Osaamisvajeen korjaaminen EU:ssa Useissa EU-maissa on monilla aloilla jatkuvasti työvoimapulaa eri osaamistasoilla. Työnantajat eivät tällä hetkellä löydä tarvitsemiaan työntekijöitä. Tämä on ongelma erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille), kuten EU:n laajuinen kysely osoittaa.EU pyrkii korjaamaan työvoimapulaa ja osaamisvajetta ensi sijassa maksimoimalla oman työvoimansa potentiaalin. Tämä ei kuitenkaan riitä ratkaisemaan työvoimapulaa, minkä vuoksi osaavaa ja lahjakasta työvoimaa on houkuteltava myös EU:n ulkopuolelta.Euroopan komissio haluaa vastata tähän haasteeseen ja auttaa EU-maita menestymään maailmanlaajuisessa kilpailussa osaajista, joten se on esittänyt kolmea toimea osana osaajien liikkuvuutta koskevaa pakettia. Toimien tavoitteena on helpottaa rekrytointia EU:n ulkopuoleltanopeuttaa EU:n ulkopuolelta hankitun ammattipätevyyden ja osaamisen tunnustamistaedistää oppimiseen liittyvää liikkuvuutta.Paketin suunnittelussa on otettu huomioon myös se, että kumppanuus EU:n ulkopuolisten maiden kanssa on avainasemassa sen varmistamiseksi, että liikkuvuus tuottaa molemminpuolista hyötyä. © Sharne T/peopleimages.com - stock.adobe.com Miksi toimia tarvitaan? Syyskuussa 2023 työttömyysaste oli ennätyksellisen alhainen, eli 6 %, ja vuonna 2022 avointen työpaikkojen aste nousi 2,9 %:iin, mikä on yli kaksinkertaisesti vuoden 2012 tasoon verrattuna. Väestörakenteen muutos pahentaa EU:n työmarkkinoiden haasteita. Työikäisen väestön määrä vähenee vuosien 2022 ja 2030 välillä 265 miljoonasta 258 miljoonaan. Helpotetaan rekrytointia EU:n ulkopuolelta Komissio ehdottaa EU:n osaajareservin perustamista, jotta sen avulla voidaan helpottaa työntekijöiden rekrytointia EU:n ulkopuolisista maista työmarkkinoiden tarpeiden mukaan ammatteihin, joissa on pulaa työntekijöistä koko EU:ssa. Jäsenmaat voivat osallistua EU:n osaajareserviin vapaaehtoisesti, ja ne tukevat osaajareservin verkkoalustan hallinnointia. Verkkoalusta auttaa työnantajia ja osaavia EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia kohtaamaan toisensa nopeammin ja helpommin. Samalla se tarjoaa tietoa sekä työnhakijoille että työnantajille rekrytointimenettelyistä sekä elin- ja työoloista. Tämä järjestelmä suojelee myös EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia hyväksikäytön uhalta. EU:n ja keskeisten kumppanimaiden suhteiden parantamiseksi EU:n osaamisreservi tukee myös osaamiskumppanuuksien täytäntöönpanoa. Näiden kumppanuuksien avulla halutaan edesauttaa työhön ja koulutukseen liittyvää liikkuvuutta, lisätä mahdollisuuksia lailliseen maahanmuuttoon ja tehdä laittomasta maahanmuutosta vähemmän houkuttelevaa. Nopeutetaan EU:n ulkopuolelta hankitun ammattipätevyyden ja osaamisen tunnustamista Komissio on suositellut, että EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten taitojen ja pätevyyksien tunnustamista helpotettaisiin. Toimenpiteillä uudenaikaistetaan nykyistä menettelytapaa ja tuodaan se lähemmäs sitä järjestelmää, joka on luotu toiseen jäsenmaahan muuttavia EU:n kansalaisia varten. Tavoitteena on nopeuttaa tunnustamispäätösten tekemistä, jotta löydetään työntekijöitä työtehtäviin, joihin EU:ssa ei löydy riittävästi osaajia. Järjestelmään sisältyy suosituksia kehittää kansallisten viranomaisten valmiuksia yksinkertaistaa ja nopeuttaa menettelyjä siten, että EU:n ulkopuolisissa maissa suoritettujen tutkintojen yhteensopivuutta ja työnhakijoiden taitojen arviointia parannetaan. Edistetään oppimiseen liittyvää liikkuvuutta Komissio kehottaa jäsenmaita tekemään oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta EU:ssa olennaisen osan kaikkia koulutusväyliä niin yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa kuin korkea-asteen koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa sekä nuorisovaihdossa. Komissio ehdottaa, että liikkuvuushankkeisiin osallistuvien osuutta lisätään vuoteen 2030 mennessä niin, että se on vähintään 25 % korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta 20 % sellaisten oppijoiden osalta, joilla on muita heikommat mahdollisuudet 15 % ammattiopiskelijoiden osalta. Ehdotuksella myös parannetaan EU:n houkuttelevuutta opiskelupaikkana EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille. Tausta Ilman yhteisiä toimia EU:n osaamisvaje voi haitata vihreää ja digitaalista siirtymää, hidastaa EU:n kilpailukykyä ja heikentää julkisia palveluja aloilla, joilla on jo pulaa työntekijöistä, kuten terveydenhuollossa ja pitkäaikaishoidossa. Näissä toimissa hyödynnetään osaamispaketin ja uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen puitteissa tehtävää työtä ja samalla edistetään käynnissä olevaa Euroopan osaamisen teemavuotta, jossa keskitytään strategiseen lähestymistapaan työvoimapulan ja osaamisvajeen ratkaisemiseksi. Asiakirjat General publications15. marraskuuta 2023Legal documents on the Skills and Talent mobility package Linkit Euroopan osaamisen teemavuosiOpiskele Euroopassa -portaaliEurobarometri pk-yritysten osaamisvajeesta
Useissa EU-maissa on monilla aloilla jatkuvasti työvoimapulaa eri osaamistasoilla. Työnantajat eivät tällä hetkellä löydä tarvitsemiaan työntekijöitä. Tämä on ongelma erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille), kuten EU:n laajuinen kysely osoittaa.EU pyrkii korjaamaan työvoimapulaa ja osaamisvajetta ensi sijassa maksimoimalla oman työvoimansa potentiaalin. Tämä ei kuitenkaan riitä ratkaisemaan työvoimapulaa, minkä vuoksi osaavaa ja lahjakasta työvoimaa on houkuteltava myös EU:n ulkopuolelta.Euroopan komissio haluaa vastata tähän haasteeseen ja auttaa EU-maita menestymään maailmanlaajuisessa kilpailussa osaajista, joten se on esittänyt kolmea toimea osana osaajien liikkuvuutta koskevaa pakettia. Toimien tavoitteena on helpottaa rekrytointia EU:n ulkopuoleltanopeuttaa EU:n ulkopuolelta hankitun ammattipätevyyden ja osaamisen tunnustamistaedistää oppimiseen liittyvää liikkuvuutta.Paketin suunnittelussa on otettu huomioon myös se, että kumppanuus EU:n ulkopuolisten maiden kanssa on avainasemassa sen varmistamiseksi, että liikkuvuus tuottaa molemminpuolista hyötyä. © Sharne T/peopleimages.com - stock.adobe.com
Syyskuussa 2023 työttömyysaste oli ennätyksellisen alhainen, eli 6 %, ja vuonna 2022 avointen työpaikkojen aste nousi 2,9 %:iin, mikä on yli kaksinkertaisesti vuoden 2012 tasoon verrattuna. Väestörakenteen muutos pahentaa EU:n työmarkkinoiden haasteita. Työikäisen väestön määrä vähenee vuosien 2022 ja 2030 välillä 265 miljoonasta 258 miljoonaan.
Komissio kehottaa jäsenmaita tekemään oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta EU:ssa olennaisen osan kaikkia koulutusväyliä niin yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa kuin korkea-asteen koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa sekä nuorisovaihdossa. Komissio ehdottaa, että liikkuvuushankkeisiin osallistuvien osuutta lisätään vuoteen 2030 mennessä niin, että se on vähintään 25 % korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta 20 % sellaisten oppijoiden osalta, joilla on muita heikommat mahdollisuudet 15 % ammattiopiskelijoiden osalta. Ehdotuksella myös parannetaan EU:n houkuttelevuutta opiskelupaikkana EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille.
