Vuonna 2019 julkistetulla Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla valmisteltiin tätä perustavanlaatuista muutosta.

Kaikki 27 EU-maata sitoutuivat tekemään EU:sta ensimmäisen ilmastoneutraalin maanosan vuoteen 2050 mennessä. Päästäkseen tähän ne sitoutuivat vähentämään päästöjä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna. 

Näin luodaan uusia mahdollisuuksia innovoinnille, investoinnille ja työllisyydelle sekä voidaan

Samalla varmistetaan, että siirtymä luo mahdollisuuksia kaikille: haavoittuvassa asemassa olevia kansalaisia tuetaan torjumalla epätasa-arvoa ja energiaköyhyyttä, ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä lujitetaan.

Euroopan komissio ehdottaa kunnianhimoisempia tavoitteita uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Lisäksi komissio edistää päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen markkinoiden kehitystä. Erityisesti pyritään varmistamaan, että käytettävissä on riittävästi tällaisten ajoneuvojen latausinfrastruktuuria lyhyitä ja pitkiä matkoja varten.

Lisäksi vuonna 2026 tieliikenne otetaan päästökaupan piiriin. Näin asetetaan hinta saastuttamiselle ja edistetään puhtaampien polttoaineiden käyttöä ja investointeja puhtaaseen teknologiaan.

Komissio ehdottaa hiilen hinnoittelua myös ilmailualalla, joka on tähän asti hyötynyt poikkeuksesta. Lisäksi komissio ehdottaa kestävien lentopolttoaineiden edistämistä siten, että lentokoneiden on käytettävä kestävämpiä polttoaineseoksia kaikilla EU:n lentoasemilta lähtevillä lennoilla.

Komissio ehdottaa hiilen hinnoittelun ulottamista myös merenkulkualalle, jotta voidaan varmistaa tämänkin alan antavan oikeudenmukaisen panoksen pyrkimyksiin irrottaa talous hiilestä. Komissio aikoo myös asettaa suurille satamille tavoitteet maasähkön tarjonnasta satamassa oleville aluksille. Tämä vähentää paikallista ilmanlaatua heikentävien saastuttavien polttoaineiden käyttöä.

Uusilla ehdotuksilla on vaikutuksia arvoketjun kaikilla tasoilla esimerkiksi energian ja liikenteen sekä rakentamisen ja peruskorjaamisen aloilla, mikä auttaa luomaan kestäviä, hyvin palkattuja paikallisia työpaikkoja kaikkialla Euroopassa.

Talouden sähköistämisen ja uusiutuvan energian laajemman käytön odotetaan lisäävän työllisyyttä näillä aloilla. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen luo myös työpaikkoja rakennusalalle ja lisää paikallisen työvoiman kysyntää.

Haluamme pitää kiinni ilmastotavoitteista ja välttää sen, että EU:n ulkopuolelta tuleva epäreilu kilpailu heikentäisi EU:n teollisuuden pyrkimyksiä päästöjen vähentämiseen.

Tämän vuoksi komissio ehdottaa järjestelmää sen varmistamiseksi, että kun yritykset sellaisista maista, joissa sovelletaan lievempiä ilmastosääntöjä, tuovat tuotteitaan EU:hun, niiden on myös maksettava hinta hiilestä.

Komissio ehdottaa uusiutuvien energialähteiden sitovan tavoitteen nostamista 40 %:iin EU:n energialähteiden yhdistelmästä. Ehdotuksissa edistetään uusiutuvien polttoaineiden, kuten vedyn, käyttöä teollisuudessa ja liikenteessä.

Lisäksi sekä päästöjen että kuluttajien ja teollisuuden energiakustannusten alentamisen kannalta on ratkaisevan tärkeää vähentää energiankulutusta. Komissio ehdottaa energiatehokkuustavoitteiden nostamista EU:n tasolla ja niiden tekemistä sitoviksi, jotta saavutetaan yhteensä 36–39 %:n vähennys loppu- ja primäärienergian kulutuksessa vuoteen 2030 mennessä.

Energiatuotteiden verojärjestelmällä on myös tuettava vihreää siirtymää tarjoamalla oikeita kannustimia. Komissio ehdottaa, että lämmityksen ja liikenteen vähimmäisverot saatetaan vastaamaan ilmastotavoitteita, mutta samalla lievennetään sosiaalisia vaikutuksia ja tuetaan heikossa asemassa olevia kansalaisia.

Uudesta ilmastotoimien sosiaalirahastosta tuetaan EU:n kansalaisia, jotka mahdollisesti voivat kokea energia- tai liikenneköyhyyttä. Rahaston avulla lievennetään kustannuksia niiden osalta, joihin muutokset eniten vaikuttavat, jotta varmistetaan, että siirtymä on oikeudenmukainen eikä ketään jätetä jälkeen.

Siitä voidaan myöntää 7 vuoden aikana yhteensä 72,2 miljardia euroa tukea rakennusten kunnostamiseen ja päästöttömään ja vähäpäästöiseen liikkumiseen sekä jopa toimeentulotukea.

Asuntojen lisäksi on kunnostettava julkisia rakennuksia, jotta lisätään uusiutuvan energian käyttöä ja parannetaan energiatehokkuutta.

Komissio ehdottaa seuraavaa:

• EU-maat velvoitetaan kunnostamaan vuosittain vähintään 3 % kaikkien julkisten rakennusten kokonaispinta-alasta
• uusiutuvan energian osuus pyritään nostamaan 49 %:iin rakennuksissa vuoteen 2030 mennessä
• EU-maat velvoitetaan lisäämään uusiutuvan energian käyttöä lämmityksessä ja jäähdytyksessä + 1,1 prosenttiyksikköä joka vuosi vuoteen 2030 saakka

Luonnon ennallistaminen ja luonnon monimuotoisuuden tukeminen tarjoavat nopean ja edullisen ratkaisun hiilen sitomiseen ja varastointiin.

Komissio ehdottaakin Euroopan metsien, maaperän, kosteikkojen ja turvemaiden ennallistamista. Tämä lisää hiilidioksidin talteenottoa ja parantaa ympäristön kykyä sietää ilmastonmuutosta.

Hoitamalla näitä luonnonvaroja kiertotalouden mukaisesti ja kestävästi

• parannamme elinolojamme
• säilytämme terveen ympäristön
• luomme laadukkaita työpaikkoja
• varmistamme kestävät energiavarat.

Uudet tavoitteet luonnollisille hiilipoistumille:

Bioenergia edistää fossiilisten polttoaineiden käytön asteittaista lopettamista ja EU:n talouden irtautumista hiilestä. Mutta myös bioenergiaa on käytettävä kestävästi. Komissio ehdottaa tiukkoja uusia kriteerejä kestämättömän metsänkorjuun välttämiseksi ja monimuotoisten luontoalueiden suojelemiseksi.

Maailmanlaajuisten ilmastotoimien tehostaminen

EU on jo näyttänyt esimerkkiä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla. Se on saanut suuret kansainväliset kumppanit asettamaan omat tavoitteensa ilmastoneutraaliuden saavuttamisen aikataululle.

Investoimalla uusiutuvan energian teknologiaan kehitämme asiantuntemusta ja tuotteita, joita myös muu maailma tarvitsee.

Liikenteen muuttuessa vihreämmäksi luomme maailmanlaajuisesti johtavia yrityksiä, jotka voivat palvella kasvavia maailmanmarkkinoita. Tekemällä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniemme kanssa voimme yhdessä vähentää päästöjä meriliikenteessä ja ilmailussa kaikkialla maailmassa.

EU keskustelee näistä ehdotuksista ja ideoista kansainvälisten kumppaneidensa kanssa Glasgow’ssa marraskuussa pidettävässä YK:n COP26-ilmastokokouksessa.