Muuttoliike on ollut ihmiskunnan historiassa jatkuvaa. Tänä päivänäkin ihmiset muuttavat paetakseen sotaa, köyhyyttä, nälkää ja epäsuotuisia sääoloja ja etsiäkseen parempaa elämää.
Muuttoliike on kuitenkin myös maailmanlaajuinen haaste. EU:ssa se edellyttää yhteisiä toimia, jotka perustuvat kaikilta osin eurooppalaisiin arvoihin. On tärkeää, että muuttoliikkeeseen liittyviä monimutkaisia haasteita ratkaistaessa
- varmistetaan nopeat ja oikeudenmukaiset turvapaikkamenettelyt ja tehokkaat palautukset
- tarjotaan laillisia väyliä EU:hun
- estetään laiton muuttoliike
- torjutaan ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa
- varmistetaan EU:n ulkorajojen turvallisuus.
Muuttoliike lukuina
Vaikka laiton muuttoliike saa paljon näkyvyyttä, tosiasiassa laittomien rajanylitysten osuus EU:hun suuntautuvasta muuttoliikkeestä on hyvin pieni.
Seuraavassa on tiivistettyä tilastotietoa muuttoliikkeestä EU:hun ja EU:sta viimeisimpien vuosikohtaisten lukujen valossa (tiedot vuodelta 2021):
Muuttoliike- ja turvapaikkasopimus
EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus on kattava lakiuudistuspaketti, jolla edistetään EU:n yhteistä vastausta muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin. Tavoitteena on hallita muuttoliikettä oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla, varmistaa EU:n jäsenmaiden keskinäinen solidaarisuus ja tarjota EU:hun saapuville ihmisille varmuutta, selkeyttä ja perusoikeuksien suoja. Komissio ehdotti uudistusta syyskuussa 2020, ja Euroopan parlamentti hyväksyi sen huhtikuussa 2024.
Muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksella varmistetaan, että jäsenmaat jakavat vastuun toimista ja osoittavat solidaarisuutta niille maille, jotka suojelevat EU:n ulkorajoja sekä maille, joihin kohdistuu erityisiä muuttopaineita. Samalla estetään laiton muuttoliike.
Sopimus antaa EU:lle ja sen jäsenmaille myös keinoja, joilla ne voivat reagoida nopeasti kriisitilanteisiin, joissa EU:hun saapuu laittomasti suuri määrä ihmisiä tai joissa jokin EU:n ulkopuolinen maa tai muu kuin valtiollinen taho välineellistää muuttajia horjuttaakseen EU:n tai sen jäsenmaiden vakautta.
Keskeiset toimintapolitiikat
Turvapaikanhakijat ja pakolaiset
Muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksella parannetaan turvapaikkahakemusten hallintaa EU:ssa ja sitä kautta suojellaan pakolaisia ja kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä. Samalla sillä tuetaan myös maita, joka ottavat vastaan pakolaisia.
Pakolaisten muuttoreitit ovat usein täynnä vaikeuksia ja vaaroja, ja tuhannet vaarantavat henkensä aavikoilla ja merellä paremman tulevaisuuden toivossa. EU tekee jäsenmaidensa ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa yhteistyötä, jolla pyritään edistämään ensisijaisilta alueilta tulevien muuttajien uudelleensijoittamista ja heille suunnattuja täydentäviä maahanpääsyväyliä. EU:n tavoitteena on lisätä maahanpääsypaikkoja.
Laillinen muuttoliike: osaajien houkutteleminen EU:hun
Laillinen maahanmuutto on olennaisen tärkeää taloudellisen vaurauden kannalta. EU:n väestö ikääntyy ja yhä useammassa työtehtävässä tarvitaan vihreän ja digitaalisen siirtymän edellyttämiä uusia taitoja. Tämä on johtanut siihen, että eurooppalaisilla työnantajilla on vaikeuksia löytää päteviä työntekijöitä. Jotta osaajia saataisiin houkuteltua ja heidät saataisiin jäämään, Euroopan komissio hyväksyi huhtikuussa 2022 ns. osaamispaketin.
Osana tätä pakettia komissio ehdotti yhdistelmälupadirektiivin ja pitkään oleskelleita henkilöitä koskevan direktiivin tarkistamista sekä EU:n osaamisreservin perustamista.
Pitkään oleskelleita henkilöitä koskevan direktiivin tarkistuksella
- yksinkertaistetaan maahanpääsyedellytyksiä, minkä myötä EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön aseman saaminen käy helpommaksi
- parannetaan pitkään oleskelleiden henkilöiden ja heidän perheenjäsentensä oikeuksia.
Tarkistetulla yhdistelmälupadirektiivillä
- yksinkertaistetaan yhdistetyn työ- ja oleskeluluvan hakumenettelyä, mikä helpottaa ja nopeuttaa prosessia hakijoiden ja työnantajien kannalta
- sallitaan hakemusten jättäminen sekä EU:n ulkopuolisista maista että EU-maista.
EU:n lainsäätäjät pääsivät asiasta poliittiseen yhteisymmärrykseen 18.12.2023. Tarkistetuissa säännöissä vahvistetaan EU:n ulkopuolisista maista tuleville työntekijöille yhtäläiset oikeudet työolojen, sosiaaliturvan, tutkintojen tunnustamisen ja veroetuuksien osalta.
Komission marraskuussa 2023 ehdottama EU:n osaamisreservi on ensimmäinen EU:n laajuinen väline, jonka tarkoituksena on helpottaa rekrytointia ulkomailta ja tarjota EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille mahdollisuuksia työskennellä EU:ssa.
Schengen-alue
Schengen-alueella ei suoriteta sisärajavalvontaa, mikä mahdollistaa yli 425 miljoonan EU:n kansalaisen sekä EU:ssa asuvien tai vierailevien EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten liikkumisvapauden. Rajavalvonta voidaan palauttaa ainoastaan poikkeuksellisesti ja tiukasti rajatuksi ajaksi viimesijaisena keinona tilanteissa, joissa yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu vakava uhka. Schengen-alueella on taattava henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus.
Schengenin rajasäännöstön muuttamisesta tehdyllä ehdotuksella on kolme päätavoitetta. Sen tarkoituksena on
- tarjota uusia välineitä, jotta sisärajatarkastukset pysyvät viimesijaisena keinona, ja antaa jäsenmaille joustavuutta toteuttaa oikeasuhteisia vaihtoehtoisia toimenpiteitä
- hyödyntää covid-19-pandemiasta saatuja kokemuksia
- vastata EU:n ulkorajojen ajankohtaisiin haasteisiin.
Viisumipolitiikka ja Schengen-viisumin digitalisointi
Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto pääsivät 13.6.2023 poliittiseen yhteisymmärrykseen Schengen-viisumimenettelyn digitalisoinnista. Uusilla säännöillä nykyaikaistetaan viisumimenettelyjä, sillä käyttöön otetaan EU:n sähköinen viisumihakemusalusta ja nykyinen viisumitarra digitalisoidaan. Komissio ehdotti syksyllä 2023 viisumivapauden keskeyttämismekanismin tarkistamista, jotta EU-maat voisivat tehokkaammin torjua mahdollisia viisumivapauden väärinkäytöksiä.
EU:n ulkorajojen vahvistaminen
EU-mailla on ensisijainen vastuu omien ulkorajojensa turvallisuudesta, mutta Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) antaa EU-maille niiden pyynnöstä teknistä ja operatiivista tukea niin ulkorajojen valvonnassa kuin palauttamisoperaatioissa.
Frontexiin kuuluvat myös eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvät joukot, joiden henkilöstömäärää kasvatetaan 10 000 työntekijään vuoteen 2027 mennessä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden tehostamiseksi.
Lisäksi Frontex lähettää pysyviä joukkoja ja teknistä kalustoa EU:n ulkopuolisiin maihin – erityisesti keskeisillä muuttoreiteillä sijaitseviin – niiden kanssa tehtyjen asemaa koskevien sopimusten perusteella. EU:lla on asemaa koskevia sopimuksia tällä hetkellä Moldovan, Pohjois-Makedonian, Montenegron, Albanian ja Serbian kanssa.
EU:n lainsäädännössä edellytetään, että eurooppalainen raja- ja merivartiosto, johon kuuluvat Frontex ja EU-maiden rajavalvontaviranomaiset, suorittaa tehtäviään perusoikeuksia kaikilta osin kunnioittaen.
EU-maiden rajaturvallisuuden ylläpitämisvalmiuksiin lukeutuvat esimerkiksi partioautot, sähköiset valvontajärjestelmät, partioveneet ja valvontalentokoneet, ja niitä tuetaan EU-varoin.
Romanian ja Bulgarian kanssa on käynnistetty rajamenettelyjä koskevia pilottihankkeita, joissa esitellään parhaita käytäntöjä muun muassa rekisteröinnin, nopeiden ja oikeudenmukaisten turvapaikkamenettelyjen ja palauttamisen saralla. Frontex, Euroopan unionin turvapaikkavirasto ja Europol tukevat näitä pilottihankkeita.
Ihmissalakuljetuksen torjunta
Salakuljetusverkostot käyttävät rikollisiin tarkoituksiinsa monenlaisia keinoja sekä verkossa että sen ulkopuolella, ja niiden menetelmät muuttuvat jatkuvasti. EU tarvitsee pikaisesti uusia välineitä näiden rikollisverkostojen torjumiseksi.
Maahanmuuttajien salakuljetuksen vastaisen EU:n toimintasuunnitelman (2021–2025) mukaisesti komissio esitti marraskuussa 2023 kaksi lainsäädäntöehdotusta, joilla uudistetaan EU:n valmiuksia torjua ihmissalakuljetusta
- ehkäisemällä ja torjumalla laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja EU:ssa oleskelussa avustamista
- vahvistamalla Europolia ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjunnan tehostamiseksi.
Komission tavoitteena on vahvistaa ihmissalakuljetuksen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehtävää kansainvälistä yhteistyötä ja tarjota vaihtoehtoja laittomalle muuttoliikkeelle, minkä vuoksi se perusti 28.11.2023 ihmissalakuljetuksen vastaisen maailmanlaajuisen allianssin.
Kansainväliset kumppanuudet
Jotta EU:n muuttoliikepolitiikka olisi onnistunutta, meidän on edelleen vahvistettava molempia osapuolia hyödyttäviä kumppanuuksia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
Komissio tiivistää keskeisten kumppaneiden sekä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta voidaan vähentää laitonta muuttoliikettä toimimalla yhdessä ihmishenkiä vaarantavaa ihmissalakuljetusta ja -kauppaa vastaan. Tehokkaat palautukset antavat myös vahvan signaalin salakuljettajille.
Komissio pyrkii luomaan turvallisia ja laillisia väyliä EU:hun ja auttaa kumppanimaita puuttumaan laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin esimerkiksi tarjoamalla nuorille lisää mahdollisuuksia, kuten työpaikkoja heidän kotimaassaan.
EU tarjoaa esimerkiksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen ja Global Gateway -strategian puitteissa rahoitusapua, jolla tuetaan investointeja koulutukseen, liiketoimintamahdollisuuksiin ja työpaikkojen luomisen vauhdittamiseen sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen useissa maissa.