Digitaalisopimussäännöt

Digitaalisopimukset EU:ssa

Kuluttajat voivat ostaa verkkokaupassa tuotteita nopeasti ja edullisesti. He eivät kuitenkaan useinkaan tunne oikeuksiaan ongelmatilanteissa. 

Euroopan komissio on tämän vuoksi antanut kaksi tärkeää säädösehdotusta. Toinen niistä koskee digitaalisen sisällön (esim. musiikin suoratoiston) toimittamisessa sovellettavia sopimussääntöjä ja toinen tavaroiden verkkokaupassa (esim. kuluttajan ostaessa kameran verkosta) sovellettavia sopimussääntöjä.

Samat säännöt tulevat koskemaan kaikkia EU-maita.

Nykytilanne

Komissio antoi digitaalisopimuksia koskevat ehdotuksensa joulukuussa 2015, ja niistä neuvotellaan parhaillaan EU:n muissa lainsäädäntöelimissä.

Neuvoston kanta digitaalisen sisällön toimitussopimuksia koskevaan direktiiviehdotukseen vahvistettiin 8. kesäkuuta 2017.

Euroopan parlamentti käsittelee edelleen sekä digitaalisen sisällön toimitussopimuksia koskevaa direktiiviehdotusta (lisätietoja) että tavaroiden verkkokaupan ja muun etämyynnin sopimussääntöjä koskevaa direktiiviehdotusta (lisätietoja).

EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin väliset neuvottelut alkavat kummankin toimielimen vahvistettua kantansa.

Digitaalisen sisällön ostaminen

Digitaalisella sisällöllä tarkoitetaan esimerkiksi videoita, musiikkia, sovelluksia ja urheilutapahtumien suoratoistolähetyksiä. Näiden tuotteiden ostamiseen verkkokaupasta voi liittyä seuraavanlaisia ongelmia:

• ladattu musiikki ei soi kuluttajan laitteessa
• ostettu sovellus lakkaa yhtäkkiä toimimasta 

Tavaroiden verkkokauppa

EU-mailla on tavaroiden verkkomyynnin sääntelyssä oikeudellisia eroja, jotka estävät maasta toiseen tapahtuvan yritysten ja kuluttajien välisen kaupankäynnin. Yksi eroavaisuus koskee kuluttajien oikeuksia tilanteissa, joissa tavara osoittautuu vialliseksi.

Erojen vuoksi yrityksiltä kuluu paljon aikaa ja rahaa sen selvittämiseen, millaista ulkomaista kuluttajalainsäädäntöä niiden on noudatettava myydessään maasta toiseen, ja miten niiden on mukautettava sopimuksiaan eri maita varten.

Kuluttajat ovat verkko-ostosten suhteen eniten huolissaan sopimusoikeuksistaan tilanteissa, joissa tilaus jää toimittamatta, joissa ostajalle toimitetaan väärä tai viallinen tuote tai joissa ostajan on voitava korjauttaa tai vaihtaa tuote.

Digitaalisen sisällön ostamiseen liittyvien sääntöjen yhdenmukaistaminen

EU:ssa ei ole yhteisiä sääntöjä viallisesta digitaalisesta sisällöstä. Jotkin EU-maat ovatkin alkaneet laatia siitä omaa lainsäädäntöään. Ei ole kuitenkaan toivottavaa, että jokaisessa EU-maassa olisi erilainen säännöstö digitaalisen sisällön verkkokauppaa varten. 

Digitaalisten sisämarkkinoiden toteutuminen edellyttää kaikkien EU-maiden yhteistä säännöstöä, joka antaa yrityksille riittävän oikeusvarmuuden, kun ne laajentavat toimintaansa ulkomaisille markkinoille, ja rohkaisee kuluttajia tarttumaan digitaalisten sisämarkkinoiden mahdollisuuksiin.

Digitaalisten sisältötuotteiden yhdenmukaiset säännöt alentavat yritysten kustannuksia ja kannustavat niitä rajat ylittävään kaupankäyntiin. Yrityksiltä ei enää kulu resursseja EU-maiden välisten sopimusoikeudellisten erojen selvittämiseen. Kuluttajat puolestaan tietävät, mitä digitaalisen sisällön ostamiselta voi odottaa ja mitä oikeuksia heillä on ongelmatilanteissa.

Faktatietoa

• Ihmiset eivät tee ostoksia muissa maissa sijaitsevilla verkkosivustoilla, koska he eivät luota niiden toimintaan.
• Viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana ainakin 70 miljoonaa kuluttajaa on joutunut kohtaamaan vähintään yhden ongelman pelkästään neljän suosituimman digitaalisen sisällön hankinnan yhteydessä (musiikki, viruksentorjunta, pelit ja pilvipalvelut).
• Vain 10 prosenttia ongelmia kohdanneista kuluttajista oli saanut ongelmistaan hyvitystä. Tällaisten ratkaisematta jääneiden ongelmien vuoksi EU:n kuluttajille on aiheutunut taloudellisia ja muita haittoja arviolta 9–11 miljardin euron arvosta.
• Yritykset eivät halua myydä tuotteita verkkokaupassa oikeudellisen tilanteen monimutkaisuuden vuoksi. Digitaalisen sisällön toimitussopimukset luokitellaan eri maissa eri tavoin joko myynti-, palvelu- tai vuokraussopimuksiksi. Tämän vuoksi myös kuluttajien asema hyvitysten suhteen vaihtelee eri maissa.
• Vain 15 prosenttia EU:n kuluttajista tekee verkko-ostoksia toisista EU-maista. Omassa maassaan verkko-ostoksia tekee lähes kolminkertainen määrä (44 %).
• Vain 12 prosenttia EU:n vähittäiskauppiaista tarjoaa tuotteitaan verkossa muiden EU-maiden kuluttajille. Omassa maassaan verkkokauppaa käy kolminkertainen määrä (37 %).

Yhdenmukaisten sääntöjen ennakoidut vaikutukset

Kun sopimussäännöt yhdenmukaistetaan ja sopimusoikeudelliset esteet poistuvat, voidaan odottaa seuraavia hyötyjä:

• Vähintään 122 000 yritystä alkaa entisten lisäksi myydä tuotteitaan verkossa muihinkin EU-maihin.
• Verkko-ostoksia muista EU-maista tekevien kuluttajien määrä kasvaa 8–13 miljoonalla.
• EU:n BKT kasvaa 4 miljardia euroa nykytasoon verrattuna.
• Kilpailun lisääntyminen alentaa kuluttajahintoja kaikkialla EU:ssa. Tämä parantaa kuluttajien hyvinvointia ja lisää kotitalouksien kulutusta EU:ssa 18 miljardilla eurolla nykytasoon verrattuna.

Asiakirjat

• Vaikutusten arviointi
• Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista

• Tiedonanto
• Direktiivi – Digitaalinen sisältö
• Direktiivi – Tavarat

Tietokoosteet

Maakohtaiset tietokoosteet