Pohdinta-asiakirja Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta

Asiakirjassa esitetään 3 mahdollista skenaariota EU:n puolustuksen tulevaisuudesta:

• Turvallisuus- ja puolustusyhteistyö

Tässä skenaariossa EU-maat päättäisivät edelleen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön tarpeesta tapauskohtaisesti vapaaehtoispohjalta, ja EU täydentäisi kansallisia toimia kuten ennenkin. Puolustusyhteistyötä vahvistettaisiin, mutta EU:n osallistuminen vaativimpiin operaatioihin jäisi vähäiseksi. Perustettavan EU:n puolustusrahaston avulla voitaisiin kehittää uusia yhteisiä voimavaroja, mutta EU-maat valvoisivat edelleen suurelta osin puolustusvoimavarojen kehittämistä ja hankintaa. EU:n ja Naton yhteistyö säilyttäisi nykyisen muotonsa ja rakenteensa.

• Jaettu turvallisuus ja puolustus

Tässä pidemmälle tähtäävässä skenaariossa EU-maat yhdistäisivät tietyt taloudelliset ja operatiiviset resurssit solidaarisuuden lisäämiseksi puolustuksessa. Lisäksi EU osallistuisi vahvemmin Euroopan suojelemiseen rajojensa sisä- ja ulkopuolella. Se ottaisi suuremman roolin esimerkiksi kyberturvallisuudessa, rajavalvonnassa tai terrorismin torjunnassa ja vahvistaisi puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä toimia EU:n sisäisillä politiikan aloilla, kuten energia-, terveys-, tulli- tai avaruuspolitiikassa. Tämä edellyttää poliittista toimintatahtoa ja nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön soveltuvaa päätöksentekoa. EU ja Nato lisäisivät keskinäistä yhteistyötään ja koordinoisivat toimia kaikilla osa-alueilla.

• Yhteinen puolustus ja turvallisuus

Pisimmälle menevä skenaario käsittää unionin yhteisen puolustuspolitiikan määrittämisen asteittain, mikä johtaisi viime kädessä yhteiseen puolustukseen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan mukaisesti. Sen nojalla joukko jäsenmaita voi niin halutessaan päättää viedä eurooppalaista puolustusyhteistyötä uudelle tasolle. Tässä skenaariossa EU-maat sitoutuisivat vahvemmin toistensa turvallisuuteen, ja EU ja Nato jakaisivat vastuun Euroopan suojelusta. EU voisi toteuttaa korkean intensiteetin turvallisuus- ja puolustusoperaatioita, joiden tukena olisi jäsenvaltioiden puolustusvoimien jonkinasteinen yhdentyminen. EU tukisi yhteisiä puolustusohjelmia EU:n puolustusrahastosta ja perustaisi Euroopan puolustustutkimusviraston. Näin voitaisiin luoda myös todelliset eurooppalaiset puolustustarvikemarkkinat ja voitaisiin suojella puolustusteollisuuden keskeisiä strategisia toimintoja ulkoisilta yritysvaltauksilta.

Edellä kuvatut skenaariot eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan tarkoituksena on esittää kolme erilaista yhteisvastuun tasoa.

Euroopan turvallisuuden parantaminen on välttämätöntä. EU-mailla on tässä asiassa päätösvalta, ja ne määrittävät tavoitetason EU:n toimielinten tuella. Tulevaisuutta ajatellen niiden on nyt päätettävä, millä tavoin ja kuinka nopeasti halutaan edetä EU:n kansalaisten turvallisuuden varmistamiseksi.