjat