Bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat omat varat, joita kutsutaan myös kansallisiksi rahoitusosuuksiksi, otettiin omien varojen järjestelmään täydentäväksi tulolähteeksi, jolla oli tarkoitus varmistaa, että kaikki vuotuisessa talousarviossa sovitut menot saadaan rahoitettua EU:n talousarvion kokonaistuloista. Näin ollen EU:n talousarvion tulot ja menot ovat lähtökohtaisesti aina tasapainossa siinä vaiheessa, kun talousarvio hyväksytään.
BKTL-perusteisia omia varoja pidetään EU:n talousarvion tasapainottavana tulolähteenä. Tämä johtuu siitä, että niiden määrä vaihtelee vuosittain menojen kattamiseen tarvittavien kokonaistulojen mukaan sen jälkeen, kun on otettu huomioon tullimaksuista, alv-perusteisista rahoitusosuuksista ja muista lähteistä (yrityksille EU:n sääntöjen rikkomisesta määrättävät sakot, EU:n henkilöstön palkoista maksettavat verot, pankkikorot ja kolmansien maiden rahoitusosuudet) saadut määrät.
BKTL-perusteisista rahoitusosuuksista on ajan mittaan tullut omien varojen järjestelmän tärkein osatekijä, ja niiden osuus EU:n tuloista on yli 70 prosenttia.
Toimintaperiaate
Kunkin EU-maan BKTL:oon sovellettava prosenttiosuus (verokanta) vaihtelee vuosittain, ja se määritetään kaikkien muiden EU:n talousarvion tulojen kokonaismäärän perusteella. Kunkin EU-maan markkinahintainen BKTL määritetään Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) mukaisesti. Tätä kansainvälisesti yhteensopivaa tilinpitojärjestelmää käytetään kuvaamaan koko kansantaloutta (eli aluetta, maata tai maaryhmää). Komissio tarkistaa ne lähteet ja menetelmät, joita jäsenmaat käyttävät BKTL:n laskemiseen.
Sen jälkeen kunkin jäsenmaan BKTL:oon sovelletaan yhdenmukaista verokantaa sen mukaan, kuinka suuret vuotuiset kokonaistulot tarvitaan menojen rahoittamiseen. Jäsenmailta perittävien omien varojen kokonaismäärä on rajoitettu suhteessa EU:n BKTL:oon, joka on kaikkien jäsenmaiden yhteenlaskettu BKTL. EU:n käyttöön vuotuisten maksumäärärahojen kattamiseksi asetettujen omien varojen kokonaismäärä kaudella 2021–2027 saa olla enintään 1,40 prosenttia EU:n BKTL:sta. Lue lisää kohdasta tulojen enimmäismäärät.
BKTL-perusteisten rahoitusosuuksien täydentäminen
Vaikka BKTL-perusteiset rahoitusosuudet tuovat EU:n talousarvioon vakautta ja varmistavat varojen riittävyyden, näiden omien varojen hallitseva asema voimistaa käsitystä siitä, että kansalliset rahoitusosuudet ovat pelkkä kustannuserä. Jäsenmaat, jotka maksavat EU:n talousarvioon enemmän kuin ne saavat EU:lta suoraan rahoitusta, maksavat kuitenkin keskimäärin muita jäsenmaita pienemmän prosenttiosuuden vauraudestaan (BKTL) ja kuuluvat sisämarkkinoiden ja EU:n yhdentymisen suurimpiin hyötyjiin.
Kaikki hyötyvät osallistumisesta sisämarkkinoihin sekä siitä, että voidaan yhdessä vastata muuttoliikkeen asettamiin haasteisiin ja torjua terrorismia ja ilmastonmuutosta. EU luo talousarvionsa avulla lisäarvoa kaikille tavalla, jota ei pystytä ilmaisemaan matemaattisilla laskelmilla.
Lisäksi viimeaikainen talouskehitys on vaikeuttanut kansallisten vero- ja tilastoviranomaisten tehtävää mitata tarkasti BKTL, joka on varallisuuden arvioinnin tärkein perusta. Erityisesti monien palvelujen muuttuminen aineettomiksi, sähköisen kaupankäynnin nopea yleistyminen, aineettomien hyödykkeiden kasvava merkitys ja ulkomaisten pääomasijoitusten suuret ja nopeat vaihtelut aiheuttavat merkittäviä haasteita tällä alalla.
Tästä syystä komissio pyrkii ottamaan käyttöön EU:n talousarviota varten uusia omia varoja, jotta jäsenmaiden välinen taakanjako olisi oikeudenmukainen ja BKTL-perusteisten omien varojen tasapainottamistoiminto voitaisiin palauttaa ja samalla keventää jäsenmaille aiheutuvaa taakkaa. Uusilla omilla varoilla täydennetään BKTL-perusteisia rahoitusosuuksia samalla kun ratkaistaan edellä mainitut haasteet.