* Tarkempia tietoja on maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita koskevassa Eurostatin tietokannassa.
** Tähän lukuun eivät sisälly jossakin toisessa EU-maassa kuin nykyisessä asuinmaassaan syntyneet EU-kansalaiset.
Ulkomailla syntyneiden osuus maittain
Lähde: Eurostat (2022), OECD (2021)
Huom. EU:ta koskevissa tiedoissa tarkoitetaan EU:n ulkopuolella syntyneitä (ei jossakin toisessa EU-maassa kuin nykyisessä asuinmaassaan syntyneitä). Kun mukaan otetaan toisessa EU-maassa syntyneet ja EU:n sisällä maasta toiseen muuttaneet asukkaat, osuus on 12,4 %.
Lähde: Eurostat. Luokka ”Muut” (”Other”) sisältää pelkästään oleskelua varten myönnetyt luvat, ihmiskaupan uhreille ja ilman huoltajaa oleville alaikäisille myönnetyt luvat sekä muilla perusteilla myönnetyt luvat, jotka eivät kuulu muihin luokkiin.
Maahanmuuttajien työllisyys
Vuonna 2022 EU:n työmarkkinoilla työskenteli 9,93 miljoonaa EU:n ulkopuolisen maan kansalaista, mikä on 5,1 % EU:n koko työvoimasta (vrt. 20–64-vuotiaita on EU:ssa yhteensä 193,5 miljoonaa). Työssäkäyvien 20–64-vuotiaiden kokonaismäärä on 197,458 miljoonaa, josta 9,927 miljoonaa on muita kuin EU-kansalaisia.
Lähde: Eurostat
Työikäisten EU-kansalaisten työllisyysaste oli EU:ssa vuonna 2022 korkeampi (77,1 %) kuin EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten työllisyysaste (61,9 %).
Yliedustetut alat
Vuonna 2022 EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset olivat yliedustettuina joillakin talouden aloilla. Esimerkkejä:
| Toimiala | Muiden kuin EU-kansalaisten työllisyys | EU-kansalaisten työllisyys |
|---|---|---|
| Majoitus- ja ravitsemistoiminta | 11,3 % | 4,2 % |
| Hallinto- ja tukipalvelutoiminta | 7,6 % | 3,9 % |
| Kotitaloustyö | 5,9 % | 0,7 % |
| Rakennustoiminta | 9,1 % | 6,6 % |
Yliedustetut ammatit
EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset olivat yliedustettuina joissakin työtehtävissä:
| Ammattiryhmä | Muiden kuin EU-kansalaisten työllisyys | EU-kansalaisten työllisyys |
|---|---|---|
| Siivoojat ja kotiapulaiset | 11,4 % | 2,9 % |
| Henkilöpalvelutyöntekijät | 7,3 % | 4,1 % |
| Hoivapalvelutyöntekijät | 5,5 % | 3,0 % |
| Rakennustyöntekijät (paitsi sähköasentajat) | 6,1 % | 3,7 % |
| Kaivosteollisuuden, rakennusalan, valmistusteollisuuden ja liikenteen työntekijät | 6,0 % | 2,5 % |
| Avustavat keittiö- ja elintarviketyöntekijät | 2,6 % | 0,6 % |
| Maa-, metsä- ja kalatalouden työntekijät | 2,4 % | 0,7 % |
Aliedustetut alat
Joillakin talouden aloilla EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset olivat aliedustettuina. Esimerkkejä:
| Toimiala | Muiden kuin EU-kansalaisten työllisyys | EU-kansalaisten työllisyys |
|---|---|---|
| Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus | 1,1 % | 7,4 % |
| Koulutus | 3,9 % | 7,6 % |
| Terveydenhuolto ja sosiaalityö | 8,5 % | 11,2 % |
| Asiantuntijatoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta | 3,8 % | 6,0 % |
Aliedustetut ammatit
EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset olivat aliedustettuina joissakin työtehtävissä:
| Ammattiryhmä | Muiden kuin EU-kansalaisten työllisyys | EU-kansalaisten työllisyys |
|---|---|---|
| Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat | 2,4 % | 5,5 % |
| Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat | 2,6 % | 6,8 % |
| Toimisto- ja hallintotyöntekijät | 1,5 % | 4,4 % |
| Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat | 1,7 % | 3,5 % |
| Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat | 2,3 % | 4,5 % |
| Terveydenhuollon ammattihenkilöt | 1,5 % | 3,1 % |
Lähde: Eurostat
Pakolaiset Euroopassa
Ukrainan pakolaiset
Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022 EU-maihin on saapunut sotapakolaisia enemmän kuin koskaan sitten toisen maailmansodan. Tältä sivustolta löydät ajantasaista tietoa Ukrainan pakolaisten vastaanotto- ja tilapäissuojelutoimista.
Yleistilanne
YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) tietojen perusteella eri puolilla maailmaa oli yhteensä
- 36,4 miljoonaa pakolaista vuoden 2023 puolivälissä
- 62,5 miljoonaa maan sisällä (konfliktien ja väkivallan vuoksi) siirtymään joutunutta henkilöä vuoden 2022 lopussa.
Pakolaisten osuus EU:n koko väestöstä on 1,5 %.
Pakolaisten määrä suhteessa väestön koko määrään
Useissa maailman maissa pakolaisten osuus väestöstä on suuri:
Lähde: UNHCR
Huom. Kaaviossa esitetään kymmenen eniten pakolaisia vastaanottanutta maata ja EU kokonaisuutena.
Huom. Tiedot ovat vuodelta 2021.
Vaikka laiton muuttoliike saa paljon näkyvyyttä, tosiasiassa laittomien maahantulojen osuus EU:hun suuntautuvassa muuttoliikkeessä on hyvin pieni.
Vuonna 2022 EU:ssa myönnettiin lähes 3,4 miljoonaa ensimmäistä oleskelulupaa, kun sitä edeltävänä vuonna niitä oli myönnetty 2,9 miljoonaa eli enemmän kuin ennen koronaviruspandemiaa (3,0 miljoonaa vuonna 2019). Myönnettyjen ensimmäisten lupien määrä yli kaksinkertaistui Saksassa (+190 %), Maltassa (+164 %) ja Irlannissa (+146 %) vuoteen 2021 verrattuna. Vuonna 2022 turvapaikkaan liittyvien lupien määrä kasvoi erityisen paljon (+60 prosenttia), mutta myös koulutusta varten myönnettyjen lupien määrä (+29 %), perhesyistä myönnettyjen lupien määrä (+28 %) ja muista syistä myönnettyjen lupien määrä (+47 %) lisääntyi vuositasolla. Toisaalta työhön liittyvistä syistä myönnettyjen lupien määrä väheni vuoteen 2021 verrattuna (-6 %). Ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin vuonna 2022 seuraavista syistä:
Lähde: Eurostat. Luokka ”Muut” (”Other”) sisältää pelkästään oleskelua varten myönnetyt luvat, ihmiskaupan uhreille ja ilman huoltajaa oleville alaikäisille myönnetyt luvat sekä muilla perusteilla myönnetyt luvat, jotka eivätkä kuulu muihin luokkiin.
EU-maissa myönnettyjen ensimmäisten oleskelulupien saajat – 10 yleisintä kansalaisuutta (2022)
Lähde: Eurostat
Lähde: Eurostat
Ensi kertaa EU:sta turvapaikkaa hakeneet – 15 yleisintä kansalaisuutta (2022)
Lähde: Eurostat
EU:hun tuli vuonna 2022 turvapaikanhakijoita noin 140 maasta.
Vuonna 2022 EU:ssa tehtiin 958 800 turvapaikkahakemusta, joista 877 800 oli ensimmäisiä hakemuksia. Tämä on 52 % enemmän kuin vuonna 2021 ja 37 % enemmän kuin ennen koronaviruspandemiaa vuonna 2019.
Huomattavan moni turvapaikanhakija saapuu EU:hun viisumivapauden saaneista maista (ensimmäistä kertaa turvapaikkaa hakeneista 15 % vuonna 2021 ja 22 % vuonna 2022, jolloin Latinalaisesta Amerikasta tulevien hakijoiden määrä kasvoi). Yleisimmät lähtömaat tässä ryhmässä:
- Venezuela (5,7 % ensimmäisistä turvapaikkahakemuksista)
- Kolumbia (4,8 %)
- Georgia (3,0 %)
- Ukraina (2,8 %)
- Albania (1,4 %)
Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia tehtiin eniten seuraavissa maissa:- Saksa (217 700)
- Ranska (137 500)
- Espanja (116 100)
- Itävalta (109 800)
- Italia (77 200)
- Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia tehtiin eniten suhteessa maan asukaslukuun seuraavissa maissa (2022):
- Kypros (2 386 hakemusta 100 000:tta asukasta kohti)
- Itävalta (1 223)
- Luxemburg (373)
Lähde: Eurostat
Vuonna 2022 turvapaikkaa hakeneista 237 600 oli alle 18-vuotiaita, ja heistä noin joka kuudes (39 500) saapui ilman huoltajaa. Suurin osa ilman huoltajaa saapuneista lapsista tuli Afganistanista, Syyriasta ja Somaliasta.
Vuoden 2023 seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana EU:ssa tehtiin 601 600 turvapaikkahakemusta (joista 556 200 oli ensimmäisiä hakemuksia). Tämä on 25 % enemmän kuin samalla ajanjaksolla vuonna 2022 ja 52 % enemmän kuin samalla ajanjaksolla vuonna 2019 eli ennen koronaviruspandemiaa.
Pakolaisaseman myöntäminen
EU-maat tekivät vuonna 2022 yhteensä 632 400 ensimmäisen käsittelyasteen turvapaikkapäätöstä. Päätöksistä 49 % oli myönteisiä:
- 143 000 henkilöä sai pakolaisaseman
- 101 700 henkilöä sai toissijaisen suojeluaseman
- 65 900 henkilöä sai humanitaarisen aseman.
Muutoksenhaun jälkeen tehtiin vielä 217 500 lopullista päätöstä, joiden perusteella
- 27 000 henkilöä sai pakolaisaseman
- 17 500 henkilöä sai toissijaisen suojeluaseman
- 28 600 henkilöä sai humanitaarisen aseman.
EU-maat myönsivät vuonna 2022 suojelua kaikkiaan noin 383 700 ihmiselle.
Hyväksymisaste kasvoi vuoden 2023 alkupuoliskolla. Ensimmäisessä käsittelyasteessa tehdyistä 342 400 turvapaikkapäätöksestä 53 prosenttia oli myönteisiä:
- 69 500 henkilöä sai pakolaisaseman
- 63 300 henkilöä sai toissijaisen suojeluaseman
- 48 900 henkilöä sai humanitaarisen aseman.
Turvapaikkajärjestelmän tehokkuus
- Käsittelyä odottavien hakemusten määrä vaihtelee
Heinäkuun 2023 lopussa oli vireillä 955 200 turvapaikkahakemusta, mikä on 25 % enemmän kuin vuotta aiemmin (764 100). Käsittelyä odottavien tapausten määrä on ollut kasvussa vuoden 2021 puolivälistä lähtien. - Käsittelyajoissa eroja EU-maiden välillä
Vireillä olevien tapausten ja hakemusten suhde vaihtelee suuresti EU-maasta toiseen, mikä kuvastaa käsittelyaikojen eroja. Euroopan turvapaikkaviraston (EUAA) mukaan 48 % heinäkuun 2023 lopussa ensimmäisessä käsittelyasteessa olleista hakemuksista oli ollut vireillä yli kuusi kuukautta.
Vireillä olevien hakemusten määrä suhteessa kuukauden aikana tehtyjen hakemusten määrään
Lähde: Eurostat
- Hyväksymisasteissa eroja EU-maiden välillä
EU-maiden välillä on edelleen merkittäviä eroja hakemusten hyväksymisasteessa, mikä heikentää EU:n turvapaikkajärjestelmää. Esimerkiksi vuonna 2022 Afganistanin kansalaisten turvapaikkahakemusten hyväksymisaste ensimmäisessä käsittelyasteessa (humanitaarinen asema pois lukien) vaihteli Saksan 27 %:sta Portugalin ja Latvian 100 %:iin (tarkastelussa olivat mukana ne EU-maat, joissa tehtiin vähintään 100 ensimmäisen käsittelyasteen päätöstä Afganistanin kansalaisten hakemuksista). - Dublin-säännöt käytännössä
EU-maat ilmoittivat vuonna 2022 esittäneensä Dublin-sääntöjen nojalla yhteensä 174 500 pyyntöä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyvastuun siirtämisestä toiseen EU-maahan tai Dublin-järjestelmään osallistuvaan muuhun maahan. Näistä pyynnöistä tehtiin 158 200 päätöstä, joista 97 700 (62 %) oli myönteisiä, eli pyyntö hyväksyttiin. Hyväksytyistä siirtopyynnöistä 13 300 (14 %) pantiin täytäntöön.
Uudelleensijoittaminen
EU:n ulkopuolisista maista uudelleensijoitettiin vuonna 2022 noin 17 300 kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä EU-maihin. Määrä oli 6 % pienempi kuin vuonna 2021 mutta 97 % suurempi kuin vuonna 2020.
Suurin osa näistä uudelleensijoitetuista henkilöistä (63 %) oli Syyrian kansalaisia.
Yli 117 000 henkilöä on saanut suojelua EU:n yhteisten uudelleensijoitusjärjestelyjen puitteissa vuodesta 2015 lukien. Lisäksi EU:hun on saapunut vuodesta 2021 lukien humanitaarisen maahanpääsyjärjestelmän kautta yli 46 000 henkilöä, joista suurin osa on vaarassa olevia afganistanilaisia. Jäsenmaat saavat uudelleensijoittamiseen ja humanitaariseen maahanpääsyyn liittyviin toimiin tukea EU:n talousarviosta.
Luvattomat rajanylitykset
Kokonaismäärä
Luvattomat rajanylitykset kansalaisuuksittain EU:ssa vuonna 2023 (tammi–elokuu)
Lähde: Frontex
Tammi–syyskuu 2023:
184 614 luvatonta merirajan ylitystä (tammi–syyskuu 2023)Määrä kasvoi 83 % verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2022
97 258 luvatonta maarajan ylitystä (tammi–elokuu 2023)Määrä kasvoi 30 % verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2022.
Maantieteellinen jakauma
2022
- Rajanylitykset lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna keskisen Välimeren (+56 %, 105 600), itäisen Välimeren (+113 %, 43 900) ja Länsi-Balkanin (+134 %, 144 100) reiteillä.
- Rajanylitykset vähenivät edellisvuoteen verrattuna läntisen Välimeren reitillä (mukaan lukien Länsi-Afrikasta Kanariansaarille vievä Atlantin reitti; -25 %, 30 600) ja itärajan (-22 %, 6 300) reitillä.
- Kuolonuhrien määrä merellä kasvoi 18 %: vuonna 2022 kolmella Välimeren reitillä ilmoitettiin 2 411 ihmisen kuolleen tai kadonneen, kun vastaava luku vuonna 2021 oli 2 047.
Tammi–elokuu 2023:
- Tammi- ja elokuun 2023 välisenä aikana rajanylitykset lisääntyivät keskisen Välimeren reitillä (+97 %, 114 900) ja läntisen Välimeren reitillä (mukaan lukien Länsi-Afrikasta Kanariansaarille vievä Atlantin reitti; +7 %, 20 200) verrattuna samaan jaksoon vuonna 2022.
- Tammi- ja elokuun 2023 välisenä aikana rajanylitykset vähenivät itäisen Välimeren reitillä (-9 %, 25 400) ja itärajan reitillä (-9 %, 3 800) verrattuna samaan jaksoon vuonna 2022.
- Kuolonuhrien määrä merellä kasvoi 31 %: tammi–syyskuussa 2023 kolmella Välimeren reitillä ilmoitettiin 2 418 ihmisen kuolleen tai kadonneen, kun vastaava luku samalla jaksolla vuonna 2022 oli 1 841.
EU:sta poistumaan määrättyjen henkilöiden yleisimmät kansalaisuudet:
- Algeria (7,9 %)
- Marokko (7,1 %)
- Pakistan (5,9 %)
- Afganistan (5,8 %)
- Albania (5,5 %)
Palauttamisjärjestelmän tehokkuus
EU:n ulkopuolelle palautettiin vuonna 2022 yhteensä 73 600 EU:n ulkopuolisen maan kansalaista. Vuoden aikana tehdyistä palauttamispäätöksistä pantiin näin ollen täytäntöön 17 %, kun vastaava osuus vuonna 2021 oli 18 %.
Yleisimmät vuonna 2022 EU:n ulkopuolelle palautettujen henkilöiden lähtömaat:
- Albania (12,9 %)
- Georgia (10,2 %)
- Turkki (5,4 %)
- Serbia (4,2 %)
- Moldova (3,5 %)
Täytäntöönpantujen palautusten osuus oli erityisen alhainen seuraavien maiden kansalaisten osalta (maat, joita koskevia palautusmääräyksiä oli vähintään 5 000):
- Afganistan (1,1 %)
- Syyria (1,7 %)
- Norsunluurannikko (2,7 %)
- Guinea (4,3 %)
- Bangladesh (5,7 %)
Vuonna 2022 vapaaehtoisesti palanneiden osuus oli 54 % ja pakkokeinoin palautettujen osuus 46 %. Kaikista tapauksista 75 %:ssa oli kyse avustetusta paluusta, eli palautetut henkilöt saivat logistista, taloudellista ja/tai muuta aineellista apua.
Vuoden 2023 alkupuoliskolla 217 100 EU:n ulkopuolisen maan kansalaista määrättiin poistumaan EU-maista ja yhteensä 38 900 palautettiin johonkin EU:n ulkopuoliseen maahan maastapoistumismääräyksen perusteella. Vuoden 2021 samaan jaksoon verrattuna palautusmääräysten määrä kasvoi 16 % ja palautusten määrä 21 %.
Lyhytaikaiset viisumit
EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset tekivät vuonna 2022 lähes 7,6 miljoonaa hakemusta lyhytaikaista viisumia varten. Hakemuksia tehtiin lähes 1 700:ssa EU-maan konsulaatissa, ja niiden määrä kasvoi selvästi vuodesta 2021, jolloin niitä tehtiin 2,9 miljoonaa, mutta oli 55 % pienempi kuin vuonna 2019.
Lyhytaikaisia viisumeja myönnettiin yhteensä 5,9 miljoonaa. Hakemuksista evättiin 1,3 miljoonaa, eli hylkäysaste oli EU:n tasolla 17,9 % (13,4 % vuonna 2021).
Viisumihakemuksia tehtiin eniten seuraavissa maissa:
- Turkki (778 400)
- Venäjä (687 200)
- Intia (671 900)
- Marokko (423 200)
- Algeria (392 100)
Eniten viisumihakemuksia käsittelivät seuraavat EU-maat:
- Ranska (1 918 500)
- Espanja (1 197 500)
- Saksa (1 043 300)
- Italia (727 500)
- Kreikka (459 100)
Kaikista viisumeista 58 % oli toistuvaisviisumeita, jotka oikeuttavat useaan maahantuloon. Lyhytaikainen viisumi oikeuttaa sen haltijan matkustamaan kaikissa 26 Schengen-maassa enintään 90 päivän ajan minkä tahansa 180 päivän jakson aikana.
Atlas of Migration -muuttoliikekartasto
Euroopan komission muuttoliikkeen ja väestörakenteen tietokeskus ylläpitää interaktiivista muuttoliikekartastoa (Atlas of Migration), joka sisältää ajantasaiset tiedot 27 EU-maan ja 171 muun maan ja alueen muuttoliikkeestä ja väestökehityksestä.
EU:n muuttoliike- ja turvapaikkatilastot
Linkkejä EU:n tilastoihin:
- kansainvälinen muuttoliike
- turvapaikka-asiat
- Hallittu muuttoliike
- lapset ja muuttoliike
- tulijoiden kotouttaminen
Tilastoja ja niihin liittyvää tietoa löytyy Eurostatin sivustolta.
Eurostat kerää tiedot EU- ja EFTA-maiden kansallisilta tilastoviranomaisilta, joiden tilastot perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston antamiin tilastoasetuksiin. Tilastotietojen ja niitä koskevien metatietojen laatu on varmistettu Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen mukaisesti, ja niitä päivitetään säännöllisesti. Tilastoinnin tuloksia julkaistaan Statistics Explained -sivuston artikkeleissa ja muissa julkaisuissa.
Huom. Edellä esitetyt tiedot perustuvat tuoreimpiin saatavilla oleviin tietoihin, joita päivitetään neljännesvuosittain. Viimeisin päivitys: lokakuu 2023.