Euroopan rauhan puolustaminen

Tukea ja apua Ukrainan kansalle

Vain muutama päivä Venäjän hyökkäyksen alkamisesta eli 4.3.2022 EU pani ensimmäistä kertaa koskaan täytäntöön tilapäistä suojelua koskevan direktiivin. Ukrainalaisille pakolaisille annettiin EU:n alueella erilaisia oikeuksia, kuten oleskeluluvat, pääsy työmarkkinoille, asuntotarjonta, terveydenhoito ja lasten koulutusmahdollisuudet. 

EU:n jäsenmaat ovat avanneet kotinsa ja sydämensä miljoonille ukrainalaisille sotapakolaisille. Heistä noin neljä miljoonaa on tilapäisen suojelun piirissä. 

Numerotietoja

EU:n ja muiden avunantajien ansiosta:

Sotapakolaisten auttaminen

CARE-aloitteilla (koheesiopoliittinen tukitoimi Euroopan pakolaisten auttamiseksi ja joustava apu alueille) joustavoitettiin koheesiopolitiikkaa merkittävästi, minkä ansiosta vuosien 2014–2020 kohdentamattomista koheesiovaroista voitiin kohdentaa uudelleen jopa 17 miljardia euroa Venäjän hyökkäystä pakenevien ihmisten tukemista varten.

EU:n pelastuspalvelumekanismi

EU:n pelastuspalvelumekanismin aktivoinnin myötä EU on kanavoinut Ukrainalle tehokkaasti apua kaikista 27 EU-maasta sekä Islannista, Norjasta, Pohjois-Makedoniasta, Serbiasta ja Turkista. 

EU:n talouden ja rahoituksen resurssit tehokäyttöön

EU ja Ukrainan välisillä solidaarisuuskaistoilla on helpotettu ukrainalaisten maataloustuotteiden vientiä. Niiden kautta on viety peräti 49 miljoonaa tonnia ukrainalaisia maataloustuotteita. Näillä elintärkeillä liikennekäytävillä varmistetaan paitsi maataloustuotteiden vienti myös tarpeellisten hyödykkeiden tuonti. Käytävien kautta toteutuneen kaupan kokonaisarvo on arviolta 99 miljardia euroa. 

Helmikuussa 2023 tehtiin historiallinen sopimus komission ja Ukrainan välillä, kun Ukraina assosioitui EU:n sisämarkkinaohjelmaan. Ohjelmalla helpotetaan markkinoille pääsyä, rakennetaan suotuisaa liiketoimintaympäristöä ja edistetään pitkän aikavälin kestävää kasvua.

Kriittisten infrastruktuurien suojaaminen

Ydinturvallisuus

Venäjä jatkaa siviilikäyttöön tarkoitettujen ydinlaitosten turvallisuuden vaarantamista. Tämän vuoksi EU on toimittanut Ukrainalle rescEU:n strategisesta valmiusreservistä yli 54,8 miljoonan euron arvosta ydinturvallisuuteen liittyvää aineellista avustusta, jota on käytetty esimerkiksi laitteiden ja laboratorioiden kunnostamiseen.

Energia

Venäjä on kohdistanut Ukrainan energiainfrastruktuuriin häikäilemättömiä iskuja, jotka ovat edellyttäneet pikaisia hätätoimenpiteitä. Jo sodan alkuvaiheessa EU vakautti viipymättä Ukrainan ja Moldovan sähköverkkojen toiminnan synkronoimalla ne Manner-Euroopan sähköverkon kanssa.

Televiestintä

Euroopan komissio neuvotteli kriisin alettua EU:n ja ukrainalaisten teleoperaattoreiden kanssa sopimuksen, jonka avulla ukrainalaiset saattoivat käyttää matkapuhelimiaan minimaalisin verkkovierailumaksuin tai kokonaan ilman verkkovierailumaksuja kolmen kuukauden ajan. Edullisten verkkovierailujen ohella EU jakoi 2,5 miljoonaa SIM-korttia turvaa hakeville ukrainalaisille ja perusti wifi-yhteyspisteitä rajanylityspaikkoihin ja majoituskeskuksiin.

Ukrainan puolustuskyvyn tukeminen

Euroopan rauhanrahastosta myönnetyn 5,6 miljardin euron rahoituksen ansiosta Ukrainaan on voitu toimittaa tankkeja, helikoptereita, ilmapuolustusjärjestelmiä ja ammuksia.

Ukrainaa tukevassa EU:n sotilaallisessa avustusoperaatiossa on koulutettu yli 25 000 ukrainalaista sotilasta. Tavoitteena on kouluttaa vuoden loppuun mennessä 30 000 ukrainalaista sotilasta, ja tavoitteen toteuttaminen on edistynyt aikataulun mukaisesti.

Heinäkuussa 2023 tuli voimaan ampumatarvikkeiden tuotantoa tukeva säädös. Siihen sisältyy kohdennettuja toimenpiteitä, joilla edistetään ammusten tuotantoa ja varmistetaan niiden toimitusvarmuus Euroopassa.

EU vahvistanut Ukrainan kyberuhkien sietokykyä investoimalla 10 miljoonaa euroa laitteisiin, ohjelmistoihin ja muuhun tukeen.

Venäjän saattaminen vastuuseen

Ukrainan valtakunnansyyttäjän virasto tutkii parhaillaan yli 100 000 väitettyä sotarikosta ja rikosta ihmisyyttä vastaan – kansainvälisen oikeuden vakavimmiksi katsottuja loukkauksia. Näyttöä rikoksista saadaan jatkuvasti lisää, ja EU on sitoutunut tukemaan niiden tutkintaa ja syytteeseenpanoa.

EU avustaa Kansainvälistä rikostuomioistuinta 7,5 miljoonalla eurolla Venäjän sotarikosten tutkimisessa. Komissio tuki myös aloitetta Ukrainaan kohdistuneen hyökkäysrikoksen syytteeseenpanoon liittyvän kansainvälisen keskuksen perustamiseksi. Heinäkuussa 2023 toimintansa aloittanut keskus tukee ja tehostaa eri tahoilla tehtävää hyökkäysrikoksen tutkintaa ja edistää Venäjän aloittaman sodan aikana kerättyjen todisteiden vaihtoa ja analysointia.

Pakotteet Venäjän sotakoneiston hyydyttämiseksi

11 vahvaa Venäjän vastaista pakotepakettia

Nämä pakotteet osuvat Venäjän talouden ytimeen, sulkevat siltä oven keskeisille teknologioille ja markkinoille ja heikentävät merkittävästi Kremlin kykyä rahoittaa ja käydä sotaa. 

EU on asettanut pakotteita myös Valko-Venäjälle, sillä maa on ollut osallisena hyökkäykseen Ukrainaa vastaan. Myös Iranille on määrätty pakotteita, koska se on valmistanut ja toimittanut Venäjälle Ukrainaan kohdistuviin iskuihin käytettäviä drooneja. EU on lisäksi ottanut käyttöön lausekkeen, jolla kielletään EU:n kansalaisia tai yrityksiä kiertämästä pakotteita tietoisesti ja tahallisesti.

Jälleenrakentaminen ja Ukrainan tie kohti EU:ta

Ukrainan tulevaisuus on Euroopan unionissa. Tämä vahvistettiin kaikkien aikojen ensimmäisessä Ukrainan hallituksen ja Euroopan komission jäsenten tapaamisessa ja EU:n ja Ukrainan huippukokouksessa helmikuussa 2023. Ukraina on kesäkuusta 2022 alkaen ollut EU:n ehdokasmaa, mutta varsinainen jäsenyys edellyttää mittavia uudistuksia. Ukraina on edistynyt vaadituissa uudistustoimissa, jotka eriteltiin sen EU-jäsenyyshakemuksesta annetussa komission lausunnossa. 

Vaikka sota jatkuu, EU on jo alkanut luoda perustaa Ukrainan jälleenrakentamiselle, ja alulle on pantu myös kansainvälisiä toimia. 

Uusi vaihe Euroopan yhdentymisessä

Putinin hyökkäyssota tuntui välittömästi EU:n kuudessa Länsi-Balkanin kumppanimaassa. EU järjesti Länsi-Balkanin maille samat solidaarisuustoimenpiteet kuin omille jäsenvaltioilleen. Joulukuussa 2022 pidettiin historiallinen EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokous, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa Länsi-Balkanin alueella. Kesäkuussa 2023 komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli Länsi-Balkanin uuden kasvusuunnitelman. 

Myös EU:n puolustusyhteistyötä on lisätty. Tanskalaiset äänestäjät kannattivat 1.6.2022 järjestetyssä kansanäänestyksessä Tanskan liittymistä EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Näin päättyi Tanskan 30 vuotta jatkunut jättäytyminen EU:n puolustusyhteistyön ulkopuolelle. 

Komissio käynnisti vuonna 2021 Euroopan puolustusrahaston (EDF), ja sen toiminta on lähtenyt ripeästi käyntiin. Tähän mennessä hankkeille on myönnetty yli 3 miljardia euroa investointeina tulevaisuuden puolustusteknologioihin ja -järjestelmiin. Vuonna 2023 rahastosta osoitetaan vielä 1,2 miljardia euroa keskeisiin puolustushankkeisiin, kuten avaruustilannetietoisuuteen, hypersoonisten ohjusten torjuntaan ja eurooppalaisen partiokorvetin prototyypin kehittämiseen. 

Asiakirjat