|
|
Ilmastonmuutos ja muut ympäristöhaasteet: Ilmasto lämpenee todennäköisesti yli 1,5 °C seuraavien 20 vuoden aikana ja vuosisadan puoliväliin mennessä jo lähes 2 °C, mikä lisää vesivaroihin ja elintarviketurvaan kohdistuvia paineita maailmanlaajuisesti. Ilmastonmuutoksen ekologiset vaikutukset ovat osasyy siihen, että arviolta 200 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua vuoteen 2050 mennessä.
|
|
|
Digitaalinen hyperyhteenliitettävyys ja teknologinen muutos: Verkkoon liitettyjen laitteiden määrä saattaa lisääntyä maailmanlaajuisesti 30,4 miljardista vuonna 2020 jopa 200 miljardiin vuoteen 2030 mennessä. Kun esineiden yhteenliitettävyys ja myös paikkojen ja ihmisten väliset yhteydet lisääntyvät, syntyy uusia tuotteita, palveluja, liiketoimintamalleja sekä elämäntapoja ja työnteon malleja. EU:n maailmanlaajuinen johtoasema ekologisessa ja digitaalisessa siirtymässä antaa sille hyvät toimintamahdollisuudet voimakkaasti kehittyvillä, kannattavilla markkinoilla ja auttaa luomaan uudentyyppisiä ja vihreitä työpaikkoja sekä vakiintuneilla että kehittyvillä aloilla.
|
|
|
Demokratiaan ja arvoihin kohdistuva paine: Vuonna 2020 noin 34 % maailman väestöstä asui maissa, joissa demokratiakehitys on heikentymässä, ja vain 4 % maissa, joissa demokratiakehitys on myönteistä. Misinformaatio leviää erityisesti uusien välineiden ja verkkoalustojen myötä ja aiheuttaa yhä suurempia haasteita demokraattisille järjestelmille ja lietsoo uudenlaista informaatiosodankäyntiä. |
|
|
Maailmanjärjestyksen ja väestörakenteen muutokset: Maailmasta on tulossa yhä moninapaisempi. Kiinasta tulee todennäköisesti maailman suurin talous ennen tämän vuosikymmenen loppua, ja Intian talous saattaa kasvaa EU:n taloutta suuremmaksi seuraavien 20 vuoden aikana. Maailman väkiluvun odotetaan kasvavan 8,5 miljardiin vuonna 2030 ja 9,7 miljardiin vuonna 2050. EU:n väkiluvun sen sijaan odotetaan pienenevän 5 % vuoteen 2050 mennessä, jolloin se olisi hieman yli 420 miljoonaa. |
|