Tekoäly – huippuosaamista ja luottamusta

Tekoälyn hyödyt

EU:sta voi tulla turvallisen tekoälyn globaali edelläkävijä. Laatimalla ihmisoikeuksiin ja perusarvoihin perustuvan vahvan sääntelykehyksen EU voi kehittää tekoälyjärjestelmän, joka hyödyttää kansalaisia, yrityksiä ja hallituksia.

EU ja tekoäly

• Komission huhtikuussa 2021 ehdottamassa ja Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston joulukuussa 2023 hyväksymässä tekoälysäädöksessä käsitellään kansalaisten terveyteen, turvallisuuteen ja perusoikeuksiin liittyviä potentiaalisia riskejä ja niiden huomioon ottamista tuettaessa innovatiivisen ja vastuullisen tekoälyn kehittämistä EU:ssa. 
• Tekoälysäädös ja koordinoidun tekoälysuunnitelman päivitys takaavat kansalaisten ja yritysten turvallisuuden ja perusoikeudet. Lisäksi niiden avulla edistetään investointeja ja innovointia kaikissa EU-maissa.
• Komissio on myös esitellyt tekoälyä koskevan innovointipaketin, jolla tuetaan eurooppalaisia startup- ja pk-yrityksiä EU:n arvoja ja sääntöjä kunnioittavan luotettavan tekoälyn kehittämisessä. 

Luottamuksen rakentaminen ensimmäisen tekoälyä koskevan oikeudellisen kehyksen pohjalta

EU:n tekoälysäädös on maailman kaikkien aikojen ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva oikeudellinen kehys. Säädöksen avulla varmistetaan, että EU:ssa käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, läpinäkyviä, eettisiä, puolueettomia ja ihmisen valvonnassa. Tätä varten järjestelmät luokitellaan riskin mukaan: 

Ei-hyväksyttävä riski

Järjestelmät, jotka katsotaan selkeäksi uhkaksi kansalaisille, kielletään: esim. valtioiden harjoittama ihmisten pisteytys sosiaalisen toiminnan perusteella ja puhuvat lelut, jotka houkuttelevat lapsia vaaralliseen käyttäytymiseen.

Suuri riski

• Kriittiset infrastruktuurit (esim. liikenteessä), jotka voivat vaarantaa kansalaisten hengen ja terveyden
• Yleissivistävä tai ammatillinen koulutus, joka voi määrittää henkilön pääsyn koulutukseen ja työuralle (esim. kokeiden pisteytys)
• Tuotteiden turvallisuuskomponentit (esim. tekoälysovellus robottikirurgiassa)
• Työhönotto, työntekijöiden hallinnointi ja yritystoiminnan aloittaminen (esim. ansioluetteloita lajitteleva sovellus rekrytoinnissa)
• Olennaiset yksityiset ja julkiset palvelut (esim. luottopisteytysjärjestelmä, joka estää lainansaannin)
• Lainvalvonta, joka voi puuttua kansalaisten perusoikeuksiin (esim. todisteiden luotettavuuden arviointi)
• Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat, rajavalvonta (esim. viisumihakemusten automatisoitu käsittely)
• Oikeudenhoito ja demokraattiset prosessit (esim. tekoälyratkaisut tuomioistumien antamien tuomioiden hakuun)

Suuren riskin tekoälyjärjestelmiä arvioidaan huolellisesti ennen niiden markkinoille saattamista ja koko niiden elinkaaren ajan.

Rajoitettu riski

Chatbottien kaltaisille tekoälysovelluksille asetetaan tiettyjä läpinäkyvyysvaatimuksia, jotta käyttäjät pystyvät tekemään niiden suhteen tietoisia päätöksiä. Näin käyttäjät voivat itse tietoon perustuen valita, haluavatko he jatkaa sovelluksen käyttöä vai eivät.

Vähäinen riski

Joitakin sovelluksia voi käyttää vapaasti, kuten tekoälyä hyödyntäviä videopelejä tai roskapostisuodattimia. Valtaosa EU:ssa nykyisin käsiteltävistä tekoälyjärjestelmistä kuuluu tähän luokkaan. Uudet säännöt eivät koske näitä järjestelmiä, koska niiden aiheuttama riski kansalaisten oikeuksille tai turvallisuudelle on vähäinen tai olematon.

Säännöt suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajille

Jos tekoälyjärjestelmään tehdään merkittäviä muutoksia sen elinkaaren aikana, palataan 2. vaiheeseen.

Kun tekoälyjärjestelmä on markkinoilla, viranomaiset vastaavat markkinavalvonnasta. Järjestelmän käyttöönottajat varmistavat ihmisen suorittaman valvonnan ja seurannan, ja valmistajilla on käytössä markkinoille saattamisen jälkeinen seurantajärjestelmä. Lisäksi valmistajat ja käyttöönottajat raportoivat vakavista vaaratilanteista ja toimintahäiriöistä.

Tekoälyyn liittyvän huippuosaamisen edistäminen

Komissio ja EU:n jäsenmaat laativat vuonna 2018 koordinoidun tekoälysuunnitelman, joka tarjosi perustan kansallisille strategioille ja toimintapolitiikan kehittämiselle.

Strategia otettiin käyttöön vuonna 2021 tehdyllä koordinoidun tekoälysuunnitelman päivityksellä. Siinä otetaan huomioon digitaalisen ja vihreän siirtymän painopisteet sekä Euroopan koronavirustoimet. 

Koordinoidulla tekoälysuunnitelmalla on edistetty tekoälyyn liittyvää huippuosaamista laboratoriosta markkinoille ja nopeutettu tekoälyyn tehtäviä investointeja. Tavoitteena on toteuttaa tekoälystrategiat ilman viivytyksiä ja yhdenmukaistaa tekoälyyn liittyvät toimet kaikkialla EU:ssa.

Tätä varten komissio aikoo perustaa:

• julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden tekoälyn, datan ja robotiikan alalla, jotta Eurooppaan voidaan luoda yhteinen strateginen tutkimus-, innovointi- ja käyttöönotto-ohjelma
• uusia tekoälyä tutkivien huippuyksiköiden verkostoja, jotta voidaan edistää tietämyksen ja asiantuntemuksen vaihtoa, kehittää yhteistyötä teollisuuden kanssa ja tukea monimuotoisuutta ja osallistamista
• testaus- ja kokeilujärjestelyjä, joissa uusinta teknologiaa voidaan kokeilla ja testata todellisissa olosuhteissa
• digitaali-innovointikeskittymiä ja keskitettyjä yhteyspisteitä, jotka tarjoavat pääsyn tekniseen asiantuntemukseen ja kokeiluihin, niin että yritykset voivat testata ratkaisuja ennen investointeja
• tekoälyn tilausalustan, joka olisi teollisuuden ja julkisen sektorin käyttöön tarkoitettu EU:n keskeinen tekoälyresurssien työkalupakki (mm. asiantuntemus, algoritmit, ohjelmistokehykset, kehittämisvälineet)

EU:n rahoittamat tekoälyhankkeet

EU on jo rahoittanut erilaisia tekoälyhankkeita, jotka tarjoavat ratkaisuja kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla maataloudesta aina terveydenhuoltoon, valmistusteollisuuteen ja liikenteeseen.

Erityisen hyödylliseksi tekoälyteknologian käyttö on osoittautunut terveydenhuollon ja ympäristön alalla sekä disinformaation torjunnassa.

Tekoäly ja EU lukuina