Lisätietoa saatavilla olevista covid-19-rokotteista ja EU:n yleisestä rokotestrategiasta:

Euroopan komissio on esittänyt covid-19-taudin testausstrategioita ja tukee hoitomuotojen kehittämistä.

Komissio on tehnyt aloitteita, joilla eurooppalaisten terveyttä suojellaan kehittämällä EU:n valmiuksia kohdata terveysuhkia sekä EU:n terveysjärjestelmien pitkän aikavälin häiriönsietokykyä.

Maiden rajat ylittävä yhteistyö terveysalalla

Komission hallinnoimalla EU:n hätäavun koordinointikeskuksella on keskeinen rooli. Se on valmis avustamaan vuorokauden ympäri kaikkia maita Euroopassa ja sen ulkopuolella.

Kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten maiden rajat ylittävää yhteistyötä koskevien suuntaviivojen tavoitteena on 

• helpottaa potilaiden siirtoa EU-maasta toiseen
• antaa pätevän lääkintähenkilöstön tarjota apuaan muissa EU-maissa
• keventää pandemian kansallisille terveydenhuoltojärjestelmille aiheuttamaa taakkaa
• helpottaa maiden rajat ylittävää potilaiden liikkuvuutta koskevia järjestelyjä
• selkeyttää terveydenhuollon kustannusten korvaamista
• kannustaa kansallisia viranomaisia käyttämään voimassa olevia kahdenvälisiä ja alueellisia sopimuksia.

Maiden välistä terveydenhuoltoapua koskevia pyyntöjä koordinoi komission johdolla toimiva terveysturvakomitea ja EU:n varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä.

EU:n solidaarisuusrahastosta tukea myös koronavirukseen liittyvien terveysuhkien torjuntaan

EU:n solidaarisuusrahaston soveltamisalaa laajennettiin maaliskuussa 2020 kattamaan vakavat kansanterveysuhat, jotta EU:n toimia covid-19-pandemian torjumiseksi voitaisiin tukea myös tästä rahastosta.

Komissio ehdotti maaliskuussa 2021 yhteensä lähes 530 miljoonan euron rahoitustukea EU:n solidaarisuusrahastosta lisärahoitusosuutena toimiin, joilla 17 EU:n jäsenmaata ja kolme liittymisneuvotteluja käyvää maata torjuvat pandemiaa. EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät 20.5.2021 solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton komission ehdotuksen mukaisesti.

Komissio sai 19.1.2022 päätökseen solidaarisuusrahastosta annettavien avustusten maksamisen. Tuen yhteissumma oli lähes 385,5 miljoonaa euroa. Sitä olivat hakeneet seuraavat 17 EU:n jäsenmaata ja kolme liittymisneuvotteluja käyvää maata: Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Ranska, Romania, Saksa, Tšekki, Unkari ja Viro sekä Albania, Montenegro ja Serbia. Tämä summa täydentää 132,7 miljoonan euron määrää, joka maksettiin ennakkomaksuna sitä pyytäneille jäsenmaille vuonna 2020.

EU:n solidaarisuusrahaston tuki koronaviruksen torjuntaan

Riskinarviointi on oleellinen osa pandemian valmius- ja torjuntatoimia. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) on EU:ssa keskeisessä roolissa, kun arvioidaan virusten leviämisriskiä ja vaikutusta kansanterveyteen.

ECDC tarjoaa

• nopeita riskinarviointeja
• epidemiologisia päivityksiä
• teknistä tukea.

ECDC: kysymyksiä ja vastauksia covid-19:stä 

ECDC: ohjeet toimenpiteistä koronavirustaudin leviämisen estämiseksi

Komissio antoi 15.6.2021 tiedonannon covid-19-pandemiasta tähän asti saatujen kokemusten hyödyntämisestä. Tiedonannossa tarkastellaan, miten kansanterveysriskejä voitaisiin ennakoida paremmin ja havaita nopeammin ja miten voitaisiin tehostaa valmiussuunnittelua ja siten edistää nopeampia ja tehokkaampia yhteisiä toimia sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla. Tiedonannon 10 asiakohdan luettelo ei ole tyhjentävä. Sen tarkoituksena on eritellä, millä osa-alueilla on nyt tarpeen toimia kaikkien eurooppalaisten edun vuoksi.

Komissio ehdotti 27.4.2022 uusia toimia covid-19-pandemian tämänhetkisen vaiheen hallintaa ja tulevaan kehitykseen varautumista varten.

Kun covid-19-tartuntojen määrät ovat nyt hieman alhaisemmat, EU-mailla on tilaisuus vahvistaa seurantaa, terveydenhuoltojärjestelmiään ja yleistä pandemiavalmiuttaan. Komissio kehottaa EU-maita erityisesti

• vauhdittamaan rokotusten ja tehosteannosten antamista ottaen huomioon covid-19-taudin ja kausi-influenssan samanaikainen leviäminen
• tukemaan seuraavan sukupolven rokotteiden ja hoitojen kehittämistä
• perustamaan integroituja seurantajärjestelmiä, jotka eivät enää perustu kaikkien covid-19-tapausten tunnistamiseen ja raportointiin vaan pikemminkin luotettavien ja edustavien arvioiden tekemiseen
• jatkamaan kohdennettua testausta ja sekvensointia, jotta muunnosten leviäminen voidaan arvioida tarkasti ja uudet muunnokset havaita
• investoimaan terveydenhuoltojärjestelmien elpymiseen ja arvioimaan pandemian laajempia terveysvaikutuksia, muun muassa vaikutuksia mielenterveyteen ja hoitovelkaan
• parantamaan matkustussääntöjen koordinointia sekä EU:n sisällä että kansainvälisten kumppaneiden kanssa
• tehostamaan yhteistyötä covid-19-rokotteita koskevien väärien tietojen ja disinformaation torjumiseksi
• jatkamaan globaalia solidaarisuutta ja parantamaan globaalia hallintotapaa.

Komissio käynnistää myös EU FAB -aloitteen nojalla tarjouskilpailun, jolla on tarkoitus varata mRNA-, proteiini- ja vektoripohjaisten rokotteiden valmistusta varten uutta kapasiteettia käytettäväksi tulevissa terveyshätätilanteissa.

Euroopan komissio ehdotti 2.9.2022 konkreettisia toimenpiteitä, jotta vältettäisiin koronavirustartuntojen äkillinen lisääntyminen tulevan syksyn ja talven aikana. Euroopan komissio kehottaa EU-maita erityisesti

• parantamaan rokotuskattavuutta siten, että perusrokotesarjaan ja tehosteannokseen oikeutetut henkilöt ottaisivat nämä rokotteet.
• asettamaan etusijalle täydentävien tehosteannosten antamisen tietyille väestöryhmille, erityisesti yli 60-vuotiaille ja muille vakavan taudin riskiryhmiin kuuluville minkä tahansa ikäisille henkilöille.
• yhdistämään korona- ja influenssarokotuskampanjat. tiedottamaan rokotuksista ajantasaisesti ja selkeästi. Tässä olisi otettava huomioon erityisesti epidemiologinen kehitys, käytösmallit ja yleiset käsitykset rokotteista.
• varmistamaan, että kansalaisille kerrotaan selkeästi rokotusten hyödyistä.

Kaikkien EU-maiden olisi lisäksi oltava valmiita ottamaan uudelleen käyttöön kansanterveystoimenpiteitä, jotka perustuvat selkeisiin kynnysarvoihin. Epidemiologisen tilanteen mukaan suunnitellut muut kuin lääketieteelliset toimenpiteet, esim. maskien käyttö ja kokoontumisrajoitukset, joilla hillitään viruksen leviämistä, ovat edelleen keskeinen osa jäsenvaltioiden keinovalikoimaa.

Tiedonannossa korostetaan myös vahvojen terveydenhuoltojärjestelmien ja -valmiuksien merkitystä kaikissa EU-maissa. Terveydenhuoltojärjestelmien valmiutta reagoida tartuntatautitapauksiin ja muihin poikkeustilanteisiin on parannettava. Lisäksi olisi tuettava terveydenhuollon työntekijöiden ja koko väestön mielenterveyttä eri keinoin.