Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO)

Tehtävä

Euroopan syyttäjänvirasto (www.eppo.europa.eu) on EU:n riippumaton ja hajautettu syyttäjäviranomainen, jolla on toimivalta tutkia EU:n talousarvioon kohdistuvia rikoksia, asettaa niiden tekijät syytteeseen ja viedä heidät oikeuteen. Toimivalta koskee petoksia, korruptiota ja vakavia valtioiden rajat ylittäviä alv-petoksia. Asetus Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta hyväksyttiin 12.10.2017 tiiviimmän yhteistyön puitteissa, ja se tuli voimaan 20.11.2017. Tässä vaiheessa mukana on 22 EU-maata.

Nykyisellään ainoastaan kansalliset viranomaiset voivat tutkia EU:n talousarvioon kohdistuvia petoksia ja asettaa tekijät syytteeseen. Niiden toimivaltuudet ulottuvat kuitenkin vain oman maan rajoille asti. Olemassa olevilla EU:n elimillä, kuten Eurojustilla ja EU:n petostentorjuntavirastolla (OLAF), ei ole tarvittavia toimivaltuuksia toteuttaa rikostutkinta- ja syytetoimia.

Rakenne ja erityispiirteet

Euroopan syyttäjänvirastoa ollaan parhaillaan perustamassa. Sen on määrä olla toimintavalmiudessa maaliskuussa 2021. Euroopan syyttäjänviraston kotipaikka on Luxemburg.

Euroopan syyttäjänvirasto toimii yhtenä yksikkönä kaikissa osallistuvissa EU-maissa. Se yhdistää Euroopan ja kansallisen tason lainvalvonnan yhtenäiseksi, saumattomaksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Euroopan syyttäjänvirasto toimii kahdella tasolla: keskustasolla ja kansallisella tasolla. Keskustasolla toimivat Euroopan pääsyyttäjä, 22 Euroopan syyttäjää (yksi jokaisesta osallistuvasta EU-maasta), joista kaksi nimitetään Euroopan varapääsyyttäjiksi, ja hallintojohtaja. Hajautetun tason muodostavat osallistuvissa EU-maissa toimivat valtuutetut Euroopan syyttäjät. Keskustaso valvoo viraston kansallisella tasolla suorittamaa tutkintaa ja syytteeseenpanoa. Euroopan valtuutetut syyttäjät tutkivat rikoksia ja ajavat syytteitä omassa EU-maassaan.

Rikoksesta epäiltyjen ja syytettyjen oikeudet taataan kattavilla menettelytakeilla, jotka perustuvat voimassa olevaan EU:n ja kansalliseen lainsäädäntöön. Euroopan syyttäjänvirasto varmistaa, että sen toiminnassa kunnioitetaan EU:n perusoikeuskirjassa taattuja oikeuksia, muun muassa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeutta puolustukseen. Kansalliset tuomioistuimet valvovat Euroopan syyttäjänviraston prosessitoimia. Unionin tuomioistuimella on – antamillaan ennakkoratkaisuilla – täydentävät valtuudet varmistaa EU:n lainsäädännön johdonmukainen soveltaminen.

PIF-direktiivi

Jäsenmaiden on pitänyt saattaa unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin annettu direktiivi (EU) 2017/1371 (PIF-direktiivi) osaksi kansallisia lakejaan ja alkaa soveltaa sitä 6.7.2019. Uusilla säännöillä parannetaan EU:n talousarvion suojelua yhdenmukaistamalla unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten määritelmät, seuraamukset ja vanhentumisajat. Direktiivi on keskeinen väline jäsenvaltioiden rikoslainsäädännön yhdenmukaistamisessa unionin talousarvioon kohdistuvien rikosten osa-alueella. Lisäksi se luo perustaa tulevalle Euroopan syyttäjänvirastolle, joka tutkii rikoksia, asettaa niistä syytteeseen ja valvoo tuomioiden täytäntöönpanoa käytännössä.