Tehtävä
Euroopan syyttäjänvirasto (www.eppo.europa.eu) on EU:n riippumaton ja hajautetun tason syyttäjäviranomainen, jolla on toimivalta tutkia EU:n talousarvioon kohdistuvia rikoksia, asettaa niiden tekijät syytteeseen ja viedä heidät oikeuteen. Toimivalta koskee petoksia, korruptiota ja vakavia valtioiden rajat ylittäviä alv-petoksia. Asetus Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta hyväksyttiin 12.10.2017, ja se tuli voimaan 20.11.2017. Tässä vaiheessa mukana on 25 EU-maata. Tanska ja Irlanti eivät ole mukana EPPOssa.
Ennen kuin EPPO aloitti toimintansa, ainoastaan kansalliset viranomaiset pystyivät tutkimaan EU:n talousarvioon kohdistuvia petoksia ja asettamaan tekijät syytteeseen. Niiden toimivaltuudet ulottuivat kuitenkin vain oman maan rajoille asti. Olemassa olevilla EU:n elimillä, kuten Eurojustilla, Europolilla ja EU:n petostentorjuntavirastolla (OLAF), ei ole tarvittavia toimivaltuuksia toteuttaa rikostutkinta- ja syytetoimia.
Toiminnan alkamispäivä
Komissio hyväksyi 26.5.2021 täytäntöönpanopäätöksen, jossa määritettään päivä, jona Euroopan syyttäjänvirasto alkaa hoitaa tutkinta- ja syyttämistehtäviään. Komissio päätti asettaa Euroopan syyttäjänviraston operatiivisen toiminnan alkamispäiväksi 1.6.2021.
Euroopan syyttäjänvirasto aloitti toimintansa 1.6.2021 ja käynnisti 20.11.2017 jälkeen tehtyjen unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten tutkinnan ja niitä koskevat syytetoimet. EU:n toimielinten ja elinten sekä Euroopan syyttäjänviraston toimintaan osallistuvien jäsenmaiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava Euroopan syyttäjänvirastolle ilman aiheetonta viivytystä kaikesta rikollisesta toiminnasta, jonka osalta se voisi käyttää toimivaltaansa. Lisäksi kuka tahansa voi ilmoittaa väitetyistä unionin talousarvioon kohdistuvista petostapauksista ja muista rikoksista suoraan Euroopan syyttäjänvirastolle. Lisätietoja on saatavilla Euroopan syyttäjänviraston verkkosivustolla (Rikosilmoituksen tekeminen EPPOlle).
Rakenne ja erityispiirteet
Euroopan syyttäjänviraston kotipaikka on Luxemburg.
Euroopan syyttäjänvirasto toimii yhtenä yksikkönä kaikissa osallistuvissa EU-maissa. Se yhdistää Euroopan ja kansallisen tason lainvalvonnan yhtenäiseksi, saumattomaksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Euroopan syyttäjänvirasto toimii kahdella tasolla: keskustasolla ja kansallisella tasolla. Keskustasolla toimivat Euroopan pääsyyttäjä sekä Euroopan syyttäjät (yksi jokaisesta osallistuvasta EU-maasta), joista kaksi nimitetään Euroopan varapääsyyttäjiksi, ja hallintojohtaja. Euroopan pääsyyttäjä ja kaikki Euroopan syyttäjät muodostavat yhdessä Euroopan syyttäjänviraston kollegion. Hajautetun tason muodostavat osallistuvissa EU-maissa toimivat valtuutetut Euroopan syyttäjät. Keskustaso valvoo viraston kansallisella tasolla suorittamaa tutkintaa ja syytteeseenpanoa. Valtuutetut Euroopan syyttäjät käsittelevät asian pääsääntöisesti siinä jäsenmaassa, jossa väitetty rikos on tehty, ja suorittavat tutkinta- ja syytetoimet omassa jäsenmaassaan.
Rikoksesta epäiltyjen ja syytettyjen oikeudet taataan kattavilla menettelytakeilla, jotka perustuvat voimassa olevaan EU:n ja kansalliseen lainsäädäntöön. Euroopan syyttäjänvirasto varmistaa, että sen toiminnassa kunnioitetaan EU:n perusoikeuskirjassa taattuja oikeuksia, muun muassa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeutta puolustukseen. Kansalliset tuomioistuimet valvovat lähtökohtaisesti Euroopan syyttäjänviraston prosessuaalisia toimia. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta vain tietyissä asioissa, mutta se voi ennakkoratkaisuillaan varmistaa unionin lainsäädännön johdonmukaisen soveltamisen.
EPPOn arviointi
Komissio antoi 18.9.2026 ensimmäisen arviointinsa EPPOsta ja sen toimintatavoista. Arvioinnissa todetaan, että EPPO on toiminut erittäin vaikuttavasti ja tehokkaasti ja osoittanut lisäarvonsa erityisesti rajatylittävien taloudellisiin etuihin kohdistuvien rikosten (ns. PIF-rikosten) tutkinnassa ja syytteeseenpanossa. Arvioinnissa tuotiin esiin myös kehittämistä vaativia osa-alueita.
EPPOn arviointia tukeva tutkimus
PIF-direktiivi
Jäsenmaiden piti saattaa unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin annettu direktiivi (EU) 2017/1371 (PIF-direktiivi) osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 6.7.2019. Uudet säännöt ovat korottaneet EU:n talousarvion suojan tasoa, ja niillä on yhdenmukaistettu unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten määritelmiä, seuraamuksia ja vanhentumisaikoja. Direktiivi on keskeinen väline jäsenmaiden rikoslainsäädännön yhdenmukaistamisessa unionin talousarvioon kohdistuvien rikosten osalta. Lisäksi sillä luodaan perusta Euroopan syyttäjänvirastolle, joka on tutkinut tällaisia rikoksia, asettanut niistä syytteeseen ja valvonut tuomioiden täytäntöönpanoa 1.6.2021 lähtien.
Avoimet työpaikat
Avoimet työpaikat ovat osoitteessa www.eppo.europa.eu.
Lisätietoja
EPPO-tietosivut (useita kieliä)
Euroopan syyttäjänviraston perustamisen vaiheet (tietokooste)
Euroopan komission tietosivu: Kysymyksiä ja vastauksia Euroopan syyttäjänvirastosta (8.6.2017)