Digitaalisopimuksia koskevat kuulemiset ja tutkimukset

Kuuleminen

Euroopan komissio on paremman sääntelyn suuntaviivoissaan vahvistanut sidosryhmien osallistumista ja huomioon ottamista koskevat vähimmäisvaatimukset. Niiden pohjalta se on laatinut kattavan kuulemisstrategian, jonka avulla varmistetaan sidosryhmien laaja osallistuminen aloitteen valmistelun kaikkiin vaiheisiin.

Kuulemisstrategia perustui julkisten ja kohdennettujen kuulemisten yhdistelmään. Komissio keräsi aiheesta näkemyksiä laajalti kaikilta relevanteilta sidosryhmiltä (yritykset, kuluttajat, kansalliset viranomaiset, lakiasiantuntijat ja tutkijat).
Laajaan kuulemisprosessiin sisältyi julkinen kuuleminen, kohdennettuja kuulemisia keskeisille sidosryhmille ja EU-maille sekä kyselytutkimuksia kuluttajille ja yrityksille.

1. Julkinen kuuleminen 

2. Kohdennetut kuulemiset keskeisille sidosryhmille

a. Vuoden 2015 alussa perustettiin sidosryhmien kuulemisryhmä, joka osallistuu verkko-ostoksia ja digitaalista kaupankäyntiä koskevien kuluttajasääntöjen kehittämiseen. Siihen kuuluu 22 organisaatiota, jotka edustavat esimerkiksi kuluttajia, pk-yrityksiä, vähittäiskauppiaita, sähköisen kaupan toimijoita, verkkoalustoja, valmistusteollisuutta, oikeusalan ammattilaisia, markkinoinnin ammattilaisia sekä sisällön kehittäjiä ja tarjoajia. Kuulemisryhmää pyydettiin avustamaan komissiota sen kartoittaessa digitaalisen sisällön ja tavaroiden verkkokauppaan liittyviä sopimusoikeudellisia esteitä ja pyrkiessä poistamaan niitä. Ryhmä kokoontui seitsemän kertaa tammi- ja lokakuun 2015 välisenä aikana.

b. Työpajat EU-maiden kanssa: EU-maiden kanssa järjestettiin kolme työpajaa. Ensimmäisessä työpajassa (5.6.2015) keskusteltiin komission yleisestä lähestymistavasta digitaalista sisältöä koskevaan aloitteeseen ja sopimusoikeudellisiin seikkoihin.

Toisessa työpajassa (6.7.2015) keskusteltiin tavaroiden verkkokauppaan liittyvistä kysymyksistä. Kolmannessa työpajassa (6.10.2015) keskusteltiin yksityiskohtaisemmin komission kaavailemista alustavista säännöistä. Asiasta keskusteltiin myös kansallisten valvontaviranomaisten kanssa kuluttajansuojaa koskevaa yhteistyötä käsittelevässä komiteassa (28.4.2015) ja kuluttajapolitiikasta vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa kuluttajapolitiikkaa käsittelevän verkoston kokouksessa (5.–6.5.2015).

c. Kahdenväliset kokoukset sekä EU-maiden kanssa, jotka ovat aloittaneet digitaalista sisältöä koskevan lainsäädännön valmistelun, että muiden EU-maiden kanssa.

d. Eurooppalaisessa neuvoa-antavassa kuluttajaryhmässä (ECCG) on digitaalisia sisämarkkinoita käsittelevä alatyöryhmä, johon kuuluu 12 kansallisten kuluttajajärjestöjen edustajaa. Se on laatinut suosituksia digitaalisen sisällön ja tavaroiden verkkokauppaan liittyvien sopimusoikeudellisten esteiden poistamiseksi. Työryhmä on suositellut erityisesti takuudirektiivin ja kohtuuttomia ehtoja koskevan direktiivin tarkistamista, korostanut lainsäädännön täytäntöönpanon tehostamista ja todennut, että verkossa ja sen ulkopuolella tapahtuvalle kaupankäynnille ei pitäisi olla kahta eri järjestelmää.

e. Kesäkuun ja elokuun 2015 välisenä aikana haastateltiin eri EU-maiden yrityksiä, jotka toimivat tai ovat kiinnostuneita toimimaan maasta toiseen tapahtuvassa verkkokaupassa.

3. Kyselytutkimukset kuluttajille ja yrityksille

Kuluttajia kuultiin suoraan komission suorittamissa kyselytutkimuksissa. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian puitteissa järjestettiin vuonna 2015 kaksi kyselytutkimusta digitaalisten sisämarkkinoiden suurimmista esteistä maiden välisessä kaupankäynnissä:

• Kaikissa 28 EU-maassa järjestettiin kuluttajakysely. Yli 23 000 vastaajalle esitettiin kysymyksiä verkko-ostoksista, joita he olivat tehneet omasta maastaan, toisesta EU-maasta tai Norjasta tai Islannista. Kysely koski sekä tavaroita että digitaalista sisältöä. Kuluttajilta kysyttiin myös, mitkä mielikuvat ja käyttäytymismallit lisäsivät tai vähensivät heidän halukkuuttaan tehdä verkko-ostoksia omasta maastaan tai sen ulkopuolelta.
• 26 EU-maassa järjestettiin yrityskysely. 8 705 vastaajayritykselle esitettiin kysymyksiä siitä, miten ne ostavat ja myyvät tuotteita omasta maasta ja sen ulkopuolelta. Kyselyssä kartoitettiin ilmenneitä ongelmia ja keskeisiä syitä siihen, miksi yritykset eivät myy tuotteitaan muihin maihin.

Eräässä kuluttajien digitaalisia sisältötuotteita koskevassa taloustutkimuksessa kysyttiin1 000 kuluttajalta 15 EU-maassa, minkälaisia ongelmia he olivat kohdanneet digitaalisen sisällön ostamisessa. Lisäksi haastateltiin 20–30 yrityksen edustajia 15 EU-maassa. Yrityksiä pyydettiin kuvailemaan suurimmat ongelmat digitaalisen sisällön myymisessä / toimittamisessa kuluttajille kotimaahan ja ulkomaille. Osa yrityksistä oli pk-yrityksiä.

Tutkimukset