COP-ilmastokokous
YK:n 30. ilmastokokous (COP30) pidettiin Belémissä Brasiliassa 10.–21. marraskuuta 2025.
Pariisin ilmastosopimuksen hyväksymisen 10-vuotispäivän kynnyksellä kokoontuneet sopimuspuolet keskustelivat COP30-kokouksessa siitä, miten maapallon keskilämpötilan nousua voitaisiin tehokkaammin hillitä.
Sopimuspuolet esittelivät kokouksessa myös uusia ja päivitettyjä kansallisia ilmastosuunnitelmiaan (nk. kansallisesti määritellyt panokset) ja tarkastelivat, miten COP29-kokouksessa tehdyissä ilmastorahoitussitoumuksissa on edistytty.

Tärkeimmät tulokset
EU kannusti COP30-kokouksessa kansainvälistä yhteisöä pontevampiin toimiin päästöjen vähentämiseksi ja ilmastokriisin vaikutuksiin sopeutumiseksi.
Erittäin kunnianhimoisin tavoittein kokoukseen lähtenyt EU
- sai aikaan sopimuksen siitä, että maapallon keskilämpötilan nousu olisi edelleen rajoitettava enintään 1,5 celsiusasteeseen
- esitti kunnianhimoisen ilmastosuunnitelmansa, jonka mukaan kasvihuonekaasujen nettopäästöjä olisi vähennettävä 66,25–72,5 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2035 mennessä
- vaati, että sopeutustoimiin osoitettava rahoitus kolminkertaistettaisiin vuoteen 2035 mennessä COP29-kokouksessa sovitun uuden yhteisen määrällisen ilmastorahoitustavoitteen mukaisesti
- hyväksyi julistuksen, jonka mukaan hiilen hinnoittelulla ja markkinamekanismien sääntelyllä voidaan tehokkaasti edistää ilmastotoimia maailmanlaajuisesti
- kannatti globaalia innovatiivista rahoitusmekanismia, joka edistää trooppisten metsien suojelua
- vahvisti olevansa sitoutunut täyttämään COP28-kokouksessa sovitut maailmanlaajuiset sitoumukset, jotka koskevat fossiilisista polttoaineista irtautumista, uusiutuvan energian asennetun kapasiteetin kolminkertaistamista ja energiatehokkuuden parantamistoimien kaksinkertaistamista maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä.
EU:n omat ilmastotoimet
EU:n ilmastotoimet etenevät suunnitellusti.
Komissio on ehdottanut EU:n ilmastolain muuttamista niin, että EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteena olisi vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä 90 % (omalla alueella 85 % ja kansainvälisinä päästöhyvityksinä 5 %) vuoden 1990 tasoista.
Osana vuoteen 2040 tähtääviä ilmastotoimiaan EU on sopinut Pariisin sopimuksen mukaisesta kansallisesti määritellystä panoksesta eli ilmastosuunnitelmasta, jonka se on toimittanut YK:n ilmastonmuutossopimuksen (UNFCCC) sihteeristölle. EU:n ilmastosuunnitelman mukaan kasvihuonekaasujen nettopäästöjä olisi vähennettävä 66,25–72,5 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2035 mennessä.
Nämä molemmat määrälliset tavoitteet perustuvat nykyiseen tavoitteeseen, jonka mukaan nettopäästöjä olisi vähennettävä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä. Ne ovat välivaihe edettäessä kohti EU:n yleistä tavoitetta, joka on ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Komissio esittämässä puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa hahmotellaan konkreettisia toimia, joilla hiilestä irtautumisesta tehdään keskeinen Euroopan teollisuuden kasvua edistävä tekijä.
Lisäksi EU:n uudella pitkän aikavälin talousarviolla vuosiksi 2028–2034 olisi lisättävä investointeja, joilla tuetaan innovatiivisia yrityksiä ja ylläpidetään Euroopan johtoasemaa puhtaan teknologian aloilla ja kiertotaloudessa.
EU:n panos maailmanlaajuiseen ilmastorahoitukseen
EU jatkaa kehittyvien maiden tukemista ilmastorahoituksen, kumppanuuksien sekä sääntöpohjaisen kaupan ja investointien avulla edistääkseen puhdasta siirtymää, jossa ketään ei jätetä jälkeen.
EU on edelleen maailman suurin ilmastorahoituksen antaja. Euroopan unioni ja sen 27 jäsenmaata osoittivat vuonna 2024 kaikkiaan 31,7 miljardia euroa julkiseen ilmastorahoitukseen ja mobilisoivat sen lisäksi 11 miljardia euroa yksityistä rahoitusta tukeakseen kehittyviä maita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa.
EU käynnisti tammikuussa 2025 maailmanlaajuisen energiasiirtymäfoorumin, joka kokoaa yhteen kumppaneita eri puolilta maailmaa. Yhteisenä pyrkimyksenä on saavuttaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja tukea sellaisia maita, joilla on suurempia haasteita puhtaaseen energiaan siirtymisessä.
EU painottaa kauppapolitiikassaan kestävää kehitystä ja lisää siksi kumppaneidensa kanssa tekemiin uusiin kauppasopimuksiin sitovia ehtoja Pariisin sopimuksen noudattamiseksi.

Tätä sivua on päivitetty viimeksi 24 marraskuuta 2025