22.11.2022 – Komissio ehdottaa markkinakorjausmekanismia, jolla pyritään suojelemaan EU:n liikeyrityksiä ja kotitalouksia kaasun hintapiikeiltä. Uusi mekanismi toimisi tilapäisenä ja kohdennettuna välineenä, jolla voidaan automaattisesti puuttua kaasun hinnan jyrkkiin nousuihin kaasumarkkinoilla. Mekanismin tavoitteena on vakauttaa Euroopan kaasumarkkinoita ja turvata kaasun toimitusvarmuus.
Komissio on etsinyt kuluneen vuoden aikana ratkaisuja energian hintojen nousun tuomiin ongelmiin. Sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja alkoi käyttää energiavarojaan aseena Euroopan kiristämiseksi, energiamarkkinoiden tilanne on heikentynyt merkittävästi.
Vaikka energiatoimitukset Venäjältä ovat vähentyneet huomattavasti (EU:hun Venäjältä tuodun kaasun osuus oli vain 14 % syyskuussa 2022, kun edellisenä vuonna se oli 45 %), Eurooppa on onnistunut löytämään vaihtoehtoisia energialähteitä ja vähentämään kysyntää vajeen kompensoimiseksi.
Komissio on myös toteuttanut toimia rajoittaakseen markkinoiden volatileettia ja ohjannut liialliset energiatulot kansalaisten ja yritysten tukemiseen.
Energian hintavälineistön ansiosta EU-maat ovat toteuttaneet kansallisella tasolla monia toimia kansalaisiin ja teollisuuteen kohdistuvan hintapaineen vähentämiseksi. Komissio hyväksyi toukokuussa REPowerEU-suunnitelman, jonka tarkoituksena on lopettaa mahdollisimman pian riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista.
Kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi tulevina talvina komissio otti käyttöön uudet kaasun varastointia koskevat vähimmäisvelvoitteet ja asetti tavoitteeksi kaasun kysynnän vähentämisen 15 prosentilla, jotta tarjontaa ja kysyntää saadaan tasapainotettua Euroopassa. Pyrkimykset säästää energiaa ja täyttää varastot ovat tähän mennessä tuottaneet hyviä tuloksia.
Syyskuussa 2022 hyväksyttiin uusia toimenpiteitä sähkön kysynnän vähentämiseksi ja energiaylijäämien käyttämiseksi kansalaisten ja teollisuuden hyödyksi.
Komissio ehdotti 18.10.2022 uusia toimenpiteitä, jotka koskevat kaasun yhteishankintoja, hintarajamekanismeja, infrastruktuurin avointa käyttöä, EU-maiden välistä yhteisvastuuta ja kysynnän hallintaa. Tämä auttaa vakauttamaan markkinoita.
Kuvakkeet: Pixel perfect, www.flaticon.com
Keskeisiä tunnuslukuja
Energiansaannin monipuolistaminen
EU on tehnyt yhteistyötä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa energiatoimitusten monipuolistamiseksi, ja nesteytetyn maakaasun tuonti onkin ennätystasolla ja myös putkikaasua toimitetaan aiempaa enemmän.
Saavutukset
- EU:n, Egyptin ja Israelin allekirjoittama kolmenvälinen yhteisymmärryspöytäkirja maakaasun viennistä Eurooppaan
- Azerbaidžanin kanssa tehty yhteisymmärryspöytäkirja strategisesta kumppanuudesta energia-alalla
- Yhdysvaltojen sitoumus toimittaa EU:lle tänä vuonna vähintään 15 miljardin kuutiometrin lisäerä nesteytettyä maakaasua
- Vuoden 2022 alkupuoliskolla muualta kuin Venäjältä peräisin olevan nesteytetyn maakaasun tuonti lisääntyi 19 miljardia kuutiometriä edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Myös putkikaasun tuonti muualta kuin Venäjältä – eli Norjasta, Azerbaidžanista, Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Pohjois-Afrikasta – lisääntyi 14 miljardia kuutiometriä.
Kysynnän vähentäminen
Komissio on hyväksynyt Euroopan kaasunkysynnän vähentämissuunnitelman, jolla pyritään pienentämään toimituskatkosten riskiä ja kustannuksia EU:ssa ja autetaan EU-maita vähentämään kaasunkysyntää 15 %.
Suunnitelma perustuu kolmeen toimintapilariin:
- siirrytään kaasusta vaihtoehtoisiin polttoaineisiin
- kannustetaan kulutuksen vähentämiseen
- vähennetään lämmitystä ja jäähdytystä
Lisäksi suunnitelmaan sisältyy mahdollisuus asettaa EU hälytystilaan, joka johtaa pakollisiin kaasunkulutuksen vähennyksiin kaikissa EU-maissa. Tämä on vahva osoitus siitä, että EU tekee kaikkensa turvatakseen toimitusvarmuuden ja suojellakseen kuluttajia.
Komissio seuraa tiiviisti kysynnän vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. 15 EU-maan toimittamien tietojen perusteella tehty alustava analyysi osoittaa, että elo- ja syyskuussa 2022 kaasun kulutus olisi ollut EU:ssa noin 15 prosenttia pienempi kuin edellisten viiden vuoden keskiarvo. Vastaavia toimia tarvitaan kuukausittain maaliskuuhun 2023 asti. EU-maat raportoivat edistymisestään kahden kuukauden välein. Komissio on valmis asettamaan EU:n hälytystilaan tai tarkistamaan vähennystavoitteita, jos nykyiset toimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi.
Kaasun varastoinnilla on tärkeä rooli EU:n toimitusvarmuuden takaamisessa, sillä normaalina talvena 25–30 prosenttia koko EU:ssa käytetystä kaasusta tulee varastoista.
Kesäkuussa 2022 annetun uuden lainsäädännön mukaan EU:n maanalaiset kaasuvarastot on täytettävä 80 prosenttiin kapasiteetista 1.11.2022 mennessä – ja 90 prosenttiin sitä seuraavina vuosina – toimitusten varmistamiseksi tulevana talvena.
Energian yhteisostot
EU:n kohtuuhintaisten energiatoimitusten turvaamiseksi komissio ja EU-maat ovat perustaneet EU:n foorumin kaasun, nesteytetyn maakaasun ja vedyn yhteishankinnoille. Kyseessä on vapaaehtoinen koordinointimekanismi, jolla tuetaan kaasun ja vedyn ostamista unionille hyödyntämällä parhaalla mahdollisella tavalla EU:n kollektiivista poliittista painoarvoa ja markkinavoimaa.
Foorumiin on jo perustettu viisi alueellista EU-maiden ryhmää. Kysynnän yhdistäminen ja kaasun yhteisostot antavat EU:lle mahdollisuuden käyttää yhteistä ostovoimaansa neuvotellakseen paremmista hinnoista ja vähentääkseen riskiä, että EU-maat kilpailevat keskenään jo ennestään tiukoilla markkinoilla. Se myös lisää avoimuutta ja auttaa erityisesti pienempiä EU-maita, jotka ovat ostajana muita heikommassa asemassa.
Euroopan kotitalouksien ja yritysten laskujen pienentäminen
Viimeaikaisen dramaattisen hinnannousun torjumiseksi ja eurooppalaisiin kotitalouksiin ja yrityksiin kohdistuvien paineiden vähentämiseksi komissio ehdotti syyskuussa useita toimia, kuten
- sähkönkysyntää vähentäviä poikkeustoimia, joilla autetaan alentamaan kuluttajille aiheutuvia sähkökustannuksia
- toimenpiteitä energia-alan ylijäämätulojen jakamiseksi uudelleen loppukäyttäjille.
Ensimmäinen keino, jolla voidaan puuttua korkeisiin hintoihin, on kysynnän vähentäminen. Se voi vaikuttaa sähkön hintoihin ja rauhoittaa markkinoita yleisemmin. EU-maat ovat sopineet komission ehdotusten pohjalta
- tavoitteesta vähentää sähkön kokonaiskysyntää 10 prosenttia
- velvollisuudesta vähentää kysyntää huippuhintatunteina ainakin 5 prosenttia.
Kun sähkön kysyntää huippuaikoina vähennetään 5 prosenttia, vähennetään kaasun käyttöä sähköntuotantoon talven aikana noin 4 prosenttia ja samalla vähennetään myös hintoihin kohdistuvaa painetta.
Tulokatto edulliselle energiantuotannolle
”Inframarginaaliset” sähköntuottajat ovat saaneet poikkeuksellisia voittoja, kun korkeat kaasun hinnat ovat nostaneet sähkön tukkuhintaa mutta tuotantokustannukset ovat pysyneet alhaisina. Komissio on sen vuoksi ehdottanut EU:hun tilapäistä tulokattoa (180 euroa/MWh) sähkölle, jota tuotetaan muun muassa ydinvoiman, ruskohiilen ja uudistuvien energialähteiden avulla.
EU-maat keräävät tätä suuremmat tulot ja ohjaavat ne energiankuluttajille lieventääkseen korkeiden energianhintojen vaikutusta.
EU-maat voivat käyttää näitä tuloja
- sähkönkuluttajille kulutuksen vähentämisestä maksettaviin korvauksiin
- suoriin siirtoihin asiakkaille
- asiakkaiden sähkökustannusten alentamiseen rajoitettujen määrien osalta
- asiakkaiden uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen tekemien investointien edistämiseen
- korvauksiin sähköntoimittajille, jotka toimittavat sähköä asiakkaille kustannuksia alhaisemmilla hinnoilla.
Fossiilisia polttoaineita käyttävien yritysten solidaarisuusmaksu
Myös öljy-, kaasu-, hiili- ja jalostamoyritykset ovat viime kuukausina saaneet valtavia voittoja, jotka johtuvat lähinnä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamista energiamarkkinoiden häiriöistä eivätkä niinkään liiketoimintapäätöksistä tai investoinneista. Edellä mainitut toimenpiteet eivät vaikuta näihin yrityksiin. Yhteisvastuun ja oikeudenmukaisuuden vuoksi olisi kaikkien energialähteiden avulla pyrittävä lieventämään korkeiden hintojen vaikutusta kuluttajien laskuihin. Tämän vuoksi komissio on ehdottanut tilapäistä solidaarisuusmaksua, joka kerätään fossiilisten polttoaineiden tuottajien ylisuurista voitoista vuonna 2022.
Solidaarisuusmaksulle ehdotettu toimintamalli:
- solidaarisuusmaksu kerätään ylijäämätuotoista vuonna 2022 ja/tai 2023
- maksun piiriin kuuluvat tuotot, jotka ovat vähintään 20 prosenttia suuremmat kuin kolmen edellisen vuoden keskiarvo
- EU-maat keräävät nämä tulot
- keruu tuottaa arviolta noin 25 miljardia euroa varoja energialaskujen pienentämiseen
Yhteisvastuun vahvistaminen EU:ssa
Yhteisvastuu on unionin kulmakivi, johon sen toiminnan tehokkuus tukeutuu. Viisi vuotta sen jälkeen, kun toimitusvarmuusasetuksesta sovittiin, EU-maiden välillä on tehty vain kuusi kahdenvälistä yhteisvastuusopimusta, kun niitä olisi ollut mahdollista tehdä 40. Sopimuksia on tehty liian hitaasti, ja komissio on ehdottanut yhteisvastuuta koskevien oletussääntöjen asettamista. Niillä varmistetaan, että hätätilanteessa oleva EU-maa saa kaasua toisilta EU-mailta oikeudenmukaista korvausta vastaan.
Yhteisvastuuvelvoite laajennetaan koskemaan EU-maita, joilla on LNG-varastoja mutta ei putkiyhteyttä muihin maihin, sikäli kuin kaasu on mahdollista siirtää EU-maahan, jossa sitä tarvitaan.
Investoinnit infrastruktuuriin
Nesteytetyn maakaasun terminaaleihin ja kaasuyhdysputkiin tehtävien investointien ansiosta jokainen EU-maa voi nyt saada kaasua vähintään kahdesta lähteestä, ja vastakkaisvirtaus on mahdollista naapurimaiden välillä. Kaasun toimitusvarmuutta koskevan asetuksen mukaan EU-mailla on oltava käytössään kansalliset ennaltaehkäisysuunnitelmat ja hätäsuunnitelmat, ja yhteisvastuumekanismi turvaa toimitukset naapurimaiden suojatuille asiakkaille vakavassa hätätilanteessa.
Saavutukset
- Puolan ja Liettuan välinen kaasuyhdysputki aloitti kaupallisen toiminnan 1.5.2022. Tämä Euroopan komission Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettu hanke lisää saatavilla olevien energialähteiden valikoimaa ja parantaa häiriönsietokykyä koko Baltian kaasumarkkinoilla.
- Kreikan ja Bulgarian välinen kaasuyhdysputki otettiin käyttöön 1.10.2022.
Uusiutuva energia on halvinta ja puhtainta saatavilla olevaa energiaa ja sitä voidaan tuottaa kaikissa EU-maissa, mikä vähentää tarvetta tuoda energiaa. Uusiutuvan energian jatkuvasti lisääntyvä käyttöönotto sähköntuotannossa, teollisuudessa, rakennuksissa ja liikenteessä parantaa EU:n riippumattomuutta, vauhdittaa vihreää siirtymää ja laskee ajan mittaan hintoja. Komissio on ehdottanut, että uusiutuvia energialähteitä koskeva EU:n vuoden 2030 tavoite nostetaan 40 prosentista 45 prosenttiin.
REPowerEU-suunnitelman mukaan uusiutuvan energian kokonaistuotantokapasiteetti olisi 1 236 GW vuoteen 2030 mennessä, kun 55-valmiussuunnitelmassa sen oli kaavailtu olevan 1 067 GW.
Kotitalouksien ja yritysten tukeminen: tuoreita esimerkkejä
- Komissio on hyväksynyt EU:n valtiontukisääntöjen nojalla Puolan tukiohjelman, jossa energiaintensiiviset yritykset saavat osittaisen korvauksen epäsuorista päästökustannuksista johtuvasta sähkön hinnan noususta.
- Komissio on hyväksynyt 220 miljoonan euron suuruisen toimenpiteen, jolla Espanja tukee Cobra Instalaciones y Servicios, S.A. -yritystä uusiutuvan vedyn tuotannossa. Toimenpiteellä edistetään EU:n vetystrategian ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja samalla REPowerEU-suunnitelman mukaisesti autetaan vähentämään riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista ja nopeutetaan vihreää siirtymää.
- Komissio on hyväksynyt EU:n valtiontukisääntöjen nojalla 150 miljoonan euron kapasiteettimekanismin sähkön toimitusvarmuuden turvaamiseksi Suomessa. Toimenpiteellä vähennetään osaltaan myös sähköalan hiilidioksidipäästöjä EU:n vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti ja edistetään REPowerEU-suunnitelman tavoitteita, joiden mukaan riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista on vähennettävä.
Energiansäästötoimet – aikajana
- 22.11.2022
Komissio ehdottaa uutta välinettä kaasun kohtuuttomien hintapiikkien rajoittamiseksi
- 30.9.2022
Energiaministerit pääsevät yhteisymmärrykseen asetuksesta, joka koskee korkeiden energian hintojen edellyttämiä hätätoimia
- 14.9.2022
Ehdotus uudeksi hätätila-asetukseksi, joilla puututaan korkeisiin kaasun hintoihin EU:ssa ja varmistetaan kaasun toimitusvarmuus talvella
- 26.7.2022
Energiaministerit pääsevät yhteisymmärrykseen asetuksesta, joka koskee koordinoituja kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteitä
- 20.7.2022
Komission ehdotus asetukseksi, joka koskee koordinoituja kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteitä, ja tiedonanto ”Kaasua säästöön talven varalle”
- 27.6.2022
Kaasun varastointia koskeva asetus annetaan
- 18.5.2022
Komissio esittelee REPowerEU-suunnitelman
- 23.3.2022
Komission ehdotus kaasun toimitusvarmuutta koskevan asetuksen muuttamiseksi ja tiedonanto ”Toimitusvarmuus ja kohtuulliset energianhinnat”
- 8.3.2022
Tiedonanto ”REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet”
- 13.10.2021
Tiedonanto ”Energian hintojen nousu: toiminta- ja tukivälineistö”
Asiakirjat