Jätteet minimiin, kierrätys kunniaan: mitä EU:n tekee jätehuollon parantamiseksi

Joka vuosi 30. maaliskuuta vietetään kansainvälistä jätteettömyyspäivää (International Day of Zero Waste), jonka tarkoituksena on muistuttaa ihmisiä siitä, miten tärkeää on huolehtia jätteistä vastuullisesti, ja kannustaa kestävään kulutukseen ja tuotantoon. Jokainen EU:n asukas tuottaa keskimäärin 511 kg jätettä vuosittain, ja vain 38 prosenttia tästä jätteestä kierrätetään. Tämä on vakava ongelma, ja EU on ryhtynyt toimiin sen ratkaisemiseksi. Mitä EU siis tekee asian hyväksi?

EU:n päätavoitteina on

• parantaa jätehuoltoa
• kehittää kierrätystä uusien innovaatioiden avulla
• rajoittaa kaatopaikkojen käyttöä

Jätepuitedirektiivi on EU:n oikeudellinen kehys sille, miten jätteitä käsitellään ja hallitaan EU:ssa. Siinä esitetään jätehierarkiaksi kutsuttu jätehuollon paremmuusjärjestys, jossa jätteen syntymisen ehkäiseminen on paras vaihtoehto ja hävittäminen on viimeinen keino. EU:lla on myös useita kohdennettuja sääntöjä, jotka koskevat esimerkiksi akkuja, biohajoavaa jätettä, romuajoneuvoja tai jätteiden kuljetusta.

Helmikuussa tulivat voimaan pakkauksia ja pakkausjätettä koskevat EU:n laajuiset säännöt. Niiden tarkoituksena on vähentää kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä, sillä tällaiset tuotteet roskaavat todella paljon ympäristöä. Tällaisia ovat esimerkiksi mausteita, kastikkeita, sokeria tai kahvikermaa sisältävät pienet muovipakkaukset, joita käytetään vain kerran ja heitetään sitten pois. Niille olisi etsittävä vaihtoehtoja.

Ympäristökestävyys ei ole ainoa syy, jonka vuoksi EU pyrkii rakentamaan vahvemmin kiertotalouteen perustuvaa ja häiriönsietokykyisempää taloutta – yhtä tärkeää on EU:n kilpailukyvyn parantaminen. Tulevaisuutta ajatellen komissio suunnittelee nyt uutta kiertotaloussäädöstä, joka sen on tarkoitus antaa vuonna 2026. Tavoitteena on lisätä uusiomateriaalien kysyntää ja kehittää jätteille sisämarkkinat.

Lisätietoa

Jätteet ja kierrätys EU:ssa

Jätepuitedirektiivi