20 vuotta yhdessä

Maailmantalouden laskusuhdanteesta huolimatta EU:n talous on viimeisten 20 vuoden aikana kasvanut 27 prosenttia. Unioniin vuonna 2004 liittyneiden maiden talouskasvu on ollut nopeaa. Esimerkiksi Puolan ja Maltan taloudet ovat yli kaksinkertaistuneet. Slovakian talous on kasvanut 80 prosenttia. Kaikkien uusien jäsenmaiden taloudet lähenevät tasaisesti 27 jäsenmaan muodostamaa EU:n keskiarvoa.

Myös maat, jotka olivat jäseniä jo vuoden 2004 laajentumisen aikaan, ovat saaneet osansa kasvusta ja vaurastumisesta. Espanjan vienti vuonna 2004 liittyneisiin maihin on kaksinkertaistunut 20 vuoden aikana. Italian tavarakauppa näiden maiden kanssa on lisääntynyt 77 prosenttia. Myös Liettuan ja Ruotsin väliset kauppasuhteet ovat vilkastuneet merkittävästi. Alle kahden vuosikymmenen aikana EU:n sisäiset tavaravirrat ovat kasvaneet yli 40 prosenttia.

Ihmiset ovat kokeneet tämän kasvun arjessaan. Reaalipalkat kaksinkertaistuivat liittyneissä maissa vuosien 2004 ja 2023 välillä. Köyhyysaste on puolittunut. EU:ssa 20 viime vuoden aikana syntyneistä 26 miljoonasta uudesta työpaikasta 6 miljoonaa on kymmenessä uudessa EU:n jäsenmaassa.

Perustietoa

• EU:hun vuonna 2004 liittyneiden kymmenen jäsenmaan taloudet ovat kasvaneet jatkuvasti: Viron bruttokansantulon (BKTL) keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti on ollut yli 8 prosenttia, ja Puolan, Slovakian, Maltan ja Latvian yli 7 prosenttia.
• Kymmenen liittyneen jäsenmaan keskimääräinen BKT asukasta kohden oli 59 prosenttia suhteessa EU-27:n keskiarvoon vuonna 2004, mutta se oli kasvanut 81 prosenttiin vuonna 2022.
• Köyhyys- ja syrjäytymisriskiaste on supistunut näissä jäsenmaissa merkittävästi: se oli 37 prosenttia vuonna 2005 ja 17 prosenttia vuonna 2020. Köyhyysriskissä elävien lasten osuus väheni samana aikana 41 prosentista 17 prosenttiin.
• Korkeakoulututkinnon suorittaneiden 25–34-vuotiaiden osuus on kasvanut näissä maissa lähes 20 prosenttiyksikköä liittymisen jälkeen.
• Liittyneistä kymmenestä jäsenmaasta seitsemän on ottanut euron käyttöön. Slovenia otti sen käyttöön ensimmäisenä vuonna 2007 ja Liettua vuonna 2015. Tämän ansiosta yhä useammat yritykset ja kansalaiset ovat voineet hyötyä sisämarkkinoista kaikilta osin ilman valuuttakurssiriskejä.

Olipa kyse Puolan elektroniikkaliiketoiminnasta tai Saksan autoteollisuudesta, tuotannonalat ovat kasvaneet sisämarkkinoiden tarjoamien entistä suurempien mittakaavaetujen ansiosta. Keskeisten tuotantopanosten, kuten kriittisten raaka-aineiden, saatavuus on parantunut Euroopassa. Yritykset voivat nyt hankkia helposti vaikkapa kuparia Kyproksesta, kobolttia Tšekistä, harvinaisia maametalleja Liettuasta ja nikkeliä Slovakiasta.

EU:n laajeneminen on myös luonut mahdollisuuksia laajentaa maatalouselintarviketuotteiden markkinoita, minkä ansiosta kuluttajilla on enemmän laadukkaita tuotteita valittavinaan. Uudet jäsenmaat ovat rikastuttaneet EU:n maatalouden monimuotoisuutta erilaisilla viljelyperinteillä, viljelykasveilla, karjalla ja laadukkailla tuotteilla. Näiden maiden maataloustuotannon arvo on kolminkertaistunut kahden viime vuosikymmenen aikana yli 68 miljardiin euroon.

Perustietoa

• Laajemmat sisämarkkinat ovat hyödyttäneet Euroopan teollisuutta. Slovakia kaksinkertaisti perusmetallien tuotantonsa vuosina 2004–2022 ja Tšekki yli kaksinkertaisti paperituotteiden tuotantonsa samana aikana.
• EU:n yhteisen maatalouspolitiikan avulla maatalous- ja elintarviketeollisuutta on nykyaikaistettu vuonna 2004 liittyneissä jäsenmaissa.
• Eurooppalaiset saavat laadukkaampia elintarvikkeita ja maataloustuotteita eri puolilta unionia. EU:n suojattujen alkuperänimitysten luetteloon on lisätty yli 280 tuotetta maltalaisista Gozon viineistä slovakialaiseen kaaliin.

EU on investoinut viimeisten 20 vuoden aikana merkittävästi infrastruktuuriin, joka tekee Euroopasta entistä paremman asuin- ja työskentelypaikan. Hankkeet kohdistuvat esimerkiksi valtateihin, putkilinjoihin, julkiseen liikenteeseen, yhteyksiin, datakeskuksiin ja rajat ylittävään infrastruktuuriin.

Euroopan liikenneyhteydet ovat lisääntyneet ja parantuneet, ja koko maanosan eri alueet on yhdistetty toisiinsa. Esimerkiksi Sloveniassa on nyt kattava sähköistetty junaverkko, ja EU:n investoinneilla on edistetty metrolinjojen kehittämistä Unkarissa. Suunnitteilla on myös monia muita hankkeita. Esimerkiksi Rail Baltica yhdistää Baltian maat muuhun Eurooppaan ja parantaa yhteyksiä myös Suomen ja muiden EU-maiden välillä.

Yhdennetyt energiamarkkinat – muun muassa yhteenliitetyt sähköverkot Maltan ja Italian välillä ja Tanskan ja Puolan väliset kaasuyhteydet – ovat auttaneet EU:ta selviytymään kriiseistä esimerkiksi Venäjän supistaessa kaasutoimituksia. EU-maat ovat pyrkineet toteuttamaan yhdessä entistä varmempia ja kestävämpiä energiatoimituksia, edistäneet siirtymistä puhtaaseen energiaan ja vähentäneet riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista.

EU:n investointien ansiosta nopeiden laajakaistaverkkojen ja internetyhteyksien kattavuus on parempi kaikkialla EU:ssa. Digitaalialan edelläkävijät, kuten Viro, edistävät sähköisen hallinnon palveluja. Kaikkialla Euroopassa miljoonat ihmiset voivat käyttää 5G-verkkoa. Lisäksi kaikki EU:n kansalaiset ovat voineet hyötyä verkkovierailumaksujen poistamisesta eikä heille aiheudu puheluista ja tekstiviesteistä lisäkustannuksia, kun he matkustavat 27 jäsenmaassa. EU:n investoinneilla parannetaan yhteyksiä ja verkon häiriönsietokykyä edelleen – esimerkiksi Ruotsin ja Suomen sekä Baltian maiden välisen uuden valokaapelireitin kautta.

Nykyään hankkeita vauhditetaan NextGenerationEU-välineen avulla. Sen kautta saadaan 800 miljardia euroa satoihin hankkeisiin merituulipuistoista sähköjuniin, huipputason digitaalisista palveluista maailmanluokan terveydenhuoltokeskuksiin. Näin syntyy laadukkaita työpaikkoja kaikkiin 27 jäsenmaahan.

Strateginen ympäristömme muuttuu jatkuvasti, ja Euroopan on tehostettava puolustusta. Tähän osallistuvat kaikki jäsenmaat. Esimerkiksi Virossa tehdään puolustustutkimusta, Ruotsissa kehitetään ilma-aluksia ja Puolassa tuotetaan ampumatarvikkeita.

Perustietoa

• Euroopan liikenneverkkoa on kehitetty ja laajennettu EU:n koheesiopolitiikan rahoituksen ja Verkkojen Eurooppa -välineen tuella. Moottoritiekilometrit Puolassa, Unkarissa ja Slovakiassa ovat kolminkertaistuneet kahden viime vuosikymmenen aikana. Liettuan rautatieverkko on pidentynyt 200 kilometriä vuodesta 2004.
• Kuluneiden 20 vuoden aikana EU on onnistunut parantamaan taloutensa energiatehokkuutta. Se on vähentänyt taloutensa energiaintensiteettiä kaikkiaan lähes 33 prosenttia. Kymmenen vuonna 2004 liittynyttä jäsenmaata ovat onnistuneet vielä paremmin: niissä talouden energiaintensiteetti on vähentynyt yli 40 prosenttia.

Euroopan unionissa on viimeisten 20 vuoden aikana saatu aikaan lukuisia läpimurtoja ja luovia innovaatioita, jotka liittyvät esimerkiksi sairauksien ehkäisyyn ja syövän hoitoon. Monet näistä on toteutettu kymmenessä uudessa EU-maassa tai ne ovat tulosta vanhempien ja uudempien jäsenmaiden tutkijoiden EU:n taloudellisella tuella toteuttamasta yhteistyöstä.

Unkarilaiset ja ranskalaiset tutkijat ovat kehittäneet materiaalitutkimusta ja saaneet työstään fysiikan Nobel-palkinnon. Tutkijat eri puolilla EU:ta Latviasta Espanjaan tekevät tiivistä yhteistyötä lisätäkseen tietämystä esimerkiksi genomeista.

Perustietoa

• Italia, Saksa, Tšekki ja Unkari ja muut maat tekevät yhteistyötä maailman suurimman ja edistyneimmän teholaserinfrastruktuurin rakentamiseksi.

Katastrofien sattuessa kaikkien 27 jäsenmaan toisilleen antama apu on ollut elintärkeää, onpa kyseessä ollut tulva, metsäpalo, maanjäristys tai kansanterveydelliset hätätilanteet.

Kaikki EU-maat ovat ohjanneet 20 vuoden ajan tukea koko Eurooppaan ja sen ulkopuolelle EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Esimerkkejä on runsaasti. Viisi jäsenmaata kiirehti toimittamaan apua Unkarille vuoden 2010 äkkitulvien jälkeen. Kesällä 2022 itävaltalaiset palomiehet tulivat Sloveniaan avustamaan tuhoisien maastopalojen sammuttamisessa. Viime vuonna slovakialaiset asiantuntijat saapuivat Kreikkaan auttamaan historiallisten laajojen maastopalojen torjunnassa.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU:n jäsenmaat ovat heti ensimmäisestä päivästä alkaen tehneet yhteistyötä tukeakseen Ukrainan kansaa. Puolassa ja Slovakiassa sekä Romaniassa sijaitsevat logistiikkakeskukset ovat auttaneet kanavoimaan eri puolilta unionia saatua apua. EU on myöntänyt tilapäistä suojelua yli 4,1 miljoonalle ukrainalaispakolaiselle, ja vuonna 2004 unioniin liittyneet jäsenmaat ovat ottaneet vastaan näistä lähes 1,7 miljoonaa.

Perustietoa

• EU:n jäsenmaat ovat tehneet yhteistyötä hätäavun antamiseksi muille maille ja toisilleen. Ne ovat vuodesta 2004 vastanneet yli 700 avustuspyyntöön, joita on esitetty EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta.
• Lääkintätarvikkeiden Liettuassa, Puolassa, Sloveniassa ja Unkarissa sijaitsevien rescEU-valmiusvarastojen sekä Kyprokseen sijoitettujen sammutuslentokoneiden ja Tšekissä olevien helikoptereiden ansiosta EU on voinut ohjata tukea nopeasti kaikille 27 jäsenmaalle.
• Puolassa on EU:n lääkinnällisten evakuointien keskus kiireellistä hoitoa tarvitseville ukrainalaisille potilaille. Tähän mennessä yli 3 200 ihmistä on siirretty erikoissairaanhoitoon eri puolilla Eurooppaa sijaitseviin sairaaloihin. 
• Kyprokselle on perustettu sen merikäytävän pää, jota pitkin toimitetaan humanitaarista apua Palestiinan kansalle.