Ihmisten hyväksi toimiva talous

Lunastamme lupauksemme

EU:n taloutta nykyaikaistetaan ja digitalisaatiota ja hiilestä irtautumista edistetään talouden kilpailukyvyn parantamiseksi, jotta se vastaisi 2000-luvun tarpeisiin. ^{Näin voidaan rakentaa ihmisten ja yritysten hyväksi toimiva talous, joka synnyttää vaurautta, unohtamatta sosiaalista oikeudenmukaisuutta.} 

EU:n talouspolitiikan kulmakivenä on ollut 800 miljardin euron elpymissuunnitelma NextGenerationEU, jolla investoidaan muun muassa merituulipuistoihin, sähköjuniin, huipputason julkisiin digitaalisiin palveluihin ja maailmanluokan sairaaloihin. EU on kannustanut yrityksiä toteuttamaan kipeästi kaivattuja uudistuksia valtiontukitoimenpiteiden avulla, ja kauppapolitiikasta on tehty kestävämpää ja määrätietoisempaa. 

Myös pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on tuettu, sillä ne ovat Euroopan talouden selkäranka. EU on myös painottanut inhimillistä pääomaa eli työntekijöiden osaamista ja hyvinvointia. Se on ottanut käyttöön osaamissopimuksen, jotta työntekijöille annetaan koulutusta, jota he tarvitsevat vastatakseen yritysten tarpeisiin. Tämän lisäksi olemme laatineet säännöt, joilla varmistetaan samapalkkaisuus ja korotetaan vähimmäispalkkaa. 

Näin on edistetty vaurautta koko EU:n alueella.  

Pidetyt lupaukset

Talouden elpyminen ja nykyaikaistaminen 

• Toukokuussa 2020 käynnistetystä NextGenerationEU-välineestä on myönnetty yli 800 miljardia euroa strategisiin uudistuksiin ja hankkeisiin, joilla pyritään tekemään talouksista vihreämpiä, digitaalisempia, kilpailukykyisempiä ja selviytymiskykyisempiä. 

Kauppapolitiikka ja taloudellinen turvallisuus 

• Olemme tehneet ennätyksellisen paljon kauppasopimuksia (42 etuuskohtelukauppaa koskevaa sopimusta 74 maan kanssa). Vuoden 2023 loppuun mennessä käytössä oli 180 kaupan suojatoimenpidettä, joilla turvattiin lähes 500 000 eurooppalaista työpaikkaa.
• EU on hyödyntänyt kauppapolitiikan välineiden tarjoamia mahdollisuuksia, minkä ansiosta olemme saaneet etua talouden avoimuudesta ja pystyneet samalla ottamaan yhä polarisoituneemman maailman riskit huomioon.
• Kaikkien aikojen ensimmäisessä Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategiassa yksilöitiin taloudelliseen turvallisuuteen kohdistuvia uusia riskejä, joita lisääntyvien geopoliittisten jännitteiden ja geotaloudellisen hajanaisuuden seurauksena on tullut esiin. 

Talouden ohjaus ja hallinta 

• Helmikuussa 2024 sovittiin talouden ohjausjärjestelmän sääntöjen perusteellisimmasta uudistuksesta sitten finanssikriisin. 

Valtiontuki 

• Maaliskuussa 2023 hyväksyttiin valtiontuen tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet, joissa hyväksyttiin lähes 13 miljardin euron valtiontukitoimenpiteet puhtaan teknologian tuotannon rahoituksen nopeuttamiseksi.
• Akkujen, mikroelektroniikan, vedyn ja pilvipalvelujen strategisilla aloilla hyväksyttiin yhdeksän Euroopan yhteistä etua koskevaa tärkeää hanketta, joihin osallistuu 22 jäsenvaltiota. 

Osaaminen, työntekijöiden oikeudet ja sosiaalinen suojelu 

• EU otti käyttöön Euroopan osaamissopimuksen, jonka tarkoituksena on antaa työntekijöille tarvittavaa koulutusta yritysten tarpeisiin vastaamiseksi.
• EU ehdotti sääntöjä työolojen parantamiseksi alustatyössä, jota vuonna 2021 teki yli 28 miljoonaa ihmistä.
• EU laati palkka-avoimuutta koskevat säännöt, jotta sukupuolesta riippumatta toteutuisi perusperiaate, jonka mukaan samasta työstä on maksettava samaa palkkaa.
• Käyttöön otettiin lapsitakuu, jotta vähävaraisillakin perheillä on varaa päivähoitoon ja äidit ja isät pystyvät yhdistämään työnteon ja perhe-elämän.
• Uudessa naisten hallintoelinpaikkoja koskevassa direktiivissä asetetaan tavoitteeksi, että 40 prosenttia julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä on naisia. 

Kestävä rahoitus 

• EU:n luokitusjärjestelmäasetus eli kestävien taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmä kattaa noin 150 taloudellista toimintoa, joiden osuus Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä on kaksi kolmasosaa.
• Vihreitä joukkolainoja koskeva EU:n standardi tuli voimaan joulukuussa 2023. Sen myötä sijoittajat voivat luottaa siihen, että heidän sijoituksensa ovat kestäviä.
• Vuoden 2023 alussa voimaan tullut yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi antaa sijoittajille mahdollisuuden tutustua tietoihin, joita ne tarvitsevat tunteakseen sijoituskohdeyritystensä kestävyysvaikutukset. 

Digitaalinen rahoitus 

• Kryptovarojen markkinoita koskeva asetus on tuonut kesäkuusta 2023 kryptovarat ja kryptovarapalvelun tarjoajat sääntelyn ja valvonnan piiriin.
• Digitaalista häiriönsietokykyä koskeva säädös on ollut voimassa tammikuusta 2023 lähtien. Sillä parannetaan rahoitusalan kyberturvallisuutta Euroopassa ja varmistetaan, että toiminta pysyy yllä myös toimintahäiriötilanteissa.
• Komissio esitti euromääräisiä pikamaksuja koskevat uudet säännöt, ja lainsäätäjät hyväksyivät ne helmikuussa 2024.
• Mahdollisesta tulevasta digitaalisesta eurosta ja käteisen turvaamisesta laillisena maksuvälineenä tehtiin ehdotukset. 

Kansainvälinen verotus 

• EU ja jäsenvaltiot tekivät yhteistyötä monikansallisten yritysten efektiivisestä vähimmäisveropohjasta annettavan direktiivin laatimiseksi.
• Ehdotetulla yritysten tuloverotusta Euroopassa koskevalla kehyksellä helpotetaan sekä suurten yritysten että veroviranomaisten toimintaa, kun käyttöön otetaan uudet yhtenäiset säännöt, joilla määritetään konsernien veropohja.
• EU ehdottaa pk-yritysten päätoimipaikkaan perustuvaa verotusjärjestelmää, jotta pk-yritysten olisi helpompi laskea ja maksaa verot niiden toimiessa yli rajojen sisämarkkinoilla. 

Tulliliitto 

• Komissio tehnyt ehdotuksen EU:n tulliliiton perusteellisimmasta ja kattavimmasta uudistuksesta sitten sen perustamisen vuonna 1968. 

 Lue lisää näistä saavutuksista