Euroopan komission koronavirustoimet – yleiskatsaus

Euroopan komissio pyrkii kaikin tavoin hillitsemään koronaviruksen leviämistä, tukemaan EU-maiden kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä sekä lieventämään pandemian sosioekonomisia vaikutuksia, mikä edellyttää ennennäkemättömän laajoja toimia sekä kansallisella että EU:n tasolla.

Euroopan komission koronavirustyöryhmä

Komissio on auttanut kriisin ratkaisemisessa monin tavoin:

EU:n toimien aikajana

Komission rokotestrategian tavoitteena on

Rokotteiden saatavuuden ja rokotusten turvaaminen EU-maissa

Komissio on koonnut monipuolisen rokotevalikoiman EU:n kansalaisten käyttöön kohtuullisin hinnoin. Sopimuksia on tehty 8 rokotevalmistajan kanssa. Niiden perusteella EU on varannut enimmillään 4,2 miljardia annosta seuraavia rokotteita:

Komissio on antanut joulukuun 2020 jälkeen ehdollisen myyntiluvan kuudelle covid-19-rokotteelle, joiden valmistajat ovat BioNTech ja Pfizer (21.12.2020), Moderna (6.1.2021), Astra Zeneca (29.1.2021), Johnson & Johnson (11.3.2021) ja Novavax (20.12.2021) ja Valneva (24.6.2022). 

Rokoteannosten toimitukset EU-maihin ovat lisääntyneet tasaisesti joulukuusta 2020 lähtien. Rokotustahti on nopeutunut kaikkialla EU:ssa niin, että 86 % aikuisväestöstä oli saatu täysin rokotettua elokuun 2022 puoliväliin mennessä. 

Uusien koronavirusmuunnosten ilmaantuessa komissio on suunnannut varoja kiireelliseen tutkimukseen ja tehnyt ennakkohankintasopimuksia tehosterokotteista ja rokotteiden mukauttamisesta uusiin muunnoksiin.

Komissio on myös aloittanut uuden yhteishankintamenettelyn rokotuksissa tarvittavia laitteita ja tarvikkeita varten. Komissio on lisäksi ehdottanut, että sairaaloiden ja lääkäreiden ei tarvitsisi maksaa arvonlisäveroa rokotteista ja testipakkauksista.

Uusien koronavirusmuunnosten uhan ennakointi

Komissio on perustanut terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA), jonka tehtävänä on ehkäistä ja havaita terveysuhkia ja reagoida niihin nopeasti. 
 
HERA on EU-maiden ja EU:n toimielinten yhteinen resurssi- ja valvontakeskus, jonka avulla parannetaan EU:n varautumista rajat ylittäviin terveysuhkiin. 

HERA on yksi Euroopan terveysunionin kulmakivistä. Kyseessä on koko EU:n kattava uusi terveysuhkiin varautumista ja terveydenhuollon kestokykyä tukeva toimi, josta Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti Unionin tila -puheessa syyskuussa 2021. Sillä korjataan EU:n terveysuhkiin ja -valmiuteen liittyviä puutteita.

Von der Leyenin esityksen mukaan tähän toimeen olisi osoitettava 50 miljardin euron Team Europe -investoinnit.

Tuotannon tehostaminen

Komissio perusti 4.2.2021 työryhmän, jonka tehtävänä on edistää covid-19-rokotteiden tuotantokapasiteetin lisäämistä EU:ssa. Se toimii keskitettynä yhteyspisteenä tukea tarvitseville valmistajille ja kartoittaa tuotantokapasiteetin ja toimitusketjujen pullonkauloja.

Työryhmä on jo onnistunut poistamaan joitakin ongelmakohtia ja hidasteita sekä kartoittanut EU:n tuotantokapasiteettia koko toimitusketjussa. Se on myös edistänyt kumppanuuksia järjestämällä rokotevalmistajille ja hoitomenetelmien kehittäjille verkostoitumistapahtumia. Työryhmän tavoitteena on lisäksi varmistaa riittävä pitkän aikavälin tuotantokapasiteetti Euroopassa ja edistää rokotteiden saatavuutta ja jakamista koko maailmassa.

Tutkimusrahoitus

Komissio on tammikuusta 2020 alkaen mobilisoinut yli 660 miljoonaa euroa Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rokotteiden, uusien hoitomenetelmien, diagnostisten testien ja terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen. Tavoitteena on viime kädessä torjua koronaviruksen leviämistä ja pelastaa ihmishenkiä.

Komissio on tarjonnut rahoitustukea eurooppalaiselle CureVac-lääkevalmistajalle rokotteiden kehittämistä varten. Tuki annetaan Euroopan investointipankin myöntämän 75 miljoonan euron lainan takauksena.

Euroopan investointipankki on myös allekirjoittanut 100 miljoonan euron rahoitussopimuksen immunoterapiaan erikoistuneen BioNTech SE -lääkevalmistajan kanssa rokotusohjelman kehittämistä varten. EIP:n rahoitusta tuetaan sekä Horisontti 2020 -puiteohjelmasta että Euroopan investointiohjelmasta.

Maailmanlaajuisen pandemiantorjunnan varmistaminen

Globaali pandemia vaatii globaaleja ratkaisuja. Tämän vuoksi komissio on sitoutunut varmistamaan, että covid-19-rokotteet ovat saatavilla kaikkialla – myös matalan ja keskitulotason maissa.

Komissio järjesti vuonna 2020 Coronavirus Global Response -varainkeruukampanjan, jossa kerätyillä varoilla on tuettu kohtuuhintaisten koronavirusrokotteiden, -hoitojen ja -testien kehittämistä ja yleistä saatavuutta. Toukokuussa 2020 käynnistetty kampanja huipentui kesäkuussa maailmanlaajuiseen avunantajien huippukokoukseen ja konserttiin.

Euroopan komissio ja Euroopan investointipankki tukevat COVAX-yhteistyömekanismia, jonka tavoitteena on varmistaa covid-19-rokotteiden oikeudenmukainen ja yleisen saatavuus koko maailmassa.
    
Team Europe on tähän mennessä luvannut yhdessä EU-maiden kanssa COVAXille yli 3 miljardia euroa. Näin EU on yksi sen suurimmista avunantajista.

EU-johtajat ovat sopineet 2,018 biljoonan euron (nykyhintoina) elpymispaketista, jonka rahoitus saadaan EU:n vuosien 2021–2027 talousarviosta ja NextGenerationEU -välineestä. Sopimuksen mukaan komissio voi lainata markkinoilta enintään noin 800 miljardia euroa (nykyhintoina).

Komissio keräsi 15.6.2021 ensimmäisessä NextGenerationEU-transaktiossaan 20 miljardia euroa kymmenvuotisella joukkolainalla, joka erääntyy 4.7.2031. Sillä on tarkoitus rahoittaa Euroopan toipumista koronaviruskriisistä ja sen seurauksista. Kun mukaan lasketaan kesä-heinäkuussa 2021 toteutetut uudet liikkeeseenlaskut, komissio on tähän mennessä kerännyt 45 miljardia euroa. Varat käytetään nyt Next Generation EU -välineen, elpymis- ja palautumistukivälineen ja EU:n talousarvio-ohjelmien ensimmäisiin maksuihin. NextGenerationEU-välineen ensimmäinen maksuerä suoritettiin jo kesäkuun lopussa REACT-EU-ohjelman puitteissa. 

Komissio oli elokuun loppuun mennessä arvioinut ja hyväksynyt 19 kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Ensimmäiset maksut, yhteensä yli 49 miljardia euroa, oli 21.9.2021 mennessä maksettu Belgialle, Espanjalle, Italialle, Kreikalle, Kyprokselle, Latvialle, Liettualle, Luxemburgille, Portugalille, Ranskalle, Saksalle ja Tanskalle.

Komissio hyväksyi jo vuonna 2020 useita tukitoimia:

Tavoitteena Euroopan terveysunioni

Komissio loi 11.11.2020 perustan Euroopan terveysunionille. Sen kulmakivinä ovat

• vahva terveysturvajärjestelmä, johon sisältyvät

  • yhdenmukaistetut EU-tason, kansalliset ja alueelliset valmius- ja reagointisuunnitelmat, joita komissio ja EU:n virastot tarkastavat ja testaavat säännöllisesti

  • EU:n laajuinen hätätilajärjestely, jolla tiivistetään koordinointia ja mahdollistetaan kriisitilanteessa tarvittavien laitteiden ja tarvikkeiden kehittäminen, varmuusvarastointi ja hankinnat

• vahvat EU:n virastot:

  • Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC), joka seuraa epidemiologista tilannetta yhteisen datan perusteella

  • Euroopan lääkevirasto (EMA), joka valvoo lääkkeiden ja terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuutta, ennakoi saatavuusongelmien riskejä ja koordinoi lääkkeiden kliinisiä kokeita

  • uusi terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA).

Lääketieteellinen ohjaus EU-maille 

Komission asiantuntijaryhmä, johon kuuluu seitsemän riippumatonta epidemiologia ja virologia, antaa tutkimustietoon perustuvia ohjeita ja neuvoja seuraavilla osa-alueilla:

• kaikkien EU-maiden yhteiset vastatoimet
• kliinisen hoidon erojen ja puutteiden kartoittaminen ja korjaaminen
• terveydenhuollon toimien, pelastuspalvelutoimien ja muiden resurssien priorisointi
• politiikkatoimet koronaviruspandemian pitkän aikavälin seurausten lieventämiseksi.

Komissio on toteuttanut tämän asiantuntijaryhmän ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) tieteellisten lausuntojen perusteella seuraavat toimet:

Henkilönsuojaimet

Komissio pyrkii edistämään henkilönsuojainten tuotantoa ja saatavuutta, ja sitä varten komissio

• arvioi tiiviissä yhteistyössä EU-maiden kanssa henkilönsuojainten varastojen riittävyyttä EU:ssa, tuotantokapasiteettia ja tulevia tarpeita
• ohjaa vaatimustenmukaisuuden arviointia ja markkinavalvontaa, jotta henkilönsuojainten tarjontaa voidaan lisätä terveys- ja turvallisuusnormeista tinkimättä
• keskustelee teollisuuden kanssa tuotantolinjojen muuntomahdollisuuksista ja antaa valmistajille ohjeita henkilönsuojainten, käsidesin ja antiseptisten aineiden tuotannon lisäämiseksi.

Testit

Komissio on antanut pandemian aikana suosituksia, joilla on koordinoitu EU-maiden toimia, jotta on voitu parhaalla mahdollisella tavalla hillitä viruksen leviämistä sekä ylläpitää ihmisten ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta ja taloudellista toimeliaisuutta.

Komission aloitteesta on otettu käyttöön digitaaliset todistukset, joilla mahdollistetaan ihmisten turvallinen ja vapaa liikkuminen EU:ssa pandemian aikana.

EU:n digitaalista koronatodistusta koskevaa asetusta alettiin soveltaa 1.7.2021. Sen myötä EU-kansalaisilla ja EU:ssa asuvilla on mahdollisuus saada digitaalinen koronatodistus, joka kelpaa kaikkialla EU:ssa. Digitaaliset ja paperiset todistukset ovat maksuttomia, ja niitä voi käyttää todisteena rokotuksesta, testauksesta tai sairastetusta koronavirustaudista.

Vuonna 2020 komissio laati

• suuntaviivat rajaturvallisuustoimenpiteitä varten terveyden suojelemiseksi ja tavaroiden ja välttämättömien palvelujen saatavuuden turvaamiseksi
• ohjeet, joilla varmistetaan työntekijöiden mahdollisuus liikkua EU:ssa maasta toiseen etenkin terveydenhuolto- ja elintarvikealalla
• risteilyalusten matkustajien ja rahtialusten miehistöjen terveyttä, kotiuttamista ja matkustusjärjestelyjä koskevat ohjeet
• suositusehdotuksen, jolla varmistetaan, että koronaviruspandemian vuoksi EU-maissa sovellettavia liikkumisrajoituksia koordinoidaan ja niistä tiedotetaan selkeästi EU:n tasolla ja jossa vahvistetaan mm. yhteiset tartuntariskin määritysperusteet ja riskikartoissa käytettävät värikoodit; komissio pyrkii myös yhdenmukaistamaan karanteenikäytäntöjä yhteistyössä EU-maiden kanssa
• ohjeet matkustajien vapauttamiseen väliaikaisista matkustusrajoituksista
• testausprotokollan lentoliikennettä varten ja EU:n matkustajaluettelolomakkeen (valmisteilla).

Matkustaminen ja tavaraliikenne koronaviruspandemian aikana

Komissio on tiiviisti yhteydessä sosiaalisen median palveluihin ja tukee niiden toimia, joilla nostetaan esiin luotettavaa sisältöä, valistetaan käyttäjiä disinformaatiosta sekä rajoitetaan koronavirukseen liittyvän disinformaation ja mainonnan levittämistä.

EUvsDisinfo-sivustolla esitellään ja kumotaan yli 700 disinformaatiota sisältävää väittämää koronaviruksesta. Myös komission Disinformaation torjunta -sivulla on materiaalia, jota voi hyödyntää myyttien kumoamisessa ja faktojen tarkistamisessa.

Komissio osallistuu monenlaisin keinoin koronavirukseen liittyvän disinformaation ja misinformaation torjuntatyöhön ja myös rahoittaa alan tutkimusta.

Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto tekevät tiiviisti yhteistyötä muiden EU-elinten sekä EU-maiden kanssa muun muassa vuonna 2019 perustetun nopean hälytysjärjestelmän kautta. Yhteistyötä tehdään myös kansainvälisten kumppaneiden (G7 ja NATO) kanssa.

Nämä toimet otetaan huomioon myös EU:n muussa disinformaation torjuntatyössä, jota tukevat kaksi asiakirjaa komissio hyväksyi joulukuussa 2020: Eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelmalla vahvistetaan edelleen EU:n toimia disinformaation torjumiseksi. Tavoitteena on auttaa EU:ta sopeutumaan tilanteisiin, joissa esiintyy muuttuvia uhkia ja manipulointiyrityksiä, sekä tukea vapaita ja riippumattomia tiedotusvälineitä. Digipalvelusäädöksessä vahvistetaan mainontaan, algoritmiprosesseihin ja alustojen omaan sisällön moderointiin liittyvää vastuuvelvollisuutta.

Yhteistyössä EU:n disinformaatiokäytännesääntöjen allekirjoittajien kanssa on perustettu kuukausittainen seurantaohjelma, jonka avulla saadaan tietoa misinformaatiosta ja disinformaatiosta myös rokotteisiin liittyen. Komissio ehdotti maaliskuussa 2021 muutoksia käytännesääntöihin, jotta niistä tulisi tehokkaammat, vakaammat ja joustavammat.