Romanit EU:ssa
Romanit ovat Euroopan suurin etninen vähemmistöryhmä. Euroopassa asuu arviolta 10–12 miljoonaa romania, joista noin 6 miljoonaa on EU:n kansalaisia tai asukkaita. Monet EU:n romaneista kohtaavat edelleen ennakkoluuloja ja syrjäytyvät sosiaalisesti huolimatta kaikissa jäsenmaissa sovellettavasta syrjintäkiellosta.
Yläkäsite ”romanit” kattaa monenlaisia ryhmiä, joita ovat muun muassa romat, sintit, kaaleet, romanichalit, boyashit/rudarit, ashkalit, ”egyptiläiset”, jenishit, dom-, lom-, rom- ja abdal-ryhmät sekä liikkuvat ryhmät (”gens du voyage”, ”gypsies”, ”camminanti” jne.). EU:n poliittisissa asiakirjoissa ja keskusteluissa käytetään yleisesti tätä terminologiaa.
Romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n uusi strategiakehys
Edellisessä kehyksessä keskityttiin pääasiassa romanien sosioekonomiseen integraatioon. Komissio julkaisi 7.10.2020 vahvistetun ja uudistetun romaneja koskevan EU:n strategiakehyksen, jossa esitetään kattava kolmen pilarin lähestymistapa. Se täydentää syrjäytyneiden romanien sosioekonomista osallistamista edistämällä tasa-arvoa ja osallistumista. Kaikilla romaneilla pitäisi olla mahdollisuus hyödyntää koko potentiaaliaan ja osallistua poliittiseen sekä yhteiskunta-, talous- ja kulttuurielämään.
Komissio esitti myös ehdotuksen neuvoston suositukseksi romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta. Neuvosto käsittelee sitä parhaillaan.
Uudessa strategiakehyksessä asetetaan kolme horisontaalista tavoitetta sekä toistetaan neljä alakohtaista tavoitetta, jotka olivat jo edellisessä kehyksessä.
Lisäksi siinä asetetaan EU:n päätavoitteita, parannetaan tiedonkeruuta, raportointia ja seurantaa sekä ehdotetaan indikaattorivalikoimaa. EU:n perusoikeusviraston julkaisemassa vuoden 2020 seurantakehyksessä luetellaan yksityiskohtaisesti uudet tavoitteet ja indikaattorit. Eriytetty lähestymistapa jäsenmaiden välillä tehostaa toimia ja edistää politiikkaoppimista.
Romaneja koskeva EU:n strategiakehys keskittyy voimakkaasti romaniyhteisöjen monimuotoisuuteen, ja sillä pyritään varmistamaan, että kansalliset strategiat vastaavat eri ryhmien, kuten romaninaisten, -nuorten ja -lasten, liikkuvien EU:n kansalaisten, valtiottomien, hlbti-henkilöiden ja ikääntyneiden romanien sekä vammaisten, erityistarpeita. Siinä kannustetaan omaksumaan intersektionaalinen lähestymistapa, jossa otetaan huomioon, miten identiteetin eri osatekijät voivat yhdessä pahentaa syrjintää.
Strategiakehyksessä korostetaan romanien osallisuuden valtavirtaistamista kaikilla politiikan aloilla yhdistettynä kohdennettuihin toimenpiteisiin, joilla tuetaan romanien tosiasiallista yhdenvertaista mahdollisuutta käyttää oikeuksia ja palveluja.
Yhtäläiset mahdollisuudet – tehdään siitä kaikkien todellisuutta!
Lisätietoja tästä aloitteesta on uuden romaneja koskevan EU:n strategiakehyksen julkistamiskonferenssin esitelmissä ja sen yhteydessä käydyissä keskusteluissa.
Vuoden 2020 jälkeisen romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevan aloitteen valmistelu
EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille päättyi vuonna 2020. Uuden aloitteen valmisteluissa otetaan huomioon covid-19-pandemiasta opitut asiat.
Komissio on järjestänyt keskeisten sidosryhmien keskuudessa kohdennettuja kuulemisia, joissa on käsitelty tulevaisuuteen suuntautuvia kysymyksiä ja kerätty näkemyksiä uutta aloitetta varten. Romaneja koskevaan EU:n strategiakehykseen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan liitteessä 1 esitetään yksityiskohtainen katsaus sidosryhmien kuulemisiin.
Vuoden 2020 jälkeisen aloitteen tärkeimmät valmistelutoimet.
Romaneja koskevan EU:n strategiakehyksen arviointi
Komissio tekee romaneja koskevasta EU:n strategiakehyksestä väli- ja jälkiarvioinnin.
Kertomukset
Komissio laatii joka toinen vuosi säännöllisiä seurantakertomuksia.
Jäsenmaita kehotetaan raportoimaan romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten täytäntöönpanosta kahden vuoden välein vuodesta 2023 alkaen, mukaan lukien toimenpiteet, joilla edistetään tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista, ja hyödyntämään täysimääräisesti indikaattorivalikoimaa. Raportoinnissa keskitytään kansallisissa kehyksissä vahvistettujen sitoumusten täytäntöönpanoon sekä tarvittaessa kansallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Nämä kertomukset olisi julkistettava avoimuuden lisäämiseksi ja politiikkaoppimisen edistämiseksi.