Toukokuun 24. päivänä 2026 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) tuli voimaan. Tietosuoja-asetus antoi eurooppalaisille ensimmäistä kertaa vallan hallita omien henkilötietojensa käyttöä ja toi perustavanlaatuisia muutoksia elämään verkossa.
Kansalaisoikeuksien virstanpylväs
Aiemmin tietosuojasäännöt vaihtelivat suuresti EU-maiden välillä ja käyttäjien oikeudet olivat usein epäselvät. Yleinen tietosuoja-asetus toi tähän muutoksen.
Verkkopalveluiden käyttäjillä kaikkialla EU:ssa on nyt oikeus tietää, mitä tietoja heistä kerätään, miksi tietoja kerätään ja kenelle tietoja jaetaan. Käyttäjillä on oikeus nähdä heistä kerätyt tiedot, pyytää tietojen oikaisemista tai poistamista ja peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa.
Nämä oikeudet ovat voimassa riippumatta siitä, onko kyseessä paikallinen pienyritys vai monikansallinen yhtiö. Yrityksille koituu sääntöjen rikkomisesta merkittäviä seuraamuksia, ja tietosuoja-asetuksen nojalla on määrätty suurimpia koskaan suuryrityksille annettuja sakkoja.
Esimerkki muulle maailmalle
Yleisen tietosuoja-asetuksen noudattamista valvovat tietosuojaviranomaiset kaikissa 27:ssä EU-maassa. Se tarkoittaa, että käyttäjien oikeuksia puolustetaan kaikkialla EU:ssa.
Asetuksen innoittamana vastaavia tietosuojalakeja on annettu eri puolilla maailmaa. Alun perin Euroopan tasolla säädetyistä säännöistä on tullut yleinen normi, jonka myötä maailmalla tunnustetaan yhä voimakkaammin, että yksityisyys on ihmisten perusoikeus.
Ihmisten suojelu muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä
Yleinen tietosuoja-asetus ei ole ainoa ihmisiä verkossa suojaava EU:n väline. Viimeisten kymmenen vuoden aikana EU:ssa on laadittu laaja joukko digialan sääntöjä, joilla ihmisiä suojellaan verkossa:
- Digipalvelusäädöksellä suuret verkkoalustat on asetettu vastuuseen haitallisesta sisällöstä
- Digimarkkinasäädöksellä puututaan teknologia-alalla hallitsevassa asemassa olevien suuryritysten epäoikeudenmukaisiin käytäntöihin
- Tekoälysäädöksellä varmistetaan, että Euroopassa käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia ja että niissä kunnioitetaan ihmisten oikeuksia
Verkkokiusaamisen vastaisen toimintasuunnitelman ja eurooppalaisen iänvarmennussovelluksen kaltaisilla aloitteilla EU pyrkii varmistamaan, että myös lapset voivat toimia verkossa turvallisesti.
Yhdessä nämä toimet lähettävät selkeän viestin: EU:ssa ihmiset eivät ole verkkopalveluita varten vaan verkkopalvelut ovat ihmisiä varten.
Lisätietoa
Yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet
- Julkaisupäivä
- 22. toukokuuta 2026
- Laatija
- Viestinnän pääosasto