Eurooppalaisen elämäntavan edistäminen

Lunastamme lupauksemme

Koska maailmantilanne käy yhä arvaamattomammaksi, olemme asettaneet etusijalle kansalaisten suojelemisen ja yhteisen turvallisuutemme varmistamisen. Jatkuvasti muuttuvien uhkien edessä olemme valinneet kokonaisvaltaisen lähestymistavan turvallisuuteen ja kehittäneet välineitä eurooppalaisten turvallisuuden säilyttämiseksi. Ulkorajojemme moitteetonta toimintaa suojataan valvomalla Schengen-alueen turvallista laajentumista. Venäjän aloitettua perusteettoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan olemme parantaneet puolustusvalmiuksiamme ja lujittaneet kumppanuuttamme NATOn kanssa. 

Muuttoliike- ja turvapaikka-asiat herättävät eurooppalaisissa kasvavaa huolta, joten olemme myös luoneet yhteisen muuttoliikkeen hallintajärjestelmän. Tämän työn tuloksena syntyi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus, jossa yksikään jäsenmaa ei ole yksin vastuussa muuttoliikkeeseen liittyvistä paineista ja jossa turvapaikka-asioita käsitellään ihmisarvoisella ja kestävällä tavalla. Olemme myös hyödyntäneet muuttoliikkeen myönteisiä mahdollisuuksia käynnistämällä osaamiskumppanuuksia keskeisten kumppanimaiden kanssa.  

Covid-19-pandemian laannuttua olemme sitoutuneet valmistamaan EU:ta paremmin kansanterveysuhkiin tulevaisuudessa. Tätä varten on alettu rakentaa Euroopan terveysunionia, jossa kaikki EU-maat valmistautuvat ja reagoivat terveyskriiseihin yhdessä. EU varmistaa, että saatavilla on kohtuuhintaisia ja innovatiivisia lääkintätarvikkeita ja että jäsenmaat tekevät yhteistyötä kaikenlaisten sairauksien, mm. syövän, ennaltaehkäisyn, hoidon ja jälkihoidon parantamiseksi. 

pidetyt lupaukset

Muuttoliikkeen hallinta 

• Vuonna 2024 hyväksytyllä muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksella luodaan yhtenäinen järjestelmä muuttoliikkeen hallitsemiseksi kestävällä tavalla. Siihen sisältyy mekanismeja, joilla edistetään yhteisvastuuta muuttopaineiden kohteena olevien jäsenmaiden välillä.
• Sinistä korttia koskeva direktiivi tuli voimaan marraskuussa 2021, ja sen ansiosta EU:n ulkopuolisista maista tulevat erittäin pätevät työntekijät voivat hyötyä nopeutetuista maahanpääsymenettelyistä, mikä edistää EU:n taloudellista kilpailukykyä.
• Talent Partnerships on valmisteltu keskeisten kumppanimaiden, kuten Marokon, Tunisian, Egyptin, Bangladeshin ja Pakistanin, kanssa.
• Vuonna 2023 ehdotimme EU:n osaajareserviä, jonka on tarkoitus saattaa yhteen EU:n työnantajat ja kansainväliset työnhakijat.
• Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastosta tehtiin täysivaltainen turvapaikkavirasto: EU:n turvapaikkavirasto, jolla on enemmän välineitä jäsenmaiden tukemiseksi turvapaikka-asioiden ja vastaanoton hallinnoinnissa.
• Frontexin henkilöstöä on lähetetty EU:n ulkorajoille, ja sen pysyvä joukko kasvaa vuoteen 2027 mennessä 10 000 jäseneen.
• Ihmissalakuljetuksenvastainen maailmanlaajuinen allianssi (2023) ja päivitetty lainsäädäntö ovat tehostaneet toimia salakuljetuksen torjumiseksi Europolin tuella.   

Schengen-alueen laajentaminen 

• Schengen-alue on laajentunut Kroatiaan, Romaniaan ja Bulgariaan, ja sen hallintoa ja sääntöjä on päivitetty.  

Terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta 

• Vuonna 2020 esitetyn terrorisminvastaisen ohjelman pohjalta on toteutettu konkreettisia toimia, joilla voidaan paremmin ehkäistä terroriuhkia ja reagoida niihin.
• Helmikuussa 2021 tulivat voimaan uudet säännöt, jotka koskevat laillisten ampuma-aseiden tehostettua valvontaa ja räjähteiden saatavuutta.
• Uuden eurooppalaisen satama-allianssin tarkoituksena on parantaa satamien kykyä estää rikollisten soluttautumista tehostamalla tulli- ja lainvalvontaviranomaisten sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden työtä satamissa kaikkialla EU:ssa
• Ihmiskaupan torjuntaa koskevat tarkistetut säännöt tulivat voimaan heinäkuussa 2024. Säännöissä lisätään hyväksikäytön muotoihin pakkoavioliitto, laiton adoptio ja sijaissynnytys. 

Poliisiyhteistyö 

• Europolin ja Eurojustin toimeksiantoja on vahvistettu ja niiden resursseja lisätty, jotta voidaan tukea kansallista poliisia rajat ylittävissä tutkimuksissa ja reagoida nopeammin järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin. 

Kriittisen infrastruktuurin ja kyberuhkien sietokyvyn vahvistaminen 

• Kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva direktiivi tuli voimaan vuonna 2023. Sillä vahvistetaan kriittisten toimijoiden kykyä selviytyä luonnonkatastrofeista, terrori-iskuista, sabotaasista ja yleisistä hätätilanteista.
• Niin sanotulla NIS 2 -direktiivillä laajennetaan kyberturvallisuussäännöt kattamaan uusia aloja, kuten televiestintäpalvelujen tarjoajat, postipalvelut, julkishallinto ja terveydenhuolto.
• Digitaalista häiriönsietokykyä koskeva säädös tuli voimaan vuonna 2023. Sen avulla varmistetaan rahoitusalan toiminnan jatkuvuus myös toimintahäiriötilanteissa.
• Vuonna 2023 hyväksytyllä kyberresilienssisäädöksellä parannetaan digitaalisten tuotteiden kyberturvallisuuden tasoa vauvamonitoreista, älykelloista ja tietokonepeleistä palomuureihin ja reitittimiin.  

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuminen 

• Vuonna 2022 ehdotimme lainsäädäntöä, jolla ehkäistään ja torjutaan lasten seksuaalista hyväksikäyttöä verkossa ja suojellaan lapsia reaalimaailmassa ja verkossa.  

Euroopan terveysunioni 

• Komissio on perustanut oman terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) varmistaakseen, että EU ja jäsenmaat ovat valmiita toimimaan rajat ylittävien terveysuhkien varalta.
• Kriittisten lääkkeiden allianssin tehtävänä on kartoittaa lääkepulaan liittyviä haasteita ja politiikkaratkaisuja. Lisäksi joulukuussa 2023 esitettiin unionin kriittisten lääkkeiden luettelon ensimmäinen versio.
• Vuonna 2024 sovittiin eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta, joka antaa ihmisille mahdollisuuden valvoa ja käyttää terveystietojaan kaikkialla EU:ssa. Näin edistetään digitaalisten terveyspalvelujen ja -tuotteiden sisämarkkinoita.
• Vuonna 2021 käynnistimme EU:n syöväntorjuntasuunnitelman, josta myönnetään 4 miljardia euroa syöväntorjuntaan. 

Lue lisää siitä, mitä komissio on tehnyt hallitakseen muuttoliikettä vastuullisesti ja tehdäkseen Euroopasta turvallisemman.