Väestötilastot tietolähteenä
Väestötilastot kertovat paljon yhteiskunnastamme ja elämästämme. Niiden avulla voi arvioida todennäköisyyksiä, kuinka vanhaksi ihmiset elävät, kuinka monta lasta he saavat, missä he asuvat ja miten ansaitsevat elantonsa. Väestönmuutokset vaikuttavat suuresti EU:n alueiden talouteen, hyvinvointi- ja terveydenhuoltojärjestelmään sekä asumis- ja infrastruktuuritarpeisiin. Ne on otettava huomioon valtioiden talousarvioissa ja politiikassa. Väestökehitys otetaan huomioon eri alojen EU-politiikassa, ja EU:n tasolla on toteutettu monia aloitteita, joilla autetaan jäsenmaita selviytymään väestönmuutoksen haasteista.
EU:n raportti: Väestörakenteen muutoksen vaikutukset muuttuvassa ympäristössä
Poimintoja
23.4.2024 – Komissiolta suosituksia lasten suojelemiseksi väkivallalta
Komissio on tänään hyväksynyt suosituksen yhdennettyjen lastensuojelujärjestelmien kehittämisestä ja vahvistamisesta lapsen edun mukaisesti. Tähän sitouduttiin lapsen oikeuksia koskevassa EU:n strategiassa. EU:ssa tarvitaan edelleen merkittäviä lisätoimia, joilla lapsia voidaan suojella väkivallalta, esimerkiksi kiusaamiselta ja seksuaaliväkivallalta. Suosituksella tuetaan EU-maita niiden lastensuojelujärjestelmien vahvistamisessa.

Väestökehityksen suuntauksia
Mitä paremmin EU:ssa ymmärretään väestönmuutoksen syitä ja vaikutuksia, sitä paremmin voidaan hallita sen seurauksia ja hyödyntää mahdollisuuksia, joita sen myötä avautuu. Näin vauraus ja hyvinvointi voidaan taata myös tuleville sukupolville.
Etätyö lisääntyyKotoa käsin työskentelevien osuus kasvaa EU:ssa koko ajan. Vuonna 2019 etätyötä teki joka seitsemäs, vuonna 2020 joka viides ja vuonna 2021 jo lähes joka neljäs.
Syntyvyys väheneeVuonna 2020 syntyi 1,5 lasta naista kohden. Jotta väestömäärä pysyisi vakaana, suhdeluvun tulisi olla 2,1.
Väestö ikääntyyYli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa: se on nyt noin 20 %, mutta vuonna 2050 jo noin 30 %.
Kotitaloudet pienenevätKotitalouksien määrä jatkaa kasvuaan, kun taas niiden keskimääräinen koko pienenee edelleen. Yhden hengen talouksien määrä on kasvanut nopeimmin, ja vuonna 2021 niitä oli yli 70 miljoonaa.
Elinikä piteneeElinajanodote lyheni koronaviruspandemian aikana mutta on alkanut jälleen pidentyä. Vuonna 2021 elinajanodote oli EU:ssa naisilla 82,8 vuotta ja miehillä 77,2 vuotta.
EU:n osuus maailman väestöstä pieneneeEU:n asukkaiden osuus koko maailman väestöstä pienenee: se on nyt 6 %, mutta vuonna 2070 enää noin 4 %.
Väestönmuutoksen vaikutukset
EU:n väestörakenteen muutoksen vaikutukset näkyvät esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla:
- Työmarkkinat – Koska EU:n työikäinen väestö vähenee, talouskasvun jatkuminen edellyttää työllisten määrän ja/tai tuottavuuden lisäämistä teknologiaa kehittämällä ja työntekijöiden osaamista parantamalla.
- Työllisyys – Ihmiset elävät entistä pidempään ja terveempinä, ja monet heistä haluavat työskennellä pidempään, mutta eivät välttämättä entisenlaisissa työtehtävissä.
- Hoito- ja hoivapalvelut – Ikääntyneiden kasvava osuus EU:ssa lisää hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja uhkaa hyvinvointivaltioiden talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
- Väestönmuutosten tasapaino – Väestönkehitys ei vaikuta kaikkiin maihin ja alueisiin samalla tavoin. Joissakin EU-maissa väestön ennustetaan vähenevän selvästi jo lähivuosina, mutta toisissa maissa väestön odotetaan samaan aikaan kasvavan.
- Maaseutualueet – Luonnollisista syistä ja poismuutosta johtuva väestön väheneminen koskee yleensä selvemmin maaseutualueita kuin kaupunkialueita.
- EU:n asema maailmassa – Koska EU:n väestön osuus koko maailman väestöstä näyttää tulevina vuosikymmeninä edelleen pienenevän, tiivis yhteistyö kaikilla tasoilla on entistäkin tärkeämpää, jotta EU:n sisämarkkinat säilyvät kilpailukykyisinä.
Euroopan väestö ikääntyy
Eurooppalaiset elävät pidempään ja terveempinä kuin koskaan ennen, ja ikääntyneiden osuus EU:n väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Tämä kehitys näkyy selvästi niin yhteiskunnassa kuin ihmisten jokapäiväisessä elämässä, ja se tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita.
Nuorten määrä vähenee15–29-vuotiaiden osuus väestöstä pienenee: vuonna 2011 se oli 18,1 %, mutta vuonna 2021 enää 16,3 %. Tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan ja korostuvan etenkin maaseutualueilla.
Ikääntyneiden määrä kasvaaYli 65-vuotiaiden osuus EU:n väestöstä on nyt noin 20 %, mutta kasvaa vuoteen 2050 mennessä noin 30 %:iin. Väestön ikääntyminen luo haasteita muun muassa eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmille.
Kun otetaan huomioon muutosten laajuus, nopeus ja yhteiskunnalliset vaikutukset, on tärkeää kehittää uusia ratkaisumalleja, joissa otetaan huomioon myös meneillään olevat suuret muutokset: vihreä siirtymä, digitalisaatio, uudet työmuodot, pandemioiden uhka jne.
Keinot, joilla väestön ikääntymisen vaikutuksiin voidaan puuttua, kuuluvat suurelta osin EU-maiden kansalliseen toimivaltaan. EU:lla on kuitenkin hyvät edellytykset kartoittaa keskeisiä ongelmia ja kehityskulkuja sekä tukea kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimia, joilla vastataan väestön ikääntymisen haasteisiin.
Vihreä kirja väestön ikääntymisestä
Komissio julkaisi tammikuussa 2021 vihreän kirjan ikääntymisestä. Siitä käynnistyi laaja periaatekeskustelu, jossa pohditaan vaihtoehtoja, miten ikääntymiseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet voitaisiin ennakoida ja ottaa huomioon sekä miten väestön hyvä elämänlaatu voidaan säilyttää mahdollisimman pitkään. Samassa yhteydessä järjestettiin julkinen kuuleminen. Komissio määritteli kuulemisvastausten pohjalta, mitä toimenpiteitä tarvitaan EU:n taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi väestön ikääntyessä.
Väestökehityksen toimintavälineistö
Euroopassa on käynnissä merkittävä väestörakenteen muutos. Sillä on tuntuva vaikutus jokapäiväiseen elämään, ja se edellyttää kokonaisvaltaisia ja yhtenäisiä ratkaisuja.
Koska ihmiset elävät yhä vanhemmiksi ja yhä terveempinä, kaikilla politiikan aloilla on suuntauduttava tulevaisuuteen ja tuettava siirtymistä ikääntyvästä yhteiskunnasta pitkäikäisyyden yhteiskuntaan.
Komissiota kehotettiin Eurooppa-neuvoston päätelmissä kesäkuussa 2023 esittämään välineitä, jolla autetaan EU-maita vastaamaan väestönmuutoksen haasteisiin ja torjumaan sen vaikutusta EU:n kilpailukykyyn.
Komissio on nyt laatinut väestökehityksen toimintavälineistön eri puolilta EU:ta saatujen kokemusten pohjalta. Siinä tarkastellaan väestörakenteen muutosta laaja-alaisesti ja kiinnitetään huomiota etenkin seuraaviin osa-alueisiin:
- tuetaan vanhempia perhe-elämän ja palkkatyön yhteensovittamisessa varmistamalla laadukkaan lastenhoidon saatavuus ja työ- ja yksityiselämän tasapaino
- tuetaan nuoria, jotta heillä on paremmat mahdollisuudet menestyä, kehittää osaamistaan, päästä työmarkkinoille ja saada kohtuuhintaisia asuntoja
- tuetaan vanhempia sukupolvia ja ylläpidetään heidän hyvinvointiaan uudistuksin, joihin liittyy myös työmarkkinapoliittisia ja työpaikkoihin liittyviä toimia
- torjutaan tarvittaessa työvoimapulaa hallitun laillisen muuttoliikkeen avulla siten, että se täydentää EU:n osaamispotentiaalin hyödyntämistä.
Toimintavälineistössä korostetaan, että on kiinnitettävä huomiota myös väestönmuutosten alueelliseen ulottuvuuteen etenkin alueilla, joilla väestö vähenee ja joilta muuttaa pois paljon nuoria työntekijöitä (”aivovuoto”).

Datan visualisointiväline, jolla voi seurata EU:n väestönmuutoksia.

Tavoitteena palvelut, joissa etusijalla ovat ihmiset – vauvoista vanhuksiin.

Yhteyksiä parantamalla edistetään maaseudun vaurautta ja selviytymiskykyä.

Turvataan lasten oikeudet ja autetaan heitä kasvamaan huomisen johtajiksi.

Tuetaan vähäosaisia lapsia parantamalla peruspalveluja, kuten koulutus- ja asuntotarjontaa.

Suojellaan lapsia seksuaaliväkivallalta verkossa ja sen ulkopuolella.

EU:n strategia, jolla edistetään lasten turvallisuutta ja toimintavalmiuksia netissä.

Toimintastrategioita tämän yleisen kansanterveysongelman torjuntaan.
Asiakirjat
- 23. HUHTIKUUTA 2024
- 23. HUHTIKUUTA 2024
- български(383.52 KB - PDF)
- español(215.23 KB - PDF)
- čeština(318.46 KB - PDF)
- dansk(267.41 KB - PDF)
- Deutsch(333.27 KB - PDF)
- eesti(257.6 KB - PDF)
- ελληνικά(382.83 KB - PDF)
- English(352.08 KB - PDF)
- français(391.9 KB - PDF)
- Gaeilge(282.68 KB - PDF)
- hrvatski(317.3 KB - PDF)
- italiano(284.4 KB - PDF)
- latviešu(316.99 KB - PDF)
- lietuvių(320.46 KB - PDF)
- magyar(343.64 KB - PDF)
- Malti(378.79 KB - PDF)
- Nederlands(282.35 KB - PDF)
- polski(360.87 KB - PDF)
- português(284.19 KB - PDF)
- română(362.07 KB - PDF)
- slovenčina(378.21 KB - PDF)
- slovenščina(313.52 KB - PDF)
- svenska(263.16 KB - PDF)
- 23. HUHTIKUUTA 2024
- 23. HUHTIKUUTA 2024
- 23. HUHTIKUUTA 2024
- 6. HELMIKUUTA 2024
- 6. HELMIKUUTA 2024
- 6. HELMIKUUTA 2024
- 11. LOKAKUUTA 2023
- 11. LOKAKUUTA 2023
- Report
- Yhteinen tutkimuskeskus
Understanding the links between population dynamics and the causes and consequences of climate change will help design future-looking policies for a greener planet.
- 17. TAMMIKUUTA 2023
- 17. TAMMIKUUTA 2023
- 17. TAMMIKUUTA 2023
- 7. SYYSKUUTA 2022
- 14. KESÄKUUTA 2021
- 27. TAMMIKUUTA 2021
- български(1.08 MB - PDF)
- español(1.15 MB - PDF)
- čeština(1.29 MB - PDF)
- dansk(1.59 MB - PDF)
- Deutsch(1.29 MB - PDF)
- eesti(1.3 MB - PDF)
- ελληνικά(1.25 MB - PDF)
- English(1.66 MB - PDF)
- français(1.56 MB - PDF)
- hrvatski(1.58 MB - PDF)
- italiano(1 MB - PDF)
- latviešu(1.4 MB - PDF)
- lietuvių(1.58 MB - PDF)
- magyar(1.32 MB - PDF)
- Malti(1.9 MB - PDF)
- Nederlands(1.25 MB - PDF)
- polski(1.53 MB - PDF)
- português(1.59 MB - PDF)
- română(1.48 MB - PDF)
- slovenčina(1.44 MB - PDF)
- slovenščina(1.08 MB - PDF)
- svenska(1.33 MB - PDF)
- 27. TAMMIKUUTA 2021
- 17. KESÄKUUTA 2020
- 17. KESÄKUUTA 2020
- български(310.05 KB - HTML)
- español(254.18 KB - HTML)
- čeština(249.68 KB - HTML)
- dansk(247.46 KB - HTML)
- Deutsch(255.83 KB - HTML)
- eesti(243.35 KB - HTML)
- ελληνικά(316.13 KB - HTML)
- English(241.7 KB - HTML)
- français(265.47 KB - HTML)
- hrvatski(246.69 KB - HTML)
- italiano(256.96 KB - HTML)
- latviešu(253.97 KB - HTML)
- lietuvių(248.92 KB - HTML)
- magyar(260.72 KB - HTML)
- Malti(253.68 KB - HTML)
- Nederlands(248.73 KB - HTML)
- polski(258.23 KB - HTML)
- português(250.71 KB - HTML)
- română(256.95 KB - HTML)
- slovenčina(250.35 KB - HTML)
- slovenščina(245.35 KB - HTML)
- svenska(249.68 KB - HTML)
- 17. KESÄKUUTA 2020
- 17. KESÄKUUTA 2020