Tukea tarvitsevien aikuisten suojelu

Väestö ikääntyy, ikäihmisten mielenterveys ja psykososiaalinen toimintakyky heikkenevät ja vammaisten määrä kasvaa kaikissa ikäryhmissä. Tämän kehityksen seurauksena yhä useampi aikuinen tarvitsee oikeudellista suojelua ja tukea henkilökohtaisten ja taloudellisten etujensa ajamiseen. Tukea tarvitsevat aikuiset kohtaavat tällä hetkellä monenlaisia ongelmia ylittäessään EU-maiden rajoja. Näin on esimerkiksi silloin, kun tukea tarvitsevan henkilön edustajan pitäisi sulkea ulkomainen pankkitili toisesta maasta käsin tai kun vedotaan toisen maan tuomioistuimen tekemään suojelutoimenpiteeseen. 

Euroopan komissio esitti 31.5.2023 kaksi lainsäädäntöehdotusta, joiden tavoitteena on ratkaista tukea tarvitsevien aikuisten ja heidän edustajiensa ongelmat heidän hoitaessaan asioitaan useammassa maassa:

• asetus, jota sovelletaan aikuisten suojeluun rajat ylittävissä tilanteissa
• neuvoston päätös, jolla EU-maat velvoitetaan liittymään aikuisten kansainvälisestä suojelusta vuonna 2000 tehtyyn Haagin yleissopimukseen.

Ehdotuksilla luodaan yhdenmukaiset säännöt niitä tilanteita varten, joissa aikuiset tarvitsevat suojelua useammassa eri maassa. Lisäksi ehdotuksilla parannetaan oikeusvarmuutta, vähennetään useaan maahan liittyvien oikeusjuttujen kustannuksia sekä turvataan aikuisten oikeudet, mm. heidän itsemääräämisoikeutensa. 

Rajat ylittävässä tapauksessa kyse on tilanteesta, jossa osallisena on vähintään kaksi eri maata. Esimerkkitilanne: Suojelun tarpeessa oleva aikuinen asuu maassa A, mutta hänellä on omaisuutta (esim. asunto tai varoja pankkitilillä) maassa B, tai hän matkustelee maassa B ja tarvitsee siellä sairaanhoitoa.

Keitä komission ehdotukset koskevat?

Euroopan komission ehdotukset koskevat aikuisia, jotka eivät henkilökohtaisten kykyjensä heikentymisen tai riittämättömyyden vuoksi pysty suojelemaan etujaan. Kykyjen heikentyminen tai niiden riittämättömyys voi olla pysyvää tai tilapäistä ja luonteeltaan muun muassa fyysistä tai psykososiaalista (esim. kehitysvamma tai mielenterveyshäiriö) tai johtua ikääntymiseen liittyvistä sairauksista, kuten Alzheimerin taudista, tai terveydentilaan liittyvästä syystä, kuten koomasta.

Jotta aikuinen saa tarvitsemansa suojelun ja tuen oikeustoimiensa hoitamiseen, hän voi olla tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen toteuttaman suojelutoimenpiteen alainen, tai hänen tukenaan voi olla edustaja, jonka hän on etukäteen nimennyt ajamaan etujaan myöntämällä tälle ns. edustusvallan. Euroopan komission ehdotusten tavoitteena on ratkaista ongelmat, joita tukea tarvitsevat aikuiset kohtaavat asioidessaan useammassa maassa. Säännöillä varmistetaan, että aikuinen säilyttää oikeussuojansa siirtyessään toisen maan alueelle, ja valvotaan heidän oikeuksiaan, kuten itsemääräämisoikeutta ja oikeussuojan toteutumista. 

Ehdotuksilla helpotetaan myös edustajien työtä useaan maahan liittyvissä tilanteissa sekä niiden henkilöiden ja organisaatioiden työtä, joiden kanssa edustajat asioivat.

Mitä vaikutuksia ehdotuksilla on?

Lainsäädäntöpaketti sisältää komission laatimat ehdotukset seuraavista: asetus, jota sovelletaan EU-maissa, ja neuvoston päätös, jolla EU-maat velvoitetaan liittymään aikuisten kansainvälisestä suojelusta 13.1.2000 tehtyyn yleissopimukseen.

Ehdotetussa asetuksessa vahvistetaan yhteiset säännöt oikeudelliselle yhteistyölle tilanteissa, joihin liittyy asiointia useassa maassa. Säännöillä annetaan kansainvälistä toimivaltaa tuomioistuimille ja viranomaisille sekä määritetään, mitä lakia kussakin tapauksessa sovelletaan ja kuinka aikuisten suojelutoimenpiteet tunnustetaan muissa EU-maissa. Asetuksessa vahvistetaan niin ikään säännöt, jotka koskevat edustusvaltaan sovellettavaa lakia ja edustusvallan soveltamista ulkomailla. Asetuksessa määritetään lisäksi säännöt, jotka koskevat jäsenmaiden viranomaisten välistä yhteistyötä, pakollista sähköistä viestintää, eurooppalaista edustustodistusta ja rekistereiden liittämistä toisiinsa.

Haagissa vuonna 2000 aikuisten kansainvälisestä suojelusta tehdyssä yleissopimuksessa määritetään oikeudellinen kehys, jota sovelletaan kansainvälisesti aikuisten suojeluun sopimusvaltioissa. Yleissopimuksen sopimusvaltioihin kuuluvat tällä hetkellä 12 EU-maata sekä Sveitsi, Monaco ja Yhdistynyt kuningaskunta (ainoastaan Skotlannin osalta). Neuvoston päätöstä koskevassa komission ehdotuksessa linjataan, että kaikki muut EU-maat (Tanskaa lukuun ottamatta) ovat velvollisia liittymään Haagin yleissopimukseen. EU-maat soveltavat yleissopimusta ainoastaan suhteessa EU:n ulkopuolisiin sopimusvaltioihin eivätkä muihin EU-maihin. 

Tältä pohjalta lainsäädäntöpaketissa ehdotetaan aikuisten suojeluun vakiosääntöjä, joita sovellettaisiin useaan maahan liittyvissä tilanteissa sekä EU:ssa että kansainvälisesti (eli niiden EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, jotka ovat liittyneet tai ovat liittymässä vuoden 2000 Haagin aikuistensuojelusopimukseen). Kun sääntelykehys näin yhdenmukaistetaan, päästään eroon ongelmista ja epäjohdonmukaisuuksista, joita aikuisten suojeluun tätä nykyä liittyy. Sillä pystytään paremmin turvaamaan tukea tarvitsevien aikuisten oikeudet, parantamaan oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta eri maissa asioitaessa sekä tehostamaan ja nopeuttamaan suojeluun liittyviä oikeudellisia ja hallinnollisia menettelyjä. 

Miten ehdotukset vaikuttavat EU-maiden lainsäädäntöön?

Ehdotukset eivät vaikuta aikuisten suojelua koskevaan EU-maiden kansalliseen lainsäädäntöön, kuten sääntöihin, jotka koskevat suojelutoimenpiteiden tyyppejä ja seurauksia, edustajan toimivaltaa ja sen rajoituksia yms.

Ehdotukset sisältävät ainoastaan sääntöjä tilanteisiin, joissa asioidaan useammassa maassa. Niistä löytyvät vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin: 

• Minkä maan tuomioistuimella on toimivalta toteuttaa aikuisen suojelutoimenpide?
• Minkä maan lakia sovelletaan sellaisen aikuisen suojeluun, jolla on yhteyksiä useampaan kuin yhteen maahan?
• Miten suojelutoimenpiteitä tai edustusvaltaa on mahdollista soveltaa muissa maissa?
• Miten eri maiden viranomaiset voivat tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja aikuisten suojeluun liittyen? 

Seuraavat vaiheet

Ehdotukset on käsiteltävä ja niistä on keskusteltava Euroopan parlamentissa ja EU:n neuvostossa. 

Asetusehdotukselle tarvitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntä. Asetusta aletaan soveltaa 18 kuukauden kuluttua sen hyväksymisestä. Jäsenmailla on tämän jälkeen 4 vuotta aikaa ottaa käyttöön sähköinen viestintäjärjestelmä ja 5 vuotta aikaa perustaa rekisteri ja yhdistää se muiden jäsenmaiden rekistereihin. 

EU:n neuvoston on määrä hyväksyä neuvoston päätös Euroopan parlamenttia kuultuaan. Tämän jälkeen jäsenmailla on 2 vuotta aikaa panna neuvoston päätöksen vaatimukset täytäntöön ja liittyä vuoden 2000 Haagin aikuistensuojelusopimukseen.