Siirry pääsisältöön
Euroopan komission logo
Euroopan komissio

Lähi-idän kriisi

Avainkohdat

  • EU on tuominnut jyrkästi Persianlahden alueella tapahtuvat summittaiset hyökkäykset ja toistanut solidaarisuutensa niitä maita kohtaan, joihin hyökkäykset vaikuttavat.
  • EU:n jäsenmaat ovat kotiuttaneet turvallisesti yli 35 000 EU:n kansalaista, joista yli 13 000 EU:n tukemilla kotiutuslennoilla.
  • EU antaa vuonna 2026 Palestiinalle, Libanonille, Syyrialle, Jordanialle ja Egyptille yhteensä 458 miljoonaa euroa humanitaarista apua.

Euroopan unioni on sitoutunut puuttumaan Lähi-idän monimutkaisiin kriiseihin, kuten viimeaikaisiin tapahtumiin Iranissa. Se toimii monin eri tavoin kansalaisten evakuoinnista ja humanitaarisen avun antamisesta diplomaattiseen toimintaan, konfliktien liennyttämiseen ja uusien konfliktien syntymisen ehkäisemiseen.

Iranin konflikti

 

EU on tuominnut yksiselitteisesti Iranin summittaiset hyökkäykset. EU on ollut 28. helmikuuta 2026 lähtien jatkuvasti yhteydessä johtajiin Lähi-idässä ja Euroopassa, osoittanut solidaarisuutta Iranin hyökkäyksen kohteeksi joutuneita maita kohtaan ja tukenut Iranin kansan demokraattisia pyrkimyksiä.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa sekä korkea edustaja, varapuheenjohtaja Kaja Kallas ovat vahvistaneet EU:n sitoutumisen alueelliseen vakauteen ja kehottaneet

  • lieventämään jännitteitä välittömästi ja noudattamaan mahdollisimman suurta pidättyvyyttä
  • suojelemaan siviilejä ja siviili-infrastruktuuria
  • noudattamaan Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaa kaikilta osin.

EU:n kanta toistettiin 19. maaliskuuta 2026 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä, joissa kaikki 27 johtajaa tuomitsivat Iranin iskut, vaativat välitöntä tulitaukoa ja kehottivat keskeyttämään energia- ja vesi-infrastruktuuriin kohdistuvat hyökkäykset.

 

Puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja puheenjohtaja António Costa sekä muut johtajat ilmaisivat tyytyväisyytensä kahden viikon tulitaukoon ja kehottivat molempia osapuolia neuvottelemaan sodan nopeasta ja pysyvästä lopettamisesta. 

Keskeiset diplomaattiset toimet

  1. 28.2.2026

    Puheenjohtajat von der Leyen ja Costa vahvistivat EU:n sitoutumisen alueelliseen vakauteen, ydinturvallisuuteen ja diplomaattisiin toimiin ja kehottivat kaikkia osapuolia osoittamaan pidättyvyyttä ja kunnioittamaan kansainvälistä oikeutta.

  2. 5.3.2026

    Korkea edustaja, varapuheenjohtaja Kaja Kallas kutsui koolle EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston yhteisen ministerikokouksen.

  3. 9.3.2026

    Puheenjohtaja von der Leyen ja puheenjohtaja Costa keskustelivat Jordanian, Egyptin, Bahrainin, Libanonin, Syyrian, Turkin, Armenian, Irakin, Qatarin, Kuwaitin, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien, Saudi-Arabian ja Omanin johtajien kanssa. 
    He toivat esiin EU:n solidaarisuuden aluetta kohtaan, tuomitsivat hyökkäykset ja tukivat diplomaattisia pyrkimyksiä lieventää jännitteitä, suojella siviilejä ja turvata energiaturvallisuus.

  4. 18.3.2026

    Puheenjohtaja von der Leyen tapasi YK:n pääsihteerin António Guterresin keskustellakseen Lähi-idän sodan vaikutuksista sekä kansainvälisen oikeuden ja monenvälisen yhteistyön ylläpitämisestä.

  5. 17.4.2026

    Puheenjohtaja von der Leyen osallistui videoneuvotteluun, jossa käsiteltiin täysimittaisen merenkulun palauttamista pysyvästi Hormuzinsalmeen.

EU:n kansalaisten auttaminen

Euroopan kansalaisten turvallisuus alueella on EU:n ensisijainen tavoite. EU on toiminut ripeästi auttaakseen konfliktin vuoksi jumiin jääneitä palaamaan turvallisesti kotiin. Yli 35 000 EU:n kansalaista on palautettu alueelta turvallisesti sen lisäksi, että kymmenet tuhannet ovat poistuneet maksamalla kaupallisille tahoille.

Euroopan komission hätäavun koordinointikeskus on tukenut jäsenvaltioita kotiutuslentojen järjestämisessä. Unionin pelastuspalvelumekanismin kautta

  • Yli 92 kotiutuslentoa
    liikennöity
  • Yli 13 400 EU-kansalaista
    turvallisesti kotiin
  • 5 rescEU-lentoa
    toteutettu

Merellinen turvallisuus ja energiatoimenpiteet

EU:lla on kaksi merioperaatiota merireittien turvaamiseksi Intian valtamerellä ja Punaisellamerellä: EUNAVFOR Atalanta ja EUNAVFOR Aspides.

Tällä hetkellä ei ole välittömiä toimitusvarmuuteen liittyviä ongelmia. Euroopan energiajärjestelmä on hyvin valmistautunut ja häiriönsietokykyinen tarjonnan monipuolistamiseen, varantojen kasvattamiseen ja yhteenliitettävyyden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden ansiosta. 

Eurooppa on kuitenkin edelleen altis hintojen maailmanlaajuiselle epävakaudelle. Vastauksena tähän Euroopan komissio ehdottaa väliaikaisia ja kohdennettuja toimenpiteitä, joilla tarjotaan nopeaa helpotusta ja edistetään samalla sähkön hinnoittelun keskeisten osatekijöiden rakenneuudistuksia. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa valtiontuen laajentaminen, verkon tehokkuuden parantaminen, sähköön kohdistuvien verojen alentaminen suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin ja päästökauppajärjestelmän nykyaikaistaminen.

Humanitaarinen apu

EU:n vastaus Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin

EU tuomitsi Hamasin eri puolilla Israelia 7. lokakuuta 2023 tekemät väkivaltaiset ja mielivaltaiset hyökkäykset. Se vahvisti solidaarisuutensa Israelia kohtaan ja korosti sen oikeutta puolustautua kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti. EU toisti, että siviilejä on suojeltava kaikkina aikoina ja ilmaisi huolensa Israelin sotilasoperaatioiden ja rajoitetun pääsyn aiheuttamista humanitaarisista vaikutuksista Gazaan.

EU oli tyytyväinen, että lokakuussa 2025 sovittiin tulitauosta ja panttivankien vapauttamisesta. Se kehotti kaikkia osapuolia panemaan tulitauon kaikilta osin täytäntöön, mihin sisältyy myös Israelin vetäytyminen Gazasta ja humanitaarisen avun esteetön pääsy alueelle. EU kehotti kansainvälisiä sidosryhmiä tehostamaan pyrkimyksiä kohti kahden valtion ratkaisua, jossa Israel ja Palestiinan valtio elävät rinnakkain rauhassa turvallisten ja tunnustettujen rajojen sisällä. EU tuomitsi Gazan yhä jatkuvan katastrofaalisen humanitaarisen tilanteen ja kehotti Israelia sallimaan humanitaarisen avun välittömän ja esteettömän perillepääsyn ja laajamittaisen jakelun.

Taloudellinen tuki

  • EU osoitti palestiinalaishallinnolle heinäkuun 2024 ja helmikuun 2025 välisenä aikana 400 miljoonaa euroa hätäapua.

  • Ehdotetulla 1,6 miljardin euron monivuotisella ohjelmalla vuosiksi 2025–2027 pyritään edistämään elpymistä Länsirannalla, Itä-Jerusalemissa ja Gazassa. Tähän sisältyy 620 miljoonaa euroa palestiinalaishallinnolle annettavaa suoraa rahoitusapua, joka on osittain linkitty sen sitoutumiseen toteuttaa uudistuksia.

  • EU tekee yhteistyötä jäsenvaltioidensa ja kansainvälisten kumppaneidensa kanssa Palestiinan avunantajaryhmän kautta. Tarkoituksena on saada poliittista tukea Palestiinan valtion tulevalle toteuttamiskelpoiselle hallinnolle ja edistää uudistusten täytäntöönpanoa.

EU:n humanitaarinen tuki Palestiinan kansalle

EU on ollut Palestiinan kansan suurin kansainvälinen avunantaja yli kahden vuosikymmenen ajan. Se on antanut tänä aikana yli 1,25 miljardia euroa humanitaarista apua. Tästä yli 550 miljoonaa euroa on annettu lokakuun 2023 jälkeen. Osa tästä avusta on toimitettu EU:n humanitaarisen ilmasillan kautta, jonka kautta on kuljetettu yli 5 400 tonnia välttämättömiä tarvikkeita 81 lennolla.

EU antaa apua myös EU:n pelastuspalvelumekanismin puitteissa Kyproksen merikäytävän kautta. Kyprokseen on perustettu EU:n logistiikkakeskus kanavoimaan apua EU:n jäsenvaltioista Gazaan. Vuodesta 2024 alkaen 451 potilasta ja 1240 perheenjäsentä on evakuoitu EU:hun lääketieteellistä hoitoa varten.

  • 16. HUHTIKUUTA 2025
More about the EU support to Palestinians - Factsheet

Tätä sivua on päivitetty viimeksi 26 maaliskuuta 2026