Nämä tiedot ovat saatavilla myös seuraavilla kielillä: ukraina | українська | venäjä | русский
Tukea Ukrainan sotilaallisiin ja puolustukseen liittyviin kiireellisiin tarpeisiin
Euroopan unioni ja sen jäsenmaat ovat antaneet Ukrainalle 88,7 miljardia euroa Ukrainan sotilas- ja puolustusvoimavarojen vahvistamiseen.
Tähän sisältyy 77 miljardia euroa sotilaallista apua Ukrainalle Euroopan rauhanrahastosta ja yksittäisiltä jäsenmailta sekä 8,4 miljardia euroa Ukrainan tukilainasta. EU voi myöntää tukilainan kautta vuonna 2026 enimmillään 28,3 miljardia euroa Ukrainan puolustusteollisuuden kapasiteetin tukemiseen.
Lisäksi Ukrainaa tukevan EU:n sotilaallisen avustusoperaation kautta annetaan koulutusta Ukrainan asevoimien tarpeisiin. Koulutusta on saanut 95 000 ukrainalaista sotilasta.
EU:n tuotantokapasiteetin lisääminen
EU:n puolustusteollisuus on myös lisännyt ampumatarvikkeiden tuotantokapasiteettiaan 40 %. Ohjusten ja ampumatarvikkeiden toimituksia on kiireellisesti nopeutettava. Tätä varten on perustettu aloite, jonka tavoitteena on toimittaa Ukrainalle miljoona tykinammusta. Ukrainalle olisi samaten toimitettava lisää ilmapuolustusjärjestelmiä.
EU lisää myös ampumatarvikkeiden ja ohjusten tuotantokapasiteettiaan ampumatarviketuotantoa tukevan säädöksen (ASAP) mukaisesti.
EU:n puolustusteollisuus pystyy vastaisuudessa tuottamaan ampumatarvikkeita enemmän ja nopeammin, sillä kyseisellä asetuksella tuetaan ampumatarvikkeiden ja ohjusten koko toimitusketjun vahvistamista EU:ssa. Se on suora vastaus Eurooppa-neuvoston kehotukseen toimittaa Ukrainalle kiireellisesti ampumatarvikkeita ja pyydettäessä ohjuksia ja auttaa EU-maita täyttämään varastonsa ottamalla käyttöön kohdennettuja toimenpiteitä.
EU:n ja Ukrainan puolustusteollisuuden yhteistyön lisääminen
Kuten valkoisessa kirjassa Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä korostetaan, hyökkäyssota on osoittanut, että Ukrainalla on erittäin innovatiivinen puolustusteollisuus ja maassa on merkittävästi asiantuntemusta tekoälyn ja drooniteknologian kaltaisilla aloilla.
Nuoret ja dynaamiset ukrainalaiset yritykset voivat innoittaa eurooppalaisia vahvistamaan omia puolustusvoimavarojaan, mikä puolestaan parantaa Euroopan kilpailukykyä. Sen vuoksi Euroopan komissio on toteuttanut useita toimenpiteitä puolustusteollisuuden yhteistyön syventämiseksi EU-maiden ja Ukrainan välillä.
Komissio ja Ukraina allekirjoittivat heinäkuussa 2026 uuden puolustusteollisuuskumppanuuden. Sillä poistetaan yhteistyön esteitä ja nopeutetaan standardien yhdenmukaistamista, mikä sujuvoittaa molempien osapuolten yritysten toimintaa ja auttaa vahvistamaan Euroopan yhteistä turvallisuutta. Kumppanuuden tavoitteena on lisätä droonien ja droonintorjuntajärjestelmien yhteistä tuotantoa vuoden 2026 loppuun mennessä ja ballististen ohjusten torjuntaohjusten tuotantoa vuoteen 2028 mennessä.
EU:n ja Ukrainan drooniallianssi yhdistää Euroopan teollisen kapasiteetin ja Ukrainan asiantuntemuksen droonialan innovoinnissa. Sillä vauhditetaan seuraavan sukupolven droonien ja droonintorjuntajärjestelmien kehittämistä ja tuotantoa, jotta Ukrainalla olisi tarvitsemansa valmiudet, ja vahvistetaan samalla Euroopan puolustusvalmiutta tulevaisuutta varten.
Komission ehdotus Euroopan puolustusteollisuusohjelmaa koskevaksi asetukseksi tasoittaa tietä Ukrainan yhdentymiselle Euroopan puolustustarvikemarkkinoihin erityisen Ukrainan tukemiseen tarkoitetun välineen (USI) avulla. Ukraina pääsee tällöin myös osallistumaan ohjelman toimiin.
Osana maaliskuussa 2024 hyväksyttyä Euroopan puolustusteollisuusstrategiaa (EDIS) Euroopan komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) avasivat Kiovaan EU:n puolustusalan innovointitoimiston, jonka tehtävänä on lujittaa edelleen EU:n ja Ukrainan puolustussuhteita.
Euroopan komissio ja Ukraina ilmoittivat heinäkuussa 2025 yhteisestä BraveTech EU -aloitteesta, jonka tavoitteena on vauhdittaa puolustusalan innovointia tiiviimmän yhteistyön avulla. BraveTech EU tuo yhteen Euroopan puolustusrahaston, EU:n puolustusalan innovaatiojärjestelmän (EUDIS) ja Ukrainan BRAVE1-puolustusteknologiafoorumin, jotta voidaan luoda yhtenäinen kehys huipputason puolustusratkaisujen yhteiselle kehittämiselle, testaamiselle ja käyttöönotolle.
Tätä sivua on päivitetty viimeksi 30 heinäkuuta 2026