Siirry pääsisältöön

Kriisinhallinta ja solidaarisuus

  • Sisältö arkistoitu

    Tämän osion verkkosivuja ei enää päivitetä. Sisältö kuvastaa vain julkaisuhetken tilannetta ja voi olla vanhentunutta.

EU:n pelastuspalvelumekanismi

EU koordinoi ja rahoitti covid-19-pandemian aikana lääkintätarvikkeiden ja muiden tarvikkeiden toimituksia EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta ja osallistui samaten mekanismin kautta järjestettyjen kotiutuslentojen rahoitukseen. Niiden ansiosta yli 100 000 EU-kansalaista pääsi palaamaan kotimaihinsa pandemian alettua.

Mekanismin kautta toimitettiin apua pyytäneille maille Eurooppaan ja muualle maailmaan suojavarusteita, kuten hengityssuojaimia, suojalaseja, -käsineitä, -pukuja ja -takkeja, desinfiointiaineita ja muita tuotteita.

Covid-19-pandemian aikana EU:

  • koordinoi ja yhteisrahoitti aputoimituksia, joihin sisältyi yhteensä yli 190 miljoonaa lääkintä- ja suojatarviketta

  • tuki sairaaloiden lisähoitohenkilöstötarpeiden täyttämistä

  • toimitti yli 10,5 miljoonaa rokoteannosta yli 55 maahan sekä EU:hun että sen ulkopuolelle EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta.

Apua koordinoitiin EU:n hätäavun koordinointikeskuksen (ERCC) kautta. Hätäavun koordinointikeskus vastasi pandemian yhteydessä yli 170 lisäapupyyntöön. Tähän lukuun ei sisälly kotiutuslentoja.

RescEU – EU:n yhteinen terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valmiusvarasto

Team Europe -tuki EU:n ulkopuolisille maille

Vuoden 2020 alusta, jolloin covid-19-pandemia alkoi, vuoden 2021 loppuun maksettiin 47,7 miljardia euroa yli 140 kumppanimaan tukemiseen pandemian ja sen seurausten torjumiseksi Team Europe -yhteistyössä. Team Europe -rahoitusta antoivat Euroopan komissio, EU:n jäsenmaat, Euroopan investointipankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki yhteisen seurantamekanismin puitteissa.

Team Europe -paketin 53,7 miljardin euron kokonaissummasta maksettiin joulukuuhun 2021 mennessä 47,7 miljardia euroa hätäapuna humanitaarisiin tarpeisiin (osuus 3 miljardia euroa), terveydenhuolto-, vesi- ja sanitaatiojärjestelmien vahvistamiseen (10,6 miljardia euroa) sekä pandemian sosiaalisten ja taloudellisten seurausten lieventämiseen, esim. työpaikkojen menetyksestä ja koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (34,1 miljardia euroa).

Nämä maksut suhteessa sitoumuksiin jakautuivat seuraavasti:

  • EU:n naapurialueet: maksettu 13,6 mrd. euroa – sitoumus 15,6 mrd. euroa

  • Saharan eteläpuolinen Afrikka: maksettu 8,3 mrd. euroa – sitoumus 9 mrd. euroa

  • Länsi-Balkan ja Turkki: maksettu 6,8 mrd. euroa – sitoumus 7,6 mrd. euroa

  • Aasia ja Tyynenmeren alue: maksettu 4 mrd. euroa – sitoumus 4,3 mrd. euroa

  • Latinalainen Amerikka ja Karibian alue: maksettu 2,5 mrd. euroa – sitoumus 3,2 mrd. euroa

  • Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alue: maksettu 539 milj. euroa – sitoumus 743 milj. euroa

  • Merentakaiset alueet ja Grönlanti: maksettu 579 milj. euroa – sitoumus 631 milj. euroa

  • Maailmanlaajuiset ohjelmat: maksettu 8,6 mrd. euroa – sitoumus 9,7 mrd. euroa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) on koonnut ja julkaissut tietoa avunantajien maailmanlaajuisista toimista covid-19-pandemian torjumiseksi osana vuotuista kehitysavun tilastoraportointiaan. Maailmanlaajuisista Team Europe -pandemiatukitoimista vuodesta 2022 alkaen on saatavana tietoa luotonantajien ilmoituksia koskevasta OECD:n CRS-tietokannasta, josta voi ladata data-aineistoa ja hakea erikseen #COVID-19-avainsanalla merkittyjä maksutapahtumia. OECD:n on määrä julkaista koko vuotta 2022 koskevat tiedot joulukuussa 2023.

Maailmanlaajuinen rokotuskampanja

Pandemiat eivät tunne rajoja. EU pyrki covid-19-pandemian alusta alkaen takaamaan kohtuuhintaisten, turvallisten ja tehokkaiden covid-19-rokotteiden tasapuolisen saatavuuden kaikille. EU järjesti koronaviruksen torjuntaa tukevan kansainvälisen varainkeruukampanjan, perusti kumppaneidensa kanssa koronaviruksen torjunnassa tarvittavien välineiden saatavuutta edistävän ACT Accelerator -yhteistyökehyksen ja tuki maailmanlaajuista COVAX-hanketta, jolla pyritään takaamaan covid-19-rokotteiden tasapuolinen ja maailmanlaajuinen saatavuus.

Komissio, EU:n jäsenmaat ja Euroopan investointipankki olivat COVAX-hankkeen johtavia rahoittajia. Ne investoivat yli 5 miljardia euroa, joilla hankittiin 1,8 miljardia rokoteannosta 92:lle matalan ja keskitulotason maalle.

EU-maat ovat voineet antaa EU:n rokoteapumekanismin tuella osan EU:n hankkimista rokoteannoksista EU:n ulkopuolisiin maihin, myös COVAXin kautta.

Elokuuhun 2023 mennessä EU-maat olivat ohjanneet yli 530 miljoonaa rokoteannosta lahjoitettaviksi muihin maihin eri puolilla maailmaa. Suurin osa, noin 445 miljoonaa annosta, on jaettu COVAXin kautta. Lisäksi EU-maat ovat toimittaneet 87 miljoonaa rokoteannosta kahdenvälisinä lahjoituksina esimerkiksi EU:n naapurimaihin Länsi-Balkanilla.

EU myös tuki kumppaneitaan rokotusstrategioiden kehittämisessä ja tarvikkeiden jakelussa ja antoi 300 miljoonaa euroa lisärahoitusta rokotteiden käyttöönoton nopeuttamiseksi Afrikassa sekä 100 miljoonaa euroa diagnostiikan ja hoitojen saatavuuden ja käyttöönoton tehostamiseksi ja terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseksi kumppanimaissa.

Edistääkseen rokotteiden paikallista tuotantoa ja parantaakseen niiden saatavuutta Afrikassa Team Europe käynnisti toukokuussa 2021 miljardin euron aloitteen, jolla tuetaan Afrikan unionin tavoitetta valmistaa 60 % Afrikassa käytettävistä rokotteista paikallisesti vuoteen 2040 mennessä. EU käynnisti lisäksi yhdessä Espanjan kanssa kumppanuusohjelman Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden kanssa. Kumppanuudella edistettiin rokotteiden, lääkkeiden ja terveysteknologioiden paikallista valmistusta ja vahvistettiin terveydenhuoltojärjestelmien kriisinsietokykyä.

Huom. Sivua päivitettiin viimeksi syyskuussa 2023