Meidän on aika osoittaa nuorelle sukupolvelle, että pystymme rakentamaan maanosan, jossa kuka tahansa voi olla oma itsensä, rakastaa ketä haluaa ja asettaa tavoitteensa niin korkealle kuin tahtoo.
Aidosti osallistavassa yhteiskunnassa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ja toteuttaa itseään. Siksi komissio on nostanut tasa-arvon asialistansa kärkeen ja pyrkii rakentamaan tasa-arvon unionia, jossa ketään ei syrjitä.
Komissio hyväksyi vuosina 2020 ja 2021 viisi strategiaa, joiden tavoitteena on luoda kaikille edellytykset elää ja menestyä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta:
- hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025
- sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025
- vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030
- EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025
- romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys 2020–2030.
Oikeus olla oma itsensä
EU:n lainsäädännössä kielletään kaikenlainen syrjintä, kuten syrjintä sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Silti se on monille jokapäiväistä todellisuutta.
Komissio esittää jatkuvasti uusia tasa-arvoa ja osallisuutta edistäviä toimintapolitiikkoja ja aloitteita, joiden tarkoituksena on varmistaa tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevien perusoikeuksien kunnioittaminen.
EU:n tavoitteena on luoda Euroopasta maanosa, jossa kuka tahansa voi elää omannäköistään elämää joutumatta sukupuolistuneen väkivallan tai stereotypioiden kohteeksi.
Sukupuolten tasa-arvoa on edistetty EU-maissa merkittävästi paitsi yhteisellä lainsäädännöllä, myös esimerkiksi ottamalla sukupuolten tasa-arvoa koskevat näkökohdat huomioon eri politiikanaloilla.
Täyteen sukupuolten tasa-arvoon on EU-maissa kuitenkin vielä matkaa, ja edistyminen sitä kohti on hidasta. Sukupuolistunut väkivalta on edelleen yleistä. Työelämässä naiset ovat yliedustettuina matalapalkka-aloilla ja aliedustettuina päätöksentekoasemissa, ja heidän keskimääräinen tuntipalkkansa on edelleen lähes 13 prosenttia pienempi kuin miesten. Tutkimukset ovat osoittaneet, että naiset tekevät yleensä myös enemmän kotitöitä kuin miehet. Tällaisten erojen yksi perimmäinen syy on sukupuolistereotypiat, jotka vaikuttavat sekä naisiin että miehiin.
Komissio julkisti vuonna 2020 sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU:n strategian, jolla epäkohtiin pyritään puuttumaan.
Sukupuolten tasa-arvoa edistävät toimet
Euroopan unioni on eturintamassa edistämässä homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten, intersukupuolisten ja queer-henkilöiden (hlbtiq-henkilöt) oikeuksien suojelua.
Lähteet: Rainbow-kartta, kertomus hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan strategian 2020–2025 edistymisestä
Vaikka teemme töitä sen eteen, että jokainen saisi olla oma itsensä ja rakastaa ketä haluaa, hlbtiq-henkilöt kokevat usein syrjintää. Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) vuonna 2019 tekemä tutkimus osoitti, että seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä on kasvussa. Samassa tutkimuksessa havaittiin, että kaksi viidestä haastatellusta hlbtiq-henkilöstä on kokenut häirintää seksuaalisen tai sukupuoli-identiteettinsä vuoksi.
Näiden epäkohtien korjaamiseksi komissio on hyväksynyt hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan strategian 2020–2025, jolla puututaan hlbtiq-henkilöihin vaikuttavaan eriarvoisuuteen ja tartutaan heidän kohtaamiinsa haasteisiin kohdennettujen politiikkatoimien avulla.
Euroopan unioni on ”moninaisuudessaan yhtenäinen”, sillä maanosassamme on edustettuina lukuisia eri kulttuureja, perinteitä ja kieliä.
Jotta EU olisi tunnuslauseensa veroinen, sen on jatkuvasti torjuttava rasistisia ja muukalaisvihamielisiä liikkeitä, myös antisemitismiä ja muslimeihin kohdistuvaa vihapuhetta.
Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) on tehnyt kyselytutkimuksia, jotka osoittavat, että syrjintä on edelleen yleistä EU:ssa.
Syrjinnän kitkemiseksi komissio on hyväksynyt rasismintorjunnan toimintasuunnitelman 2020–2025, jolla muun muassa
- otetaan käyttöön politiikkatoimia ja rahoitusohjelmia, joilla torjutaan rasismia ja syrjintää työhön, koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaaliseen suojeluun ja asumiseen liittyvissä asioissa
- edistetään toimia, joilla puretaan rodullisia ja etnisiä stereotypioita tiedotusvälineiden, kansalaisyhteiskunnan ja vähemmistöjen edustajien kanssa
- kannustetaan EU-maita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla ehkäistään rotuun tai etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän aiheuttamia haittoja tai kompensoidaan niitä.
Rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025
Vammaisten osallisuuden lisääminen
Lähde: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030 (vammaisten henkilöiden keskuudessa tehty kyselytutkimus)
Saavutetusta edistyksestä huolimatta vammaiset henkilöt kohtaavat yhteiskunnassamme edelleen huomattavia esteitä. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevalla strategialla 2021–2030 pyritään parantamaan vammaisten elämää ja varmistamaan, että he voivat nauttia oikeuksistaan ja osallistua yhteiskuntaan ja talouteen täysipainoisesti ja yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Strategian puitteissa hyväksyttiin vuonna 2022 vammaisten henkilöiden työllisyyspaketti. Vain puolet EU:n 42,8 miljoonasta työikäisestä vammaisesta on työelämässä. Pakettiin kuuluvilla aloitteilla tilannetta pyritään parantamaan antamalla työnantajille ja viranomaisille ohjausta ja auttamalla vammaisia pääsemään työmarkkinoille.
Viime vuosina on hyväksytty myös useita EU:n sääntöjä, joilla pyritään parantamaan EU:n esteettömyyttä vammaisten henkilöiden kannalta. Niitä ovat muun muassa
- esteettömyyssäädös, joka kattaa tuotteet ja palvelut
- verkkopalvelujen saavutettavuusdirektiivi.
Muita aloitteita ovat esimerkiksi seuraavat:
- eurooppalainen vammaiskortti ja eurooppalainen vammaisten henkilöiden pysäköintilupa
- suositukset vammaisten henkilöiden esteettömästä ja tuetusta asumisesta
- vammaisille henkilöille tarkoitettujen huipputason sosiaalipalvelujen eurooppalainen laatukehys (määrä julkaista vuoden 2024 aikana).
Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030
Romanit ovat Euroopan suurin etninen vähemmistöryhmä. Heitä on noin 10–12 miljoonaa, joista kuusi miljoonaa on EU:n kansalaisia tai asukkaita.
Monille EU:ssa asuville romaneille ennakkoluulot ja syrjäytyminen ovat arkipäivää, vaikka syrjintä on EU-maissa kielletty.
Komissio julkisti vuonna 2020 kymmenvuotisen suunnitelman, jolla tuetaan romaniyhteisön tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista EU:ssa. Suunnitelmassa asetettiin muun muassa seuraavat vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet:
- pienennetään syrjintää kokevien romanien määrä vähintään puoleen
- kavennetaan romanien ja valtaväestön välinen köyhyyskuilu vähintään puoleen
- alennetaan erillistä ala-astetta käyvien romanilasten osuus vähintään puoleen niissä EU-maissa, joissa romaniväestön osuus on merkittävä
- kavennetaan elinajanodotteen välinen ero vähintään puoleen.
Tasa-arvotyöryhmä
Kaikki viisi tasa-arvon unionin strategiaa sisältävät paitsi kohdennettuja toimenpiteitä (esim. tasa-arvolainsäädäntö ja tiedotustoimet), myös pyrkimyksiä valtavirtaistaa tasa-arvo muillakin politiikan aloilla.
Tätä varten komissio on perustanut erityisen työryhmän, jonka tehtävänä on edistää tasa-arvon valtavirtaistamista.