Kohti tasa-arvon unionia Euroopan itsenäisyyteen liittyy, että suojelemme vapauksiamme. Vapauttamme päättää asioistamme itse, sanoa, mitä ajattelemme, liikkua ympäri mannerta. Vapauttamme äänestää, rakastaa ja rukoilla. Vapauttamme elää tasa-arvon unionissa. Aidosti osallistavassa yhteiskunnassa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ja toteuttaa itseään. Siksi komissio on nostanut tasa-arvon asialistansa kärkeen ja pyrkii rakentamaan tasa-arvon unionia, jossa ketään ei syrjitä.Tavoitteen tukemiseksi komissio on hyväksynyt kattavan joukon tasa-arvostrategioita, joilla luodaan kaikille edellytykset elää ja menestyä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Näihin kuuluvathlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevat strategiat 2026–2030 ja 2020–2025sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025EU:n rasisminvastainen strategia 2026–2030romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys 2020–2030.Komissio aikoo lisäksi vielä päivittää sukupuolten tasa-arvostrategian. Oikeus olla oma itsensä EU:n lainsäädännössä kielletään kaikenlainen syrjintä, kuten syrjintä sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Silti se on monille jokapäiväistä todellisuutta.Komissio esittää jatkuvasti uusia tasa-arvoa ja osallisuutta edistäviä toimintapolitiikkoja ja aloitteita, joiden tarkoituksena on varmistaa tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevien perusoikeuksien kunnioittaminen.Komission syrjinnänvastaiset toimet Maanosa, jossa voit asettaa tavoitteesi niin korkealle kuin tahdot EU:n tavoitteena on luoda Euroopasta maanosa, jossa kuka tahansa voi elää omannäköistään elämää joutumatta sukupuolistuneen väkivallan tai stereotypioiden kohteeksi. Sukupuolten tasa-arvo 71 pistettä (sadasta): EU:n tulos sukupuolten tasa-arvoindeksissä 202433,4 % EU-maiden parlamenttien jäsenistä on naisia10 prosenttiyksikköä= sukupuolten välinen työllisyysero Lähteet: Euroopan tasa-arvoinstituutti, Eurostat Sukupuolten tasa-arvoa on edistetty EU-maissa merkittävästi paitsi yhteisellä lainsäädännöllä, myös esimerkiksi ottamalla sukupuolten tasa-arvoa koskevat näkökohdat huomioon eri politiikanaloilla.Täyteen sukupuolten tasa-arvoon on EU-maissa kuitenkin vielä matkaa, ja edistyminen sitä kohti on hidasta. Sukupuolistunut väkivalta on edelleen yleistä. Työelämässä naiset ovat yliedustettuina matalapalkka-aloilla ja aliedustettuina päätöksentekoasemissa, ja heidän keskimääräinen tuntipalkkansa on edelleen lähes 13 prosenttia pienempi kuin miesten. Tutkimukset ovat osoittaneet, että naiset tekevät yleensä myös enemmän kotitöitä kuin miehet. Tällaisten erojen yksi perimmäinen syy on sukupuolistereotypiat, jotka vaikuttavat sekä naisiin että miehiin.Komissio julkisti vuonna 2020 sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU:n strategian, jolla epäkohtiin pyritään puuttumaan.Komission toimet sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi Maanosa, jossa voit rakastaa ketä haluat Euroopan unioni on eturintamassa edistämässä homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten, intersukupuolisten ja queer-henkilöiden (hlbtiq+ -henkilöt) oikeuksien suojelua. 23 EU-maassaon seksuaalista suuntautumista koskevaa tasa-arvolainsäädäntöä, jolla säädellään muutakin kuin työelämäkysymyksiäYli 100 hanketta saa hlbtiq+ -henkilöiden tukemiseen korvamerkittyä EU:n rahoitusta Lähteet: Rainbow-kartta, kertomus hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan strategian 2020–2025 edistymisestä Vaikka teemme töitä sen eteen, että jokainen saisi olla oma itsensä ja rakastaa ketä haluaa, hlbtiq+ -henkilöt kokevat usein syrjintää. Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) vuonna 2023 tekemä kyselytutkimus osoitti, että seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä on edelleen yleistä, mutta hitaasti vähenemässä. Sen sijaan häirintä, kiusaaminen ja väkivalta ovat aiempaa yleisempiä – samassa tutkimuksessa havaittiin, että 55 % haastatelluista hlbtiq+ -henkilöistä on kokenut häirintää seksuaalisen tai sukupuoli-identiteettinsä vuoksi.Komission uudella hlbtiq+ -henkilöiden tasa-arvoa koskevalla vuosien 2026–2030 strategialla jatketaan ensimmäisen hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan strategian puitteissa aloitettua työtä tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi. Strategialla pyritään suojelemaan hlbtiq+ -henkilöitä, voimaannuttamaan heitä sekä aktivoimaan myös muuta yhteiskuntaa toimimaan näiden asioiden puolesta.Komission toimet hlbtiq+ -henkilöiden oikeuksien ja turvallisuuden varmistamiseksi Maanosa, jossa voit olla oma itsesiRasismin torjunta Euroopan unioni on ”moninaisuudessaan yhtenäinen”, sillä maanosassamme on edustettuina lukuisia eri kulttuureja, perinteitä ja kieliä.Jotta EU olisi tunnuslauseensa veroinen, sen on jatkuvasti torjuttava rasistisia ja muukalaisvihamielisiä liikkeitä, myös antisemitismiä ja muslimeihin kohdistuvaa vihapuhetta.Viimeisimmästä syrjintää koskevasta Eurobarometri-tutkimuksesta käy ilmi, että melkein kaksi kolmesta kansalaisesta pitää yhä rotusyrjintää laajalle levinneenä ongelmana omassa maassaan.EU on viime vuosina edistynyt rasismin torjunnassa. Se on keskittynyt erityisesti purkamaan rotusyrjinnästä johtuvia esteitä ja sisällyttänyt rasisminvastaisia toimia kaikkiin asiaankuuluviin EU:n politiikkoihin. Komissio on rasismintorjunnan toimintasuunnitelman (2020–2025) pohjalta tehostanut toimiaan ja laatinut uuden rasisminvastaisen strategian, jolla torjutaan kaikkia rasismin muotoja entistäkin voimakkaammin. EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2026–2030Vammaisten osallisuuden lisääminen 101 miljoonalla EU:ssa asuvalla henkilöllä on jokin vammaYli 50 %kokee tulevansa syrjityiksi51 %on työelämässä Lähde: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030 (vammaisten henkilöiden keskuudessa tehty kyselytutkimus) Saavutetusta edistyksestä huolimatta vammaiset henkilöt kohtaavat yhteiskunnassamme edelleen huomattavia esteitä. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevalla strategialla 2021–2030 pyritään parantamaan vammaisten elämää ja varmistamaan, että he voivat nauttia oikeuksistaan ja osallistua yhteiskuntaan ja talouteen täysipainoisesti ja yhdenvertaisesti muiden kanssa.Strategian puitteissa hyväksyttiin vuonna 2022 vammaisten henkilöiden työllisyyspaketti. Vain puolet EU:n 42,8 miljoonasta työikäisestä vammaisesta on työelämässä. Pakettiin kuuluvilla aloitteilla tilannetta pyritään parantamaan antamalla työnantajille ja viranomaisille ohjausta ja auttamalla vammaisia pääsemään työmarkkinoille.Viime vuosina on hyväksytty myös useita EU:n sääntöjä, joilla pyritään parantamaan EU:n esteettömyyttä vammaisten henkilöiden kannalta. Niitä ovat muun muassaesteettömyyssäädös, joka kattaa tuotteet ja palvelutverkkopalvelujen saavutettavuusdirektiivi.Muita aloitteita ovat esimerkiksi seuraavat:eurooppalainen vammaiskortti ja eurooppalainen vammaisten henkilöiden pysäköintilupasuositukset vammaisten henkilöiden esteettömästä ja tuetusta asumisestatuleva vammaisille henkilöille tarkoitettujen huipputason sosiaalipalvelujen eurooppalainen laatukehysLisätietoa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta strategiasta 2021–2030 Romanien tasa-arvo, osallisuus ja osallistuminen Romanit ovat Euroopan suurin etninen vähemmistöryhmä. Heitä on noin 10–12 miljoonaa, joista kuusi miljoonaa on EU:n kansalaisia tai asukkaita.Monille EU:ssa asuville romaneille ennakkoluulot ja syrjäytyminen ovat arkipäivää, vaikka syrjintä on EU-maissa kielletty.Komissio julkisti vuonna 2020 kymmenvuotisen suunnitelman, jolla tuetaan romaniyhteisön tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista EU:ssa. Suunnitelmassa asetettiin muun muassa seuraavat vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet: pienennetään syrjintää kokevien romanien määrä vähintään puoleenkavennetaan romanien ja valtaväestön välinen köyhyyskuilu vähintään puoleenalennetaan erillistä alakoulua käyvien romanilasten osuus vähintään puoleen niissä EU-maissa, joissa romaniväestön osuus on merkittäväkavennetaan elinajanodotteen välinen ero vähintään puoleen.Komission toimet romanien tasa-arvon, osallisuuden ja osallistumisen edistämiseksi EU:ssa Tasa-arvotyöryhmä Kaikki viisi tasa-arvon unionin strategiaa sisältävät paitsi kohdennettuja toimenpiteitä (esim. tasa-arvolainsäädäntö ja tiedotustoimet), myös pyrkimyksiä valtavirtaistaa tasa-arvo muillakin politiikan aloilla.Tätä varten komissio on perustanut erityisen työryhmän, jonka tehtävänä on edistää tasa-arvon valtavirtaistamista.Tietoa komission tasa-arvotyöryhmästä Linkit Tasa-arvo ja osallisuusTasa-arvotilastotEuroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE)Perusoikeusvirasto (FRA)
Aidosti osallistavassa yhteiskunnassa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ja toteuttaa itseään. Siksi komissio on nostanut tasa-arvon asialistansa kärkeen ja pyrkii rakentamaan tasa-arvon unionia, jossa ketään ei syrjitä.Tavoitteen tukemiseksi komissio on hyväksynyt kattavan joukon tasa-arvostrategioita, joilla luodaan kaikille edellytykset elää ja menestyä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Näihin kuuluvathlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevat strategiat 2026–2030 ja 2020–2025sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025EU:n rasisminvastainen strategia 2026–2030romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys 2020–2030.Komissio aikoo lisäksi vielä päivittää sukupuolten tasa-arvostrategian.
Sukupuolten tasa-arvoa on edistetty EU-maissa merkittävästi paitsi yhteisellä lainsäädännöllä, myös esimerkiksi ottamalla sukupuolten tasa-arvoa koskevat näkökohdat huomioon eri politiikanaloilla.Täyteen sukupuolten tasa-arvoon on EU-maissa kuitenkin vielä matkaa, ja edistyminen sitä kohti on hidasta. Sukupuolistunut väkivalta on edelleen yleistä. Työelämässä naiset ovat yliedustettuina matalapalkka-aloilla ja aliedustettuina päätöksentekoasemissa, ja heidän keskimääräinen tuntipalkkansa on edelleen lähes 13 prosenttia pienempi kuin miesten. Tutkimukset ovat osoittaneet, että naiset tekevät yleensä myös enemmän kotitöitä kuin miehet. Tällaisten erojen yksi perimmäinen syy on sukupuolistereotypiat, jotka vaikuttavat sekä naisiin että miehiin.Komissio julkisti vuonna 2020 sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU:n strategian, jolla epäkohtiin pyritään puuttumaan.Komission toimet sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi
Vaikka teemme töitä sen eteen, että jokainen saisi olla oma itsensä ja rakastaa ketä haluaa, hlbtiq+ -henkilöt kokevat usein syrjintää. Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) vuonna 2023 tekemä kyselytutkimus osoitti, että seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä on edelleen yleistä, mutta hitaasti vähenemässä. Sen sijaan häirintä, kiusaaminen ja väkivalta ovat aiempaa yleisempiä – samassa tutkimuksessa havaittiin, että 55 % haastatelluista hlbtiq+ -henkilöistä on kokenut häirintää seksuaalisen tai sukupuoli-identiteettinsä vuoksi.Komission uudella hlbtiq+ -henkilöiden tasa-arvoa koskevalla vuosien 2026–2030 strategialla jatketaan ensimmäisen hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan strategian puitteissa aloitettua työtä tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi. Strategialla pyritään suojelemaan hlbtiq+ -henkilöitä, voimaannuttamaan heitä sekä aktivoimaan myös muuta yhteiskuntaa toimimaan näiden asioiden puolesta.Komission toimet hlbtiq+ -henkilöiden oikeuksien ja turvallisuuden varmistamiseksi
Euroopan unioni on ”moninaisuudessaan yhtenäinen”, sillä maanosassamme on edustettuina lukuisia eri kulttuureja, perinteitä ja kieliä.Jotta EU olisi tunnuslauseensa veroinen, sen on jatkuvasti torjuttava rasistisia ja muukalaisvihamielisiä liikkeitä, myös antisemitismiä ja muslimeihin kohdistuvaa vihapuhetta.Viimeisimmästä syrjintää koskevasta Eurobarometri-tutkimuksesta käy ilmi, että melkein kaksi kolmesta kansalaisesta pitää yhä rotusyrjintää laajalle levinneenä ongelmana omassa maassaan.EU on viime vuosina edistynyt rasismin torjunnassa. Se on keskittynyt erityisesti purkamaan rotusyrjinnästä johtuvia esteitä ja sisällyttänyt rasisminvastaisia toimia kaikkiin asiaankuuluviin EU:n politiikkoihin. Komissio on rasismintorjunnan toimintasuunnitelman (2020–2025) pohjalta tehostanut toimiaan ja laatinut uuden rasisminvastaisen strategian, jolla torjutaan kaikkia rasismin muotoja entistäkin voimakkaammin.
Saavutetusta edistyksestä huolimatta vammaiset henkilöt kohtaavat yhteiskunnassamme edelleen huomattavia esteitä. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevalla strategialla 2021–2030 pyritään parantamaan vammaisten elämää ja varmistamaan, että he voivat nauttia oikeuksistaan ja osallistua yhteiskuntaan ja talouteen täysipainoisesti ja yhdenvertaisesti muiden kanssa.Strategian puitteissa hyväksyttiin vuonna 2022 vammaisten henkilöiden työllisyyspaketti. Vain puolet EU:n 42,8 miljoonasta työikäisestä vammaisesta on työelämässä. Pakettiin kuuluvilla aloitteilla tilannetta pyritään parantamaan antamalla työnantajille ja viranomaisille ohjausta ja auttamalla vammaisia pääsemään työmarkkinoille.Viime vuosina on hyväksytty myös useita EU:n sääntöjä, joilla pyritään parantamaan EU:n esteettömyyttä vammaisten henkilöiden kannalta. Niitä ovat muun muassaesteettömyyssäädös, joka kattaa tuotteet ja palvelutverkkopalvelujen saavutettavuusdirektiivi.Muita aloitteita ovat esimerkiksi seuraavat:eurooppalainen vammaiskortti ja eurooppalainen vammaisten henkilöiden pysäköintilupasuositukset vammaisten henkilöiden esteettömästä ja tuetusta asumisestatuleva vammaisille henkilöille tarkoitettujen huipputason sosiaalipalvelujen eurooppalainen laatukehysLisätietoa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta strategiasta 2021–2030
Romanit ovat Euroopan suurin etninen vähemmistöryhmä. Heitä on noin 10–12 miljoonaa, joista kuusi miljoonaa on EU:n kansalaisia tai asukkaita.Monille EU:ssa asuville romaneille ennakkoluulot ja syrjäytyminen ovat arkipäivää, vaikka syrjintä on EU-maissa kielletty.Komissio julkisti vuonna 2020 kymmenvuotisen suunnitelman, jolla tuetaan romaniyhteisön tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista EU:ssa. Suunnitelmassa asetettiin muun muassa seuraavat vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet:
