Ilmastossa tapahtuvat muutokset, kiihtyvä teknologiakehitys ja geopoliittiset muutokset ovat esimerkkejä suuntauksista, jotka vaikuttavat merkittävästi eurooppalaisten elämään. Näitä muutoksia tapahtuu kaikilla tasoilla ruohonjuuritason politiikasta globaaleihin valtarakenteisiin. Komissio pyrkii ennakoimaan muutoksia ja valmistautumaan niihin vahvistamalla varautumista tulevaan ja ennakoivaa, näyttöön perustuvaa päätöksentekoa, sillä ne tukevat vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista siirtymää EU:ssa. Sen vuoksi komissio panostaa toimiin, joilla se ottaa strategisen ennakoinnin huomioon työssään.
Mitä strategisella ennakoinnilla tarkoitetaan?
Ennakoinnilla tarkoitetaan tulevaisuuden tutkimista, siihen valmistautumista ja sen muovaamista. Sen tavoitteena on hyödyntää kollektiivista älykkyyttä jäsennellyllä ja järjestelmällisellä tavalla kehityskulkujen ennakoimiseksi. Strategisella ennakoinnilla puolestaan pyritään siihen, että tällainen ennakointi otetaan huomioon EU:n päätöksenteossa, strategisessa suunnittelussa ja varautumisessa. Se auttaa EU:ta varautumaan ja valmistautumaan mahdollisiin häiriöihin ja avautuviin mahdollisuuksiin sekä muovaamaan tulevaisuutta haluttuun suuntaan.
Strategisessa ennakoinnissa ei ole kyse tulevaisuuden ennustamisesta vaan mahdollisten tulevaisuudennäkymien ja niihin liittyvien mahdollisuuksien ja haasteiden tarkastelusta. Se auttaa päättäjiä toimimaan nykyhetkessä siten, että tulevaisuus muovautuu haluttuun suuntaan.
Keskeiset toimijat
Euroopan komission johtavasta varapuheenjohtajasta Maroš Šefčovičistä tuli vuonna 2019 ensimmäinen strategisesta ennakoinnista vastaava komission kollegion jäsen. Toimeksiannon toimeenpanoa johtavat komission pääsihteeristö ja yhteinen tutkimuskeskus, joka hyödyntää omia sisäisiä ennakointivalmiuksiaan. Toimintapolitiikan pitkän aikavälin koordinoinnista pääosastojen välillä vastaa komission strategisen ennakoinnin verkosto. Komissio rakentaa parhaillaan tiivistä ennakointiyhteistyötä muiden EU:n toimielinten kanssa etenkin EU:n strategian ja politiikan analysointijärjestelmän (ESPAS) puitteissa. Se tekee myös kansainvälistä yhteistyötä ja solmii kumppanuuksia, joissa hyödynnetään jäsenmaiden julkisia ennakointivalmiuksia EU:n laajuisen ennakointiverkoston välityksellä.
Strategiset ennakointiraportit
Komissio laatii vuosittain strategisen ennakointiraportin, jota hyödynnetään komission työohjelmissa ja monivuotisessa ohjelmasuunnittelussa. Tämä työ perustuu osallistavaan ja monialaiseen ennakointiprosessiin, jota johtavat komission yksiköt kuulevat jäsenmaita sekä käyvät keskusteluja ESPAS-kumppaneiden ja ulkoisten sidosryhmien kanssa.
Vuoden 2023 strateginen ennakointiraportti on nimeltään ”Kestävyys ja hyvinvointi Euroopan avoimen strategisen riippumattomuuden ytimessä”. Siinä käsitellään tärkeimpiä, toisiinsa sidoksissa olevia yhteiskunnan ja talouden haasteita, jotka EU:n on ratkaistava pyrkiessään kohti kestävää kehitystä. Tarkastelun pohjalta raportissa ehdotetaan kymmentä toiminta-alaa, joilla tarvitaan EU:n toimia, jotta kestävyyssiirtymä onnistuisi. Toimilla voidaan viime kädessä vahvistaa EU:n avointa strategista riippumattomuutta ja globaalia johtoasemaa nettonollataloudessa.
Strateginen ennakointiraportti 2023
Vuoden 2022 strategisessa ennakointiraportissa ”Vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteenkytkeminen uudessa geopoliittisessa ympäristössä” käsitellään Euroopassa rinnakkain meneillään olevien siirtymien vuorovaikutusta geopoliittisen tilanteen murrosvaiheessa. Siinä korostetaan digitaalisen teknologian avainasemaa viidellä strategisella alalla, jotka tuottavat myös eniten kasvihuonekaasuja: energia, liikenne, teollisuus, rakentaminen ja maatalous. Raportissa hahmotellaan myös kymmenen toiminta-alaa, joiden avulla voidaan parhaiten saavuttaa synergiaetuja ja vähentää jännitteitä siirtymien välillä vuoteen 2050 mennessä.
Strateginen ennakointiraportti 2022
Vuoden 2021 strategisessa ennakointiraportissa ”EU:n toimintakyky ja -vapaus” esitetään tulevaisuuteen suuntautuva ja monialainen näkökulma keskeisiin kehityssuuntauksiin, jotka vaikuttavat EU:hun vuoteen 2050 ulottuvalla jaksolla. Niitä ovat mm. ilmastonmuutos, teknologinen muutos, demokratiaan ja arvoihin kohdistuva paine sekä muutokset maailmanjärjestyksessä ja väestörakenteessa. Raportissa yksilöidään kymmenen strategista toiminta-alaa, joilla EU voi vahvistaa toimintavalmiuksiaan ja -vapauttaan.
Strateginen ennakointiraportti 2021
Vuoden 2020 strategisessa ennakointiraportissa ”Edellytysten luominen Euroopan selviytymiskyvyn parantamiseksi” käsitellään ensimmäisiä kokemuksia covid-19-kriisistä ja selitetään, miten ennakoinnilla voidaan parantaa Euroopan pitkän aikavälin selviytymiskykyä aikakaudella, jota leimaa perustavanlaatuinen ja nopea muutos. Sitä varten analysoitiin EU:n resilienssin neljää ulottuvuutta, jotka ovat sosiaalinen ja taloudellinen selviytymiskyky, geopoliittinen selviytymiskyky, ympäristön kestokyky ja digitaalinen häiriönsietokyky. Raportin myötä otettiin käyttöön selviytymiskykyä kuvaavat tulostaulut, joita päätöksentekijät voivat hyödyntää seurantavälineinä.
Strateginen ennakointiraportti 2020
EU:n laajuinen ennakointiverkosto
EU:n laajuisen ennakointiverkoston perustamisesta ilmoitettiin komission vuoden 2020 strategisessa ennakointiraportissa. Sen tavoitteena on luoda julkishallinnon ennakointivalmiuksiin perustuvia synergioita hyödyntämällä osaamista ja ennakointiasiantuntemusta kaikista jäsenmaista ja Euroopan komissiosta. Verkostossa keskustellaan strategioista ja tehdään yhteistyötä Euroopan kannalta keskeisissä tulevaisuuteen suuntautuvissa kysymyksissä.
EU:n laajuisessa ennakointiverkostossa on kaksi tasoa. Kunkin jäsenmaan nimittämät nk. tulevaisuusministerit kokoontuvat epävirallisesti vähintään kerran vuodessa keskustelemaan Euroopan tulevaisuuden kannalta tärkeistä kysymyksistä.
Tulevaisuusministerien työtä tukee johtavien kansallisten virkamiesten muodostama verkosto. Virkamiehet kokoontuvat vähintään kahdesti vuodessa valmistelemaan ministerikokouksia, suunnittelemaan niiden päätelmien jatkotoimia ja tekemään yhteistyötä temaattisissa työryhmissä.
Tuki EU:n päätöksenteolle
Strategisen ennakoinnin avulla voidaan parantaa politiikan suunnittelua, kehittää tulevaisuuden huomioon ottavia strategioita ja varmistaa, että lyhyen aikavälin toimet ovat sopusoinnussa pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa. Tätä työtä tuetaan muun muassa seuraavilla menetelmillä:
Tulevaisuuden kartoitus: tapahtumien ja kehityssuuntausten järjestelmällinen kartoitus ja erittely, joiden tuloksena syntyy tulevaisuusnäkymä tai visuaalinen kartoitus uusista muutoksen merkeistä
Megatrendien analysointi: mallien muutosten ja toisiinsa vaikuttavien kehityssuuntausten analysointi ja pohdinta, minkä tuloksena syntyy yksi mahdollinen tulevaisuuskuva sekä toimintasuunnitelma
Skenaariotyöskentely: interaktiivinen ja iteratiivinen prosessi, johon kuuluu haastatteluja, analysointia ja mallintamista ja jonka tuloksena syntyy useita mahdollisia – positiivisia tai negatiivisia – tulevaisuuskuvia ja arvioita niiden toteutumismahdollisuuksista
Visiointi: halutun suunnan määrittäminen, jonka tuloksena syntyy yhteisymmärrys ja selkeä kuvaus halutusta tulevaisuudesta sekä keskipitkän aikavälin etenemissuunnitelma, jossa esitetään toimet vision toteuttamiseksi
Strateginen ennakointi ohjaa komissiota strategisten painopisteiden saavuttamisessa seuraavin tavoin:
- Tulevaisuuteen suuntautuvia kysymyksiä pyritään ennakoimaan toimin, joiden yhteydessä tarkastellaan keinoja komission poliittisiin painopisteisiin sisältyvien tavoitteiden saavuttamiseksi, analysoidaan keskeisiä kehityssuuntauksia ja riskejä sekä mahdollisia ongelmia ja määritetään EU:n kannalta kriittisiä aiheita. Näihin toimiin kuuluvat vuotuisten strategisten ennakointiraporttien julkaiseminen ja ennakointia koskevien viiteskenaarioiden käyttö.
- Ennakoinnilla tuetaan Euroopan komission paremman sääntelyn agendaa. Keskeisissä poliittisissa aloitteissa pyritään ottamaan huomioon strateginen ennakointi, jotta EU:n politiikkatoimet perustuvat selkeään käsitykseen tulevista kehityssuuntauksista ja ongelmakohdista, mahdollisista skenaarioista ja niihin liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Komissio on esimerkiksi laatinut ennakointiskenaarioita, joissa esitetään mahdollisia tulevaisuuskuvia vuodeksi 2040. Näitä skenaarioita hyödynnettiin laadittaessa komission tiedonantoa EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiosta.
- Päättäjien tulevaisuuteen suuntautuvaa ajatustyötä ja keskeisiä kysymyksiä koskevien pitkän aikavälin toimintapoliittisten strategioiden laadintaa tuetaan toimin, joissa käsitellään esimerkiksi viljelijöiden ammatillisten roolien muutoksia vuoteen 2040 mennessä, tullin tulevaisuutta EU:ssa ja tulevaisuuden vihreitä työmarkkinoita.
- Ennakointia hyödynnetään sääntelyn toimivuuden ja tuloksellisuuden arvioinnissa. Nk. REFIT-ohjelmassa tarkastellaan, miten EU:ssa voitaisiin vähentää sääntelytaakkaa, ja arvioidaan, onko voimassa oleva EU:n lainsäädäntö edelleen tarkoituksenmukaista.
Seuraavat vaiheet
- yhteistyön lujittaminen EU:n laajuisessa ennakointiverkostossa kaikkien EU-maiden hallintoelinten ennakointivalmiuksien kehittämiseksi
- komission strategisen ennakointisuunnitelman täytäntöönpano ja tulevien aloitteiden pohjustus
- yhteistyö muiden EU:n toimielinten kanssa EU:n strategian ja politiikan analysointijärjestelmän (ESPAS) puitteissa.
Yhteydenotot
Lisätietoja: SG-FORESIGHTec [dot] europa [dot] eu (SG-FORESIGHT[at]ec[dot]europa[dot]eu); JRC-FORESIGHTec [dot] europa [dot] eu (JRC-FORESIGHT[at]ec[dot]europa[dot]eu)