Toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismi

Menettely

Toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismia sovelletaan aloilla, joilla toimivalta on jaettu EU:n ja jäsenmaiden kesken.

Jos kansalliset parlamentit katsovat, että säädösehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, ne voivat antaa komissiolle perustellun lausunnon 8 viikon kuluessa.

Komission on otettava lausunnot huomioon.

Kansallisten parlamenttien lausunnot ja komission vastaukset

Vaikutukset lainsäädäntömenettelyyn

Perusteltujen lausuntojen vaikutus lainsäädäntömenettelyyn riippuu siitä, kuinka moni kansallinen parlamentti reagoi asiaan ja kuinka monta ääntä ne edustavat. Kullakin 28 kansallisella parlamentilla on kaksi ääntä. Jos parlamentti on kaksikamarinen, kummallakin kamarilla on yksi ääni.  

Jos perustellut lausunnot saavat vähintään kolmasosan kansallisten parlamenttien kokonaisäänimäärästä, komission on tarkasteltava ehdotustaan uudelleen. Oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioihin liittyvissä säädösehdotuksissa siihen tarvitaan vain neljäsosa äänistä. Molemmissa tapauksissa komissio voi päättää, aikooko se pitää ehdotuksensa voimassa, muuttaa sitä vai peruuttaa sen. Komission on perusteltava päätöksensä. Tätä kutsutaan keltaisen kortin menettelyksi.

Jos perustellut lausunnot saavat enemmistön äänistä ja säädösluonnokseen sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä, komission on tarkasteltava ehdotustaan uudelleen ja päätettävä, aikooko se pitää ehdotuksensa voimassa, muuttaa sitä vai peruuttaa sen. Jos komissio päättää pitää ehdotuksensa voimassa, sen on perusteltava Euroopan parlamentille ja neuvostolle, miksi se katsoo ehdotuksen olevan toissijaisuusperiaatteen mukainen. Tätä kutsutaan oranssin kortin menettelyksi.

Jos Euroopan parlamentin jäsenten yksinkertainen enemmistö tai 55 prosenttia neuvoston jäsenistä katsoo, että ehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, ehdotuksen käsittely päättyy.

Tähän mennessä käynnistetyt menettelyt

Tähän mennessä keltaisen kortin menettely on käynnistetty kolmesti, kun taas oranssin kortin menettelyä ei ole koskaan käytetty.

2012

Kynnysarvo eli vähintään kolmasosa kansallisten parlamenttien kokonaisäänimäärästä ylittyi ensimmäistä kertaa äänestettäessä asetusehdotuksesta, joka koski oikeutta ryhtyä työtaistelutoimiin. Komissio tarkasteli ehdotustaan uudelleen, muttei pitänyt sitä toissijaisuusperiaatteen vastaisena.

Komissio otti kuitenkin ilmaistut näkemykset ja lainsäätäjien – Euroopan parlamentin ja neuvoston – väliset keskustelut huomioon ja totesi, että ehdotus ei todennäköisesti saisi tarvittavaa poliittista tukea tullakseen hyväksytyksi. Näin ollen komissio päätti perua ehdotuksen.

2013

Komission asetusehdotus Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta käynnisti toisen keltaisen kortin menettelyn vuonna 2013. Perusteltujen lausuntojen huolellisen tarkastelun jälkeen komissio totesi ehdotuksen olevan toissijaisuusperiaatteen mukainen ja päätti pitää sen voimassa. Komissio perusteli päätöksensä tiedonannossa COM(2013) 851.

2016

Menettely käynnistettiin kolmannen kerran toukokuussa 2016, kun 14 parlamenttia tai parlamentin kamaria 11:stä EU-maasta vastusti komission ehdotusta tarkistaa lähetettyjä työntekijöiden koskevaa direktiiviä. Perusteltujen lausuntojen tarkan analyysin jälkeen komissio totesi ehdotuksen olevan toissijaisuusperiaatteen mukainen ja päätti pitää sen voimassa. Komissio perusteli päätöksensä tiedonannossa COM(2016) 505.

Vuosikertomukset

Komissio laatii vuosittain kertomukset toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta.

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita koskevat vuosikertomukset