Meneillään olevat hankkeet
EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta (Horisontti 2020) on osoitettu huomattavasti varoja tutkimuksille, joissa tarkastellaan disinformaatiota sosiaalisessa mediassa ja perinteisessä mediassa. Esimerkkejä näistä tutkimushankkeista ovat SOMA (The Social Observatory for Disinformation and Social Media Analysis), PROVENANCE, SocialTruth, EUNOMIA ja WeVerify. Ne auttavat ymmärtämään sosiaalisen median dynamiikkaa sekä sosiaalisen median ja perinteisen median suhdetta.
SOMA-hankkeessa on jo koottu runsaasti disinformaatioon sekä koronaviruksen mukanaan tuomaan ”informaatioepidemiaan” liittyviä resursseja ja analyyseja. Hankkeissa esitetään erilaisia ratkaisuja disinformaation torjumiseksi: sisällöntarkastukseen keskittyvä foorumi, työkaluja faktantarkistukseen, disinformaation sosioekonomisten vaikutusten arviointimenetelmä, strategioita ja toimia, joilla parannetaan medialukutaitoa, analysoidaan oikeudellisia esteitä ja yhteisöperustaista itsesääntelyä, sekä disinformaatiotietopankki.
HERoS-hankkeen tavoitteena on tehostaa koronaviruspandemiaan ja muihin kansanterveysuhkiin liittyviä toimia ja auttaa niistä päättäviä toimijoita tekemään faktatietoon perustuvia päätöksiä. Hankkeessa kehitetään uutta menetelmää sosiaalisen median sisällön luokitteluun ja suodattamiseen, jotta koronavirukseen liittyviä huhuja ja väärää tietoa voidaan torjua paremmin.
Useita muita Horisontti 2020 -puiteohjelman käynnissä olevia hankkeita (Yhteiskunnallinen haaste 6- ja Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten -erityistavoitteet) on mukautettu niin, että niissä otetaan huomioon myös koronaviruspandemiaan liittyvä disinformaatio. Esimerkiksi Co-inform-hankkeessa, jossa työstetään välineitä kriittisen ajattelun ja digitaalisen lukutaidon edistämiseksi yhteiskunnassa, on jo julkaistu tutkimuksia koronavirukseen liittyvästä virheellisestä tiedosta. QUEST-hankkeessa, jossa käsitellään tiede- ja teknologiaviestinnän laatua ja tehokkuutta, on samaten kiinnitetty huomiota koronaviruskriisiin liittyvän laadukkaan tieteellisen viestinnän eri näkökohtiin. TRESCA-hankkeessa, jossa pyritään lisäämään luottamusta tieteeseen ja innovointiin tutkijoiden, toimittajien ja poliittisten päättäjien välisten innovatiivisten viestintäkäytäntöjen avulla, on myös analysoitu keinoja, joilla virheelliset tiedot voidaan havaita ja niiden levittäminen pysäyttää.
Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitettavassa FANDANGO-hankkeessa kootaan ja todennetaan uutisdatan, medialähteiden, sosiaalisen median ja avoimen datan typologioita, minkä avulla pyritään tehostamaan valeuutisten tunnistamista ja näin tarjoamaan tehokkaampaa ja todennettua viestintää kaikille eurooppalaisille. FANDANGO-hankkeen tavoitteena on poistaa datan yhteentoimivuuden esteet ja tarjota yhtenäisiä tekniikoita ja integroitu massadata-alusta, jolla tuetaan perinteistä media-alaa uudessa toimintaympäristössä ja lisätään avoimuutta.
Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) tukee teoreettista tutkimusta, kuten Oxford Internet Instituten johtaja Phil Howardin vetämää Computational Propaganda (COMPROP) -hanketta, jossa tarkastellaan, miten automatisoidut järjestelmät (algoritmit ja botit) vaikuttavat poliittiseen keskusteluun Euroopassa. Siinä hyödynnetään yhteiskuntatieteen ja tietojenkäsittelytieteen menetelmiä. Tutkimusta on esitelty ERC:n verkkosivustolla ja ERCTalks-keskustelusarjassa. Howardin tiimi on tuottanut viikoittaisia koronavirukseen liittyvää virhetietoa käsitteleviä katsauksia. ERC on myös julkaissut Howardin haastattelun. ERC:n tukea on saanut myös Exeterin yliopiston professori Jason Reiflerin johtama DEBUNKER-hanke ”Misperceptions in Politics, Health, and Science: Causes, Consequences, and the Search for Solutions”, jota esitellään ERC:n artikkelissa.
Valeuutisten leviämistä käsittelevässä FARE-hankkeessa tarjotaan teoreettiset puitteet todennettavien ennusteiden tekemiselle. Hankkeessa kehitetään monitieteistä tutkimusta, jolla lisätään tietämystä päätöksentekoprosessista ja tehdyistä virheistä, hyödyntäen kokeellisia tekniikoita ja laskentatekniikoita, mm. massadataa.
Euroopan tutkimusneuvosto on myöntänyt tukea myös konseptin toimivuuden osoittamista koskeviin toimiin, kuten GoodNews-hankkeeseen, jossa käytetään syväoppimisteknologiaa valeuutisten tunnistamiseen. Hankkeessa kehitetään teknologiaa, jossa voidaan algoritmien avulla tunnistaa valeuutisia sosiaalisessa mediassa. Se ei analysoi sisältöä, vaan uutisten leviämismalleja sosiaalisissa verkostoissa. Näitä algoritmeja on kehitetty LEMAN-hankkeessa (Learning on Manifolds and Graphs).
Euroopan innovaationeuvosto (EIC) on järjestänyt #EUvsVirus Hackathon -tapahtuman tiiviissä yhteistyössä EU-maiden kanssa. Tavoitteena oli luoda yhteyksiä kansalaisyhteiskunnan, innovoijien, yhteistyökumppanien ja investoijien välille kaikkialla Euroopassa, jotta voidaan kehittää innovatiivisia ratkaisuja koronavirukseen liittyviin haasteisiin. EIC järjesti valeuutisia koskevan tutkimushaasteen yhteydessä 22.–25.5.2020 Matchathon-tapahtuman, jolla pyrittiin mobilisoimaan rahoitusta tutkimukselle. EIC on myös tukenut yrityksiä kehittämään puoliautomatisoituja valeuutisten tunnistamisjärjestelmiä, mm. Truthcheck- ja Newtral-hankkeissa.
Horisontti 2020 -puiteohjelmassa toteutettiin koronaviruskriisin vuoksi myös toinen rahoitushaku hankkeille, joissa tarkastellaan pandemian torjuntatoimien sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia käyttäytymiseen. Viidestä valitusta hankkeesta COVINFORM käsittelee disinformaatiota ja misinformaatiota covid-19-pandemian yhteydessä. Hankkeessa yksilöidään ja arvioidaan toimenpiteitä, joilla ehkäistään disinformaatiota, misinformaatiota, malinformaatiota, valeuutisia ja salaliittoteorioita sekä laaditaan suosituksia niiden torjumiseksi. Lisäksi siinä analysoidaan misinformaation ja digitaalisen viestinnän vaikutusta erilaisten ryhmien mielenterveyteen ja hyvinvointiin.
Horisontti 2020 -puiteohjelman tuoreimpien hyväksyttyjen hankkeiden joukossa käynnistyi vuoden 2021 alussa kolme eurooppalaisen mediaympäristön muutoksia tarkastelevaa hanketta. Tutkimuskohteina, jotka määriteltiin jo ennen koronaviruspandemiaa, ovat muun muassa tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median rooli, kieli, uutistuotanto ja uudet ilmiöt, kuten valeuutiset. Hankkeet eivät siis liity suoraan pandemiaan, mutta niillä edistetään disinformaation torjuntaa analysoimalla median keskeistä sosiokulttuurista ja poliittista roolia ja sen vaikutusta eurooppalaisen poliittisen ja kulttuurisen toimintaympäristön kehitykseen.
Muut työkalut
Maailman terveysjärjestön (WHO) ja EU:n Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) yhteisen Epidemics Intelligence from Open Sources (EIOS) -aloitteen tavoitteena on tehostaa mahdollisten kansanterveysuhkien havaitsemista median tuottaman tiedon avulla. EIOS-järjestelmä auttoi WHO:ta havaitsemaan ensimmäiset merkit Kiinan Wuhanissa alkaneesta koronavirusepidemiasta joulukuun 2019 lopussa, ja järjestelmää on tämän jälkeen käytetty taudin leviämisen jäljittämiseen maailmanlaajuisesti. EIOS perustuu terveysuutisia seuraavaan JRC:n MEDISYS-järjestelmään, jonka avulla on koronaviruspandemian aikana kerätty jopa 120 000 aiheeseen liittyvää artikkelia päivässä.
Valeuutiset on usein kirjoitettu käyttäen sanamuotoja ja ilmaisuja, joilla halutaan tarkoituksellisesti herättää ja lisätä pelon ja ahdistuksen tunteita. JRC on kehittänyt Misinfo Classifier -koneoppimisohjelman, joka tunnistaa tiettyjä kielessä esiintyviä toistuvia piirteitä, joiden perusteella voidaan arvioida, onko kyseessä valeuutinen. Ohjelma on jo Euroopan komission ja Euroopan parlamentin käytössä, ja se annetaan myös luotettavien faktantarkistusorganisaatioiden käyttöön.
Euroopan parlamentin ja komission käytössä on myös Social Rumour -ohjelma, joka tunnistaa Twitter-tilejä, joilla julkaistaan linkkejä epäilyttäviksi tiedettyihin lähteisiin. Ohjelma seuraa näillä tileillä julkaistuja muita linkkejä ja kartoittaa sosiaalisessa mediassa syntyviä uusia narratiiveja. Tämäkin ohjelma annetaan luotettavien faktantarkistusorganisaatioiden käyttöön.
Eurooppalainen digitaalisen median seurantafoorumi (EDMO) on disinformaation torjumiseksi toimivan riippumattoman yhteisön tueksi perustettu hanke. Sen avulla voidaan luoda valtioiden rajat ylittävä ja monialainen riippumattomien faktantarkistajien ja akateemisten tutkijoiden yhteisö, joka tekee yhteistyötä sidosryhmien kanssa mahdollisten disinformaatiouhkien havaitsemiseksi, analysoimiseksi ja paljastamiseksi. Yhteistyössä verkkoalustojen kanssa EDMO on perustamassa yksityisyyden suojaa kunnioittavan ja turvallisen kehyksen, jonka avulla akateemiset tutkijat voivat tutustua verkkoalustojen dataan. Lisäksi EDMO tarjoaa audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmälle (ERGA) disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen ja/tai tulevien sääntelykehysten mukaista teknistä tukea ja neuvontaa verkkoalustojen toimintapolitiikkojen seurannassa. EDMO (toiminnassa 1.6.2020 alkaen). Yhteenliittymää johtaa yliopistollinen Eurooppa-instituutti (EUI).
Komissio ilmoitti äskettäin myöntävänsä ehdotuspyynnön perusteella yhteensä 11 miljoonaa euroa avustuksia kahdeksan alueellisen EDMO-keskuksen perustamiseksi eri EU-maihin ja niiden liittämiseksi keskusinfrastruktuuriin. Keskusten toiminta alkaa kesällä 2021, ja ne sijaitsevat Irlannissa, Belgiassa, Tšekissä, Tanskassa, Suomessa, Ranskassa, Italiassa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Puolassa, Slovakiassa, Espanjassa, Ruotsissa sekä ETA-alueeseen kuuluvassa Norjassa.
Tulevia hankkeita
Tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ensimmäisten työohjelmien avulla ohjataan noin 60 miljoonaa euroa disinformaation torjuntaa koskevaan yleiseen tutkimukseen, jossa kiinnitetään huomiota myös joihinkin pandemiaan liittyvää disinformaatiota koskeviin erityispiirteisiin. Puiteohjelmaan kuuluvaan klusteriin 2 (Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta) sisältyy aihealueita, jotka liittyvät disinformaatiotutkimukseen, vahvan ja riippumattoman mediaympäristön kasvavaan merkitykseen ja koronaviruskriisin jälkeiseen valeuutisten torjuntaan. Vuosien 2021–2022 tutkimusaiheita ovat mm.
- perinteisen median ja uusmedian poliittinen rooli, journalististen normien ylläpito ja demokratian tukeminen laadukkaan median avulla
- sosiaalisen median verkostojen ja uusmedian vaikutus yksilölliseen ja kollektiiviseen käyttäytymiseen, uskomuksiin ja arvoihin
- pandemiaan liittyvä disinformaatio ja selviytymismekanismit covid-19-pandemian jälkeisessä politiikasta ja hallinnossa
Klusterista 3 (Kansalaisturvallisuus yhteiskunnassa) ja klusterista 4 (Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala), rahoitetaan myös tutkimusta, joka käsittelee disinformaation ja valeuutisten torjuntaa, luottamuksen lisäämistä digitaaliseen toimintaympäristöön ja tekoälyn käyttöä disinformaation torjunnassa.