Digitaalisia ratkaisuja koronaviruspandemian aikana

Innovatiivisia ratkaisuja

Koronaviruskriisin yhteydessä Euroopan komission digitaalistrategian merkitys korostui, koska digitaalisia välineitä käytettiin koronaviruksen leviämisen seurantaan, diagnostiikan, hoitojen ja rokotteiden tutkimukseen ja kehittämiseen sekä verkkoyhteyksien ja verkkoviestinnän turvallisuuden varmistamiseen. 

Pandemia aiheutti erilaisia rajoituksia, mikä osaltaan vauhditti sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan muuttumista yhä enemmän digitaaliseksi, ja internetin merkitys yhteydenpidossa korostui. Laajakaistaverkot ja digitaalinen infrastruktuuri mahdollistivat etäopiskelun, etätyön ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen. Yritysten luottamuspalvelujen, sähköisen hallinnon ja sähköisten terveyspalvelujen avulla voitiin varmistaa julkisten palvelujen jatkuvuus ja saatavuus. Luotettavat turvallisuusjärjestelmät puolestaan suojasivat käyttäjien henkilöllisyyden verkossa. 

Keskenään yhteentoimivat kontaktien jäljitys- ja varoitussovellukset

Eri maat ottivat käyttöön kontaktien jäljitys- ja varoitussovelluksia, joiden asentaminen ja käyttö oli vapaaehtoista. Sovellukset varoittivat käyttäjää, jos tämä oli ollut positiivisen koronavirustestituloksen saaneen henkilön lähellä. Ne toimivat myös kotimaan ulkopuolella. Terveysviranomaiset välittivät sovellusten kautta varoituksia ja muuta tärkeää tietoa. Käyttäjää esimerkiksi neuvottiin hakeutumaan testattavaksi tai eristäytymään, ja hänelle annettiin tarvittavat yhteystiedot. Useimmat EU-maat ottivat käyttöön kontaktien jäljitys- ja varoitussovelluksen koronaviruksen leviämisen torjunnan tueksi. 

EU:n hätätilanteen tukivälineestä myönnettiin noin 10 miljoonaa euroa kansallisten sovellusten yhdistämiseksi koko EU:ssa, jotta maiden rajat ylittäviä koronavirustartuntaketjuja voitiin katkaista mahdollisimman tehokkaasti ja näin pelastaa ihmishenkiä. 

Kansallisten jäljitys- ja varoitussovellusten yhdyskäytäväpalvelu varmisti suojatun tiedonvaihdon kansallisten sovellusten välillä. Se perustui hajautettuun arkkitehtuuriin ja tarjosi vahvan tietosuojan. Järjestelmä otettiin pilottivaiheen jälkeen käyttöön 19.10.2020. 

Palvelu yhdisti toisiinsa 19 kansallista sovellusta, joita ladattiin kaikkiaan 74 miljoonaa kertaa.  

Koronaviruskontaktien jäljityssovellukset EU-maissa 

Tekoäly

Tekoälyn ja suurteholaskennan analyyttisesta tehosta oli suuri apu koronaviruksen leviämismallien selvittämisessä. Niiden avulla terveysviranomaiset pystyivät seuraamaan koronaviruksen leviämistä ja laatimaan nopeasti tehokkaita torjuntastrategioita. 

Tekoälyä hyödynnetään terveydenhuoltoalalla myös roboteissa ja muissa välineissä, jotka ovat kosketuksissa potilaiden kanssa silloin, kun ihmiskontaktit on pidettävä mahdollisimman vähäisinä. 

Koronaviruspandemian torjunta: data, tekoäly ja supertietokoneet 

Supertietokoneet koronaviruksen torjunnassa

Covid-19-rokotteiden, -hoitomenetelmien ja -diagnoosien tutkimuksessa ja kehittämisessä oli mukana kolme eurooppalaista supertietokonekeskusta. 

Vertaamalla koronaviruksen proteiinien digitaalisia malleja tietokantaan, jossa on tuhansia lääkkeitä, pyrittiin selvittämään, mitkä aktiivisten molekyylien yhdistelmät reagoivat virukseen. Supertietokoneet täydensivät perinteistä kliinistä tutkimusmenetelmää, joka perustuu yritykseen ja erehdykseen. Lisäksi eräs lääkeyhtiö ja useat suuret biologian ja biokemian alan laitokset antoivat tutkijoille pääsyn lääketietokantoihinsa. Exscalate4CoV-tutkimusprojektissa, joka sai 3 miljoonaa euroa EU-rahoitusta, kartoitettiin EU:n tukeman suurteholaskenta-alustan avulla tunnettujen molekyylien mahdollisia vaikutuksia koronaviruksen rakenteeseen. Supertietokone analysoi 60 tunnissa yli 71 miljardia lääkemolekyyliä (5 miljoonaa simulaatiota sekunnissa). Tämän analyysin pohjalta havaittiin, että raloksifeeni voi tehokkaasti estää koronaviruksen lisääntymistä soluissa ja näin auttaa pysäyttämään sen etenemisen. 

Koronaviruksen torjunta – dataa avaruudesta

Euroopan komissio otti käyttöön yhdessä Euroopan avaruusjärjestön kanssa maan havainnointiin perustuvan nopean toiminnan välineen koronaviruksen seurantaan (RACE). Satelliittidatan avulla mitattiin koronaviruspandemiasta johtuvien sulkutoimien vaikutuksia ja seurattiin elpymistä paikallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla. 

EU:n avaruusohjelmassa yli 30 satelliittia välittää maksutonta ja avointa dataa/informaatiota, jota voitiin hyödyntää myös koronaviruspandemian seurannassa ja torjuntatoimissa. Ohjelman keskeisiä palveluja ovat sen maanseurantakomponentti Copernicus ja satelliittinavigointijärjestelmä Galileo.  

EU:n satelliitit seurasivat kriisin alusta lähtien liikenneruuhkia jäsenmaiden välisillä rajanylityspaikoilla ja kartoittivat terveydenhuoltolaitoksia, sairaaloita ja muuta kriittistä infrastruktuuria. Tekoälyn avulla analysoitu satelliittidata tarjosi viranomaisille niin EU:n kuin jäsenmaiden tasolla malleja, joiden avulla tilannetta voitiin ymmärtää paremmin ja siihen voitiin reagoida tehokkaammin. 

EU:n avaruustoimet koronaviruksen torjunnassa 

Maan havainnointiin perustuva nopean toiminnan väline koronaviruksen seurantaan (RACE)

Verkkoyhteydet

Kun EU-maissa alettiin välttää lähikontakteja koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi, yritykset ja viranomaiset siirsivät toimintojaan verkkoon entistä enemmän, ja myös kansalaisten netinkäyttö lisääntyi. Internetkapasiteetin tarve kasvoi huomattavasti, sillä etätyöt, etäopiskelu ja netin viihdekäyttö kuormittivat verkkoyhteyksiä. 

Jotta verkko ei ruuhkautuisi, Euroopan komissio kehotti teleoperaattoreita ja käyttäjiä ryhtymään tarvittaviin toimiin ja kävi keskusteluja suoratoistoalustojen johtajien kanssa. Suoratoistoalustoja kannustettiin suosimaan toistoa teräväpiirtoa heikommalla kuvanlaadulla, teleoperaattoreita varmistamaan, että tietoliikenne voi jatkua keskeytymättä, ja käyttäjiä säätämään asetukset datan kulutusta vähentäviksi. 

Euroopan komissio ja Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC) perustivat erityisen raportointimekanismin ja seurasivat internetliikenteen tilannetta jokaisessa EU-maassa, jotta mahdollisiin kapasiteettiongelmiin voitiin vastata. 

Osaamisen kehittäminen pandemian jälkeistä aikaa varten

Pandemia ja lähikontaktien välttämissuositukset muuttivat yhteydenpitoon, tutkimukseen ja innovointiin liittyviä työtapojamme. Edistääkseen digitaitoja niin koronaviruskriisin aikana kuin sen jälkeenkin Euroopan komissio julkisti 13.7.2020 työnantajien, rekrytoijien ja opettajien avuksi uudet digitaitoja koskevat ohjeet, jotka sisältävät käytännön toimia, vinkkejä ja verkkoresursseja tietoteknisten välineiden ja netin käyttäjille. Ohjeiden avulla kansalaiset voivat parantaa digitaitojaan, ja koulutus lisää heidän mahdollisuuksiaan saada pysyvä työpaikka tai ryhtyä yrittäjäksi. Digitaalisten taitojen parantaminen on myös osa Euroopan osaamisohjelmaa, jolla tuetaan eurooppalaisten työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutusta. Viisivuotinen ohjelma hyväksyttiin 1.7.2020. 

Verkko-opiskelu

Koronaviruspandemia hankaloitti suuresti koulutuksen tarjontaa Euroopassa. Uudet opetus- ja oppimistavat edellyttivät innovatiivisia, luovia ja osallisuutta edistäviä ratkaisuja. 

Euroopan komissio hyväksyi Erasmus+ -ohjelman vuoden 2020 työohjelman tarkistuksen, jonka myötä digitaalinen koulutus, digitaalinen nuorisotyö sekä luovia taitoja ja sosiaalista osallisuutta tukevat hankkeet saivat 200 miljoonaa euroa lisärahoitusta. 

Jotta opiskelu saattoi jatkua muuttuneissakin oloissa, verkkoon tuotiin saataville monenlaista oppimateriaalia: 

• Verkkoalustat 
• EU:n rahoittamissa hankkeissa kehitettyä oppimateriaalia 
• Stay at Home Digital Toolkit – välineitä digitaitojen kehittämiseen 
• SELFIE – ilmainen itsereflektioväline, joka auttaa kouluja hyödyntämään digitaaliteknologiaa tehokkaasti. SELFIEn avulla koulu voi koota yhteen opiskelijoiden, opettajien ja koulupäättäjien näkemykset digiteknologian käytöstä ja saada kuvan vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. SELFIE on saatavilla 31 kielellä. 
• Coding from home -hanke: Oppimisresursseja digitaitojen kehittämiseksi